Edunvalvontatavoitteet ja kärkihankkeet
ETELÄ-POHJANMAAN EDUNVALVONTATAVOITTEET 2023
Ruoka-alan kasvu ja energiantuotanto
Kotimainen ruoantuotanto on kansantalouden kannalta keskeinen elinkeino ja arvokas niin kulttuurin kuin koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Ruoka-alan kilpailukyky tulevaisuudessa edellyttää yhä kestävämpää tuotantoa ja ilmastoviisaita ratkaisuja, mutta tällä hetkellä ruoantuottajien taloudellinen tilanne on hyvin haastava ja maatalouden kannattavuus on syöksynyt.
Etelä-Pohjanmaalla asuu alle 4 % Suomen väestöstä, mutta alue tuottaa n. 14 % Suomen ruoasta. Maataloudella merkittävät heijastusvaikutukset alueen elinkeinoelämään ja elinvoimaan ml. elintarviketeollisuus, agroteknologia, metalliteollisuus. Laskennalliset ilmastopäästöt asukasta kohti ovat maakunnassa maan suurimmat, mikä johtuu siitä, että päästöjen laskenta määräytyy ruoantuotannon eikä kulutuksen mukaan.
Maakunnassa on kansallisesti merkittävä ruokateollisuuden klusteri ja osaamiskeskittymä sekä huomattavat mahdollisuudet puhtaalle energiantuotannolle vientipotentiaalia. Etelä-Pohjanmaa kykenee ruokamaakuntana olemaan keskeinen toimija ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Se kuitenkin edellyttää riittävän rahoituksen kohdentamista alkutuotannon ja ruokaketjun uudistamiseen, kiertotalouden kannustimien lisäämiseen ja ruokateknologian osaamisen, tutkimuksen ja viennin vahvistamiseen Etelä-Pohjanmaalla
Kotimaisen energian huoltovarmuuden turvaamiseksi on huolehdittava energiapuun ja -turpeen saatavuudesta ja biokaasutoiminnan edistämisestä. Etelä-Pohjanmaa on saatava mukaan vetytalouden kehitykseen
Kärkihankkeet
- Ruoka-alan kannattavuuden ja uudistumisen tukeminen
- Kotimaisen energiatuotannon lisääminen
- Kilpailukyvyn ja tuotannon vahvistaminen
Elinvoima ja yritysten kilpailukyky
Etelä-Pohjanmaan työllisyys on ollut korkeaa pohjoismaista tasoa jo vuosia ja työttömyyden osalta lähestytään historiallisen alhaisia lukuja. Käytännössä Etelä-Pohjanmaa on lähellä täystyöllisyyden saavuttamista. Työvoimapula-ammattien määrä on maan korkeimpien joukossa, ja yritysten rekrytointiongelmat ja työvoimapula ovat pahenemassa ja kasvun este yrityksille.
Etelä-Pohjanmaan tuottavuus on ollut yksi maan matalimmista, jonka saaminen kasvuun on yksi keskeisimpiä tavoitteita niin yritysten kasvun kuin työvoiman saatavuudenkin kannalta. Elinkeinoelämää on monipuolistettava, panostettava osaamisintensiivisten luovien alojen yrittäjyyden vahvistamiseen ja saatava erityisesti yksityisen sektorin TKI-resurssit kasvuun. Tutkimusinfrastruktuureja on kehitettävä ja sopimuksellista yhteistyötä TKI-toiminnassa seuduilla ja maakuntien keskuskaupungeissa
Maahanmuuton on sujuvoitettava ja kotouttamisresursseja lisättävä ja pidettävä huolta valtion tasapuolisesta alueellisesta läsnäolosta eri puolella suomea. Viranomaisille on turvatta riittävät resurssit suunnitteluun, luvitusprosesseihin ja valitusten käsittelyyn
Kärkihankkeet
- Kärjistyvään osaajapulaan vastaaminen
- Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisääminen
- T&K-panostusten kasvattaminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen
Sivistys, koulutus ja osaaminen
Suomen koulutustaso on jäänyt jälkeen muista OECD-maista. Tilanne on heikentynyt huomattavasti viime vuosikymmenen aikana ja osaamisen eriarvoistumisesta on muodostunut kansallinen haaste.
Etelä-Pohjanmaan koulutustaso on maakuntien välisessä vertailussa hyvin matala. Korkeakoulutuksen nykyiset resurssit ovat selvästi alimitoitetut suhteessa väestöön ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Etelä-Pohjanmaalla on selkeästi kaikkein pienin korkeakoulujen sisäänottomäärä suhteessa 15-24-vuotiaiden ikäluokkaan.
Etelä-Pohjanmaan TKI-resurssit ovat vähäiset, erityisesti julkisen sektorin rahoituksen osalta ja tuottavuus on maan matalimpien joukossa. Olemassa oleva yliopistoyhteistyö antaa mahdollisuuksia yliopistotason koulutustarjonnan laajentamiselle ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen lisäämisellä voidaan tehokkaasti vastata osaajapulaan ja toteuttaa koulutusresurssien korotus, jolla alueen resurssit saadaan vastaamaan muiden alueiden tasoa
Suuntaamalla lisäresursseja TKI-toiminnan aktivointiin, yritys- ja työelämäyhteistyöhön sekä innovaatioekosysteemien nostamiseen uudelle tasolle on mahdollista vahvistaa koko maakunnan tuottavuuskehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä kestävää kasvua.
Kärkihankkeet
- Ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen tasokorotus
- Yliopistotason koulutuksen lisääminen
- Kulttuurin ja luovien alojen rahoituksen lisääminen
Maakunnan saavutettavuus
Alueen saavutettavuus heijastuu merkittävästi sen kilpailukykyyn ja kehittymis-mahdollisuuksiin. Liikennejärjestelmä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden vahvistamalla elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä sovittamalla yhteen maankäytön ja liikenteen tarpeet. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmä tukee koko maakunnan kestävää kasvua pyrkien kohti hiilineutraalisuutta.
Maakunnan hajautuneen tuotannon (alkutuotanto ja muut yritykset) vuoksi tieverkon kunto vaikuttaa yritysten sijoittumiseen ja kasvuun sekä työvoiman saantiin. Myös pitkän matkan kuljetusten väylät (radat, valtatiet, yhteys satamiin) ovat tärkeitä yrityselämälle. Valtatie 3 on maakunnan ulkoisen saavutettavuuden kannalta tärkein tieyhteys ja valtatie 19 on maakunnan vilkkaimmin liikennöity tie ja sisäisen liikenteen pullonkaula. Valtatie 18 ja Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä -rata ovat maakunnan tärkein poikittaistieyhteys. Suupohjan rata on niin Kaskisten sataman kuin Suupohjan puukuljetusten elinehto, jonka kunnostamiseen on ensi tilassa suunnatta erillisrahoitusta
Päärata muodostaa Suomen raideliikenteen selkärangan ja on yksi Euroopan TEN-T verkon ydinkäytävistä. Sujuvan ja häiriöttömän henkilöliikenteen takaamiseksi ja tavaraliikenteen edellytyksien varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa Seinäjoki-Tampere yhteysvälille tulisi rakentaa nopean liikenteen standardit täyttävä lisäraide.
Kärkihankkeet
- Raideliikenteen kehittäminen ja liikennöinnin varmistaminen
- Valtatiehankkeiden toteuttaminen ja investointiohjelman täydentäminen
- Tieverkon korjausvelan kasvun pysäyttäminen