Vieraskynä: Kokemuksia kulttuurihyvinvointiyhteistyöstä

Koulutussuunnittelija Maaria Koivula-Talkkari.

Parhaat lähtökohdat taide- ja kulttuuritoiminnan juurruttamiseksi osaksi sote-rakenteita on silloin, kun eri osapuolet tiedostavat kulttuurin ja taiteen merkityksen hyvinvoinnin rakentajana. Avainasemassa on toimiva ja vastavuoroinen keskusteluyhteys ja sitoutuminen yhteistyöhön. Sote-palvelujen tuottajan ei tarvitse olla vain taidetoiminnan vastaanottaja –parhaimmillaan se on itsekin aktiivinen toimija kulttuurihyvinvoinnin kentällä.

Kauhavan ja Evijärven (2018 asti myös Lappajärven) alueella toimiva Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on toteuttanut vuosien saatossa useita kulttuurihyvinvointihankkeita. Tännekki tairetta I -hanke (2010–2011) tarjosi sosiaali- ja perusterveydenhuollon asiakkaille ja henkilökunnalle mahdollisuuden osallistua taide- ja kulttuuritoimintaan. Tännekki tairetta II -hanke (2013–2014) juurrutti taide- ja kulttuuripalveluja osaksi perusturvan arkea luomalla yhteistyön malleja mm. kolmannen sektorin ja kuntien kanssa. Huippujuttu (2018) tarjosi yli 15-vuotiaille nuorille aikuisille monitaiteellisia matalan kynnyksen työpajoja, jossa osallistujien voimavaroja vahvistettiin teatteri-ilmaisun, liikkeen ja valokuvan keinoin.  

Kehittämishankkeiden hyödyt näkyvät toiminnassa tänäkin päivänä. Konkreettisia esimerkkejä kulttuurihyvinvointityöstä ovat mm. tehostetun palveluasumisen yksiköihin nimetyt kulttuurivastaavat ja erityisryhmille suunnatut kansalaisopiston taidekurssit. Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven alueella pyörii Kulttuurikaveritoiminta ja Kaikukortti jatkuu pilottikokeilun jälkeen pysyvänä toimintana vuoden 2021 alusta.

Itselleni oli ahaa-elämys huomata, kuinka paljon mahdollisuuksia vapaa sivistystyö ja kansalaisopistokenttä tarjoaa kulttuurihyvinvoinnin saralla. Työskennellessäni aiemmin kunnan kulttuuripalveluissa monesti eteen tullut haaste oli se, ettei taiteilijoiden palkkaamiseen ollut tarpeeksi resursseja. Moni alueella asuva taiteilija on kuitenkin jo valmiiksi kansalaisopiston tuntiopettaja ja erityisryhmien kursseihin on kansalaisopistossa käytettävissä esimerkiksi Opetushallituksen opintosetelirahoitusta.

Järvilakeuden kansalaisopiston kursseina on viime vuosina toteutettu ammattitaiteilijoiden ohjaamana mm. musiikki- ja kuvataidetuokioita hoivakodeissa, draama- ja musiikkipajoja kehitysvammaisten päivätoiminnassa, video-, sirkus- ja valomaalauspajoja työpajatoiminnan asiakkaille ja kuvataideterapeuttisia taidekursseja mielenterveyskuntoutujille. Tulevaisuuden tavoitteena on kulttuurihyvinvointitoiminnan laajentaminen yhä uusille kohderyhmille sekä sen vakiinnuttaminen osaksi alueen julkisia ja yksityisiä sote-rakenteita.

Maaria Koivula-Talkkari

Kirjoittaja työskentelee koulutussuunnittelijana Järvilakeuden kansalaisopistossa ja opiskelee kulttuurihyvinvoinnin ylempää AMK-tutkintoa Turun ammattikorkeakoulussa.

Scroll Up