Etelä-Pohjanmaalla voimme harvoin paukutella henkseleitä tilastojen kärkisijoilla. Tarvitsemme valtiolta myötämielisyyttä monissa asioissa, sillä sijoitumme aluekehitystä mitattaessa heikosti ja koemme epäoikeudenmukaista kohtelua. Tällaisen puheenparren ei kuitenkaan toivoisi jäävän päälle. Täältä ovat nimittäin ennenkin tulleet innovatiivisimmat yrittäjät ja ideat – muistetaan siis ne positiivisetkin puolet!
Etelä-Pohjanmaa on kiistatta Suomen parhain ympäristö yrittää. Ei ole sattumaa, että maakunnassa on eniten yrittäjiä asukasta kohti. Investointejakin Etelä-Pohjanmaalla on tehty viime vuosina merkittävästi. Esimerkkeinä ruoka-alalta Atrian siipikarjatehdas ja teknologiateollisuudesta alumiinitehdas Mäkelä Alu, joka on saanut merkittävän RRF-investointirahoituksen taipaleellaan kohti hiilineutraaliutta. Etelä-Pohjanmaalla yritysten osuus tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on myös ollut verrokkimaakuntia korkeampi.
Etelä-Pohjanmaa on myös merkittävä sähköntuottaja. Maakunnan sähköntuotanto on kolminkertaistunut tuuli- ja aurinkovoiman ansiosta kymmenessä vuodessa. Suunnitteilla on yli 9 miljardin euron investoinnit puhtaaseen energiaan. Tuoreimpana investointina Lapuan Heininevan aurinkopuisto, josta tulee yksi Suomen suurimmista aurinkopuistoista.
Vaikka väestötilastot näyttävät murheelliselta, on siellä myös positiivisia näkymiä. Työikäisen väestön määrän vähentyminen käytännössä pysähtyi vuonna 2023. Maakunnan työllisyysaste on Suomen kärkitasoa ja työttömyysaste maan toiseksi alhaisin. Maakuntakeskus Seinäjoen kasvuvauhti on Suomen kasvukaupunkien huippua. Maininnan arvoista on myös se, että Etelä-Pohjanmaalla on Suomen mittakaavassa erikoisuus eli velaton kunta: Isojoki.
Sekä nuoret että ulkopuolinen arviointiryhmä ovat arvioineet Seinäjoen ammattikorkeakoulun Suomen laadukkaimmaksi korkeakouluksi. Etelä-Pohjanmaalla syntyneissä 25–34-vuotiaissa on maan toiseksi eniten korkeakoulututkinnon suorittaneita. Tämä on merkki siitä, että eteläpohjalaisilla nuorilla on vahva sivistyksen hinku. Seinäjoen yliopistokeskuksen myötä maakunnassa on läsnä neljä yliopistoa, jotka tarjoavat yhä enenevästi laadukasta yliopistokoulutusta ja tutkimusta.
Ihmisten ja tavaroiden liikuttamiseksi tarvitaan hyvää liikenteen perusinfraa. Etelä-Pohjanmaalle rakentui viime vuonna iso valtatietasoinen hanke vt:llä 19 Seinäjoki–Lapua, joka on maakunnan vilkasliikenteisimpiä osuuksia. Lisäksi Seinäjoki–Jyväskylä-radan tarveselvitys on käynnistynyt. Digitaalisia yhteyksiä on viety eteenpäin ja Etelä-Pohjanmaan laajakaistatilanne on parantunut maakunnista kaikkein eniten.
Eteläpohjalaiset ovat tutkitusti varsin tyytyväisiä asuinpaikkaansa ja pitävät elämänlaatuaan hyvänä. Ulkoapäin katsottuna aluetta arvostetaan sitä korkeammalle, mitä enemmän maakuntaa tunnetaan. Eli jos jollain on negatiivisia käsityksiä Etelä-Pohjanmaasta, johtuu se oikeastaan vain tiedon puutteesta!
Heli Seppelvirta
maakuntajohtaja