Eräs ystäväni toteaa aina kovan paikan tullen, että mehän emme ole luovuttajaheimoa. Kirjoituksen otsikolla en kuitenkaan nyt viittaa heimomme asenteeseen, vaan väestökehitykseen. Etelä-Pohjanmaa on kautta aikain luovuttanut väestöään niin muiden maiden kuin maakuntien hyödyksi. Historiallisesti on puhuttu liikaväestön luovuttamisesta. Liikaväestö kuitenkin loppui maakunnasta viimeistään 1970-luvulla tapahtuneen suuren muuton seurauksena. Sen jälkeen jokainen lähtijä on vienyt maakunnan elinvoimaa alaspäin, muutto kerrallaan.
Nyt olemme tilanteessa, jossa muuttajien perässä joudumme luovuttamaan myös työpaikkamme. Yritykset eivät voi investoida maakuntaan, jossa ei ole takuuta työvoiman saatavuudesta. Merkkejä siitä, että investoinnit kohdennetaan oman maakunnan sijaan väkirikkaammille seuduille, on jo ilmassa. Jos tämä kehitys vahvistuu, on meillä edessä entistä synkemmät ajat.
Eteläpohjalaisten tulisikin alkaa muuttumaan luovuttajasta vastaanottajaheimoksi. Muutos on henkisesti suuri, kun täältä on aina vain lähdetty, ja viimeiset vuosisadat on etupäässä yritetty pidätellä kaikenlaisia tulijoita maan rajojen ulkopuolella. Henkistä kasvua vaatii myös maahanmuuttajien monikulttuuristuminen. Perinteisten maiden rinnalle nousee koko ajan uusia, entistä kaukaisempia lähtömaita.
Koska me olemme vasta nyt kääntämässä siirtolaisuusvirtoja kohti Etelä-Pohjanmaata, on meillä myös mahdollisuus välttää muiden tekemiä virheitä. Virheet voi kiteyttää yhteen termiin: puutteellinen kotouttaminen. Onneksi maakuntaan on syntynyt kotouttamisesta vastuuta ottavia hankkeita ja palveluita. Kuntien ja järjestöjen organisoimat palvelut ovat kuitenkin vain kirsikkana kakun päällä, sillä todellinen kotoutuminen tapahtuu meille muuttaneiden ja täällä pidempään asuneiden jokapäiväisissä arjen kohtaamisissa.
Kotoutuminen on epäonnistunut, jos maahanmuuttaja kohtaa vain muita maahanmuuttajia tai viranomaisia. Häviäjinä ovat silloin sekä muuttajat että kantaväestö. Ihmisen on vaikea syrjäytyä tai radikalisoitua, jos hänet vastaanotetaan osaksi sitä yhteisöä, missä hän asuu. Etelä-Pohjanmaalla onkin mahdollisuus tulla positiivisen maahanmuuton mallimaakunnaksi, jossa kansalaiset, yritykset ja viranomaiset yhdessä rakentavat maahanmuuttajille kotoutumispolkuja koulutuksen, työllistymisen ja harrastusten kautta. Olisiko vihdoin muiden aika olla luovuttajaheimoja?
Antti Saartenoja
suunnittelujohtaja