Etelä-Pohjanmaan liitto tilasi keväällä tutkimuksen, jonka avulla selvitettiin, miten hyvin suomalaiset tuntevat maakuntaamme ja mitä mielikuvia alue ihmisissä herättää. Kyselytutkimuksessa tiedusteltiin myös paikallisten näkemyksiä alueen pitovoimasta sekä sitä, haluaisivatko muualla asuvat muuttaa tai matkustaa maakuntaan.
Tutkimus teetettiin osana Tietoa Etelä-Pohjanmaan vetovoiman tueksi -hanketta. Syyt hankkeen toteuttamiseen ovat tuskaisen selvät: Etelä-Pohjanmaan väkiluku laskee, mikä heikentää alueen elinvoimaa.
Mielikuvat ja imago ovat puolestaan osaltaan vaikuttamassa siihen, mihin ihmiset kotinsa perustavat ja missä lomiansa viettävät. Käsitykset alueesta voivat vaikuttaa myös sijoituspäätöksiin.
Näin ollen mielikuvat – pitivätpä sitten paikkaansa tai eivät – vaikuttavat alueen menestykseen. Tarvitsemme siis sitä kuuluisaa hyvää mainosta. Vallitsevien käsitysten muuttaminen on kuitenkin aina hankala tehtävä. Aivan tavattoman hankalaa se on silloin, kun emme edes oikeastaan tiedä, mitä ihmisten mielissä liikkuu.
Hankkeemme tarkoituksena on tuottaa tietoa ja ideoita toimenpiteistä mielikuvatyön tueksi. Etelä-Pohjanmaan imago- ja tunnettuustutkimus auttaa hahmottamaan, mitkä asiat maakunnassamme nähdään hyvinä ja mitkä epämieluisina.
Hyviä puolia voimme korostaa ja epämieluisten kohdalla pyrkiä murtamaan ennakkoluuloja. Onkin huomionarvoista, että mitä paremmin vastaajat arvioivat tuntevansa maakuntaa, sitä parempana paikkana he Etelä-Pohjanmaata pitivät.
Tutkimustulosten mukaan Etelä-Pohjanmaan hyvinä puolina pidetään puhdasta luontoa, verrattain alhaista kustannustasoa, turvallisuutta ja arjen soljuvuutta. Paikallisten asukkaiden arvellaan olevan mm. sinnikkäitä, rehellisiä ja yritteliäitä. Toisaalta eteläpohjalaisiin yhdistetään myös suvaitsemattomuutta ja kerskailua.
Eniten ennakkoluuloja vastaajissa herättivät käsitykset alueen heikosta julkisesta liikenteestä ja pitkistä etäisyyksistä sekä epäilyt siitä, ettei maakunnan yleinen ilmapiiri ja arvomaailma olisi itselle sopiva. Myös paikalliset kritisoivat julkista liikennettä ja korostivat mm. jatko-opiskelumahdollisuuksien puutetta pitovoimaa heikentävänä tekijänä. Kehitettävää maakunnasta siis löytyy.
Mielikuvatyön tarkoituksena ei olekaan kieltää kehitystarpeiden olemassaoloa. Sen sijaan meidän on pyrittävä luomaan tulevaisuudennäkymiä, joissa Etelä-Pohjanmaa näyttäytyy ensisijaisesti hyvänä paikkana elää. Maakunnan hyvät puolet tarvitsevat arvoisensa tunnustuksen.
Eeli Salmela
viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan liitto