Koivukuja johti alun perin kartanoon tai pappilaan ja myöhemmin myös isot maalaistalot ottivat siitä mallia. Etelä-Pohjanmaan peltolakeuksia halkovat koivukujat kuivattivat savimaalle rakennetun tien keväällä, hidastivat tuulta ja estivät lumen kinostumisen kulkuväylälle talvella. Koivukuja komisti suurmaisemaa syysvärillään jo kaukaa. Koivut muodostivat vihreän, varjoisan ja viileän katoksen hellepäivän kulkijalle. Keväinen linnunlaulu ja lehvästössä kahiseva tuuli elähdyttivät pihapiiriin palaavaa.
Puilla on yhä tärkeämpi merkitys nyt ja tulevaisuudessa erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tiedämme, että yksi koivu imee ja haihduttaa kuumana kesäpäivänä jopa tuhansia litroja vettä. Ilmatieteenlaitoksen tutkimuksen mukaan viheralueiden lisäys ja väljempi rakennustiheys viilentävät ilmasto-oloja paikallisesti useita asteita, lisäävät kosteutta ja vähentävät tuulen nopeutta.
Mikroilmaston ja hulevesien sääntelyn lisäksi viherrakenne tuottaa ympäristöön liittyviä useita sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä. Viherrakenne tarjoaa ekologisina palveluita mm. virkistysmahdollisuuksia, lisää viihtyvyyttä, tukee luonnon monimuotoisuutta, puhdistaa hulevesiä, sitoo pölyä, sitoo hiiltä, vähentää psykologisesti melun tuntua, luo viljelymahdollisuuksia ja synnyttää tasa-arvoista kaikille ilmaista ja miellyttävää ympäristöä.
Ilmastoriskikävelyllä huomio kiinnittyi hulevesitulviin
Ilmastokestävä Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa järjestettiin 3.9. ilmastoriskikävely Seinäjoen keskustassa. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan liiton, Seinäjoen kaupungin ja Ely-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Kuntapäättäjille ja asukkaille suunnatulla kävelyllä tutustuttiin keskustan rakennettuun ympäristöön ilmastoriskien näkökulmasta. Kierroksella pohdittiin, miten kaupunkiympäristössä voidaan varautua lisääntyviin helteisiin ja rankkasateisiin. Tapahtuma oli osa Ilmastokestävä Etelä-Pohjanmaa -hanketta.
Kunnilla on tärkeä rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kunnat ovat vastuusta monista yhteiskunnalle kriittisistä palveluista esim. kunnallistekniikasta ja teiden kunnossapidosta, joiden toimivuudelle ilmastonmuutos asettaa haasteita. Selkein tarve sopeutumiseen on maankäytön suunnittelussa. Maankäytössä tehtävät ratkaisut vaikuttavat kunnan haavoittuvuuteen jopa vuosikymmenten ajan. Ennakoivat toimet ovat edullisia verrattuna vahinkojen korjaaminen ja jo rakentuneen ympäristön muuttamiseen.
Ilmastoriskikävelyllä keskustelua herätti erityisesti hulevesitulvat, joiden ehkäiseminen on erittäin ajankohtainen kysymys. Seinäjoen hulevesiputkiverkosto on osittain iäkäs ja toisinaan ylikuormittunut. Tasaisella maalla veden ohjaaminen on haastavaa ja verkostossa on pullonkauloja, joissa tekniset ratkaisut esim. putkikoon kasvattaminen eivät ole kaikin paikoin mahdollisia. Apu ongelman ratkaisuun on löydettävissä luontopohjaisesta hulevesien käsittelystä.
Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet lisääntyvät. Rankkasateet aiheuttavat paljon kovia pintoja sisältäviltä alueilla huleveden valuntahuippuja, joita nykyiset hulevesiverkostot eivät kestä. Luonnonmukainen hulevesien hallinta tarkoittaa veden luonnolliseen kiertokulkuun perustuvaa sadevesien imeyttämistä, viivyttämistä ja haihduttamista viherrakenteen ja maaperän avulla. Nykyaikaiseen hulevesijärjestelmään kuuluvat putkistojen ja pumppaamoiden lisäksi imeytysalueet, kosteikot, ojat tulvatasanteineen ja valumavesien reitit. Vesi on resurssi, jota on turhaa, kallista ja hankalaa piilottaa maanalaisiin putkiin ja säiliöihin. Tavoite hulevesien imeyttämisestä ja viivyttämisestä niiden kerääntymispaikalla on kirjattu myös Maankäyttö- ja rakennuslakiin.
Lisää viherrakennetta kaavoituksella
Paras ratkaisu sopeutumiseen kaikilla kaavatasoilla on siniviherrakenteen lisääminen. Kaikella vihreällä on vaikutusta, mutta erityisesti metsät ja isot puut ovat tehokas apu sopeutumisessa. Siniviherrakenne ja luontoperustaiset ratkaisut tarvitsevat kuitenkin tilaa.
Tiiviisti rakennetun ja pääosin kovia pintoja ja tummia asfalttipintoja sisältävän kaupunkiympäristön haasteena on äärevöitynyt pienilmasto ja yleisiä haittoja ovat esim. lämpösaarekeilmiöt ja hulevesitulvat. Liian tiivis kaupunki on ilmastoriski ja jälkikäteen tehdyt sopeuttamistoimet tulevat kalliiksi. esimerkiksi korkea rakentaminen ja siihen liittyvät kansipihat eivät ole ilmastoviisaita ratkaisuja.
Maakuntakaavalla luodaan suuntaviivat ja edellytykset kunnan yleiskaavoitukselle, jossa suunnittelualueena on tyypillisesti yksi tai useampi kaupunginosa. Kestävä yleiskaavasuunnittelu perustuu luonnon ja maisemarakenteen (kallioperä, maaperä, vesistöt, kasvillisuuspeitteiset alueet) sekä ihmisen rakentaman ympäristön kokonaisprosessien tuntemiseen ja siinä tapahtuvien luonnonprosessien hyödyntämiseen.
Yleiskaavaan merkittävä siniviherrakenne eli (vesistöjen, metsien, puistojen, pihojen, joutomaa-alueiden, peltojen, niittyjen ja muiden kasvullisten alueiden muodostama kokonaisuus) ja valuma-aluetasoinen tarkastelu luovat pohjan (ilmasto)kestävälle suunnittelulle ja luontopohjaisille ratkaisuille. Tarkemmassa asemakaavasuunnittelussa, joka keskittyy esim. kortteleihin oleellista on tarkastella vihertehokkuuden suhdetta rakentamistehokkuuteen. Asemakaavoissa suosittu ja tehokas työkalu riittävän viherrakenteen saavuttamiseksi on viherkerroin-työkalu.
Seinäjoella hyvät mahdollisuudet sopeutua muuttuvaan ilmastoon
Viherrakenne on tulevaisuuden kriittinen resurssi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja iso strateginen kysymys päätöksenteossa. Sopeutumistyö vaatii laajaa moniammatillista, eri kaavatasojen ja osallisten ymmärrystä ja yhteistyötä. Esimerkiksi Seinäjoen hulevesitulvaongelman ratkaisu vaatii valuma-aluelähtöistä suunnittelua, siniviherrakenteeseen tukeutuvaa kuntakaavoitusta, kuntatekniikassa uusia luontopohjaisien ratkaisujen rakentamista ja asukkaiden sekä yritysten informointia ja osallistamista.
Kasvavalla, mutta vielä avaralla Seinäjoella on mahdollisuus sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja saada bonuksena muut moninaiset siniviherrakenteen hyödyt. Onneksi meillä on avaruuden pääkaupungissa vielä tilaa!
Teksti:
Projektipäällikkö Liisa-Maija Hurme, Ilmastokestävä Etelä-Pohjanmaa –hanke
Maakunta-arkkitehti Annukka Kuoppala
PS. Seuraavan kerran ilmastoriskikävely järjestetään Alamarttilan tilalla Jalasjärvellä 4.10. Tervetuloa mukaan!
Lisää aiheesta:
Etelä-Pohjanmaan ilmastonmuutoksen riskianalyysi
Uutinen 14.4.2021 Ilmatieteenlaitoksen verkkosivuilla: Viheralueet ja väljempi rakennustiheys viilentävät ilmasto-oloja paikallisesti – ilmaston lämpenemisen vaikutus on kuitenkin vielä voimakkaampi
