Edunvalvontatavoitteet ja kärkihankkeet

Tikapuut kohti pilviä.

ETELÄ-POHJANMAAN EDUNVALVONTATAVOITTEET 2022


Elinvoima ja yritysten kilpailukyky

Etelä-Pohjanmaan työllisyys on ollut korkeaa pohjoismaista tasoa jo vuosia ja työttömyyden osalta lähestytään historiallisen alhaisia lukuja. Käytännössä Etelä-Pohjanmaa on lähellä täystyöllisyyden saavuttamista​. Työvoimapula-ammattien määrä on maan korkeimpien joukossa, ja yritysten rekrytointiongelmat ja työvoimapula ovat pahenemassa ja kasvun este yrityksille.

Etelä-Pohjanmaan tuottavuus on ollut yksi maan matalimmista, jonka saaminen kasvuun on yksi keskeisimpiä tavoitteita niin yritysten kasvun kuin työvoiman saatavuudenkin kannalta

Pk-yritysten digitalisaation taso on muuta maata matalammalla tasolla, ja nopean kiinteän laajakaistan saatavuus on Etelä-Pohjanmaalla maan huonoin​. Elinkeinoelämää on monipuolistettava,  panostettava osaamisintensiivisten luovien alojen yrittäjyyden vahvistamiseen ja saatava erityisesti yksityisen sektorin TKI-resurssit kasvuun.

Tärkeimmät tavoitteet

  • Vastataan kärjistyvään osaajapulaan
  • Edistetään kansallisen ja kansainvälisen työvoiman saatavuutta
  • Kehitetään maakunnan digitaalista infrastruktuuria
  • Luodaan edellytyksiä innovaatio- ja teknologiavetoiselle kasvulle
  • Parannetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä

Korkeakoulutuksen kansallinen tasapaino

Suomen koulutustaso on jäänyt jälkeen muista OECD-maista. Tilanne on heikentynyt huomattavasti viime vuosikymmenen aikana ja osaamisen eriarvoistumisesta on muodostunut kansallinen haaste.

Etelä-Pohjanmaan koulutustaso on maakuntien välisessä vertailussa hyvin matala. Korkeakoulutuksen nykyiset resurssit ovat selvästi alimitoitetut suhteessa väestöön ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Etelä-Pohjanmaalla on selkeästi kaikkein pienin korkeakoulujen sisäänottomäärä suhteessa 15-24-vuotiaiden ikäluokkaan.

Etelä-Pohjanmaan TKI-resurssit ovat vähäiset, erityisesti julkisen sektorin rahoituksen osalta ja tuottavuus on maan matalimpien joukossa. Olemassa oleva yliopistoyhteistyö antaa mahdollisuuksia yliopistotason koulutustarjonnan laajentamiselle ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen lisäämisellä voidaan tehokkaasti vastata osaajapulaan ja toteuttaa koulutusresurssien korotus, jolla alueen resurssit saadaan vastaamaan muiden alueiden tasoa

Suuntaamalla lisäresursseja TKI-toiminnan aktivointiin, yritys- ja työelämäyhteistyöhön sekä innovaatioekosysteemien nostamiseen uudelle tasolle on mahdollista vahvistaa koko maakunnan tuottavuuskehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä kestävää kasvua.

Tärkeimmät tavoitteet

  • Pysäytetään osaamisen eriarvoistumiskehitys
  • Taataan nuorille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen
  • Nostetaan nuorten aikuisten koulutustasoa Etelä-Pohjanmaalla
  • Lisätään maakunnan T&K-panostuksia
  • Luodaan uutta osaamista ja työtä
  • Nostetaan tuottavuutta ja innovaatiokyvykkyyttä

Reilu siirtymä kohti kestävää taloutta ja yhteiskuntaa

Kotimainen ruoantuotanto on kansantalouden kannalta keskeinen elinkeino ja arvokas niin kulttuurin kuin koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Ruoka-alan kilpailukyky tulevaisuudessa edellyttää yhä kestävämpää tuotantoa ja ilmastoviisaita ratkaisuja, mutta tällä hetkellä ruoantuottajien taloudellinen tilanne on hyvin haastava ja maatalouden kannattavuus on syöksynyt.

Etelä-Pohjanmaalla asuu alle 4 % Suomen väestöstä, mutta alue tuottaa n. 14 % Suomen ruoasta. Maataloudella merkittävät heijastusvaikutukset alueen elinkeinoelämään ja elinvoimaan ml. elintarviketeollisuus, agroteknologia, metalliteollisuus. Laskennalliset ilmastopäästöt asukasta kohti ovat maakunnassa maan suurimmat, mikä johtuu siitä, että päästöjen laskenta määräytyy ruoantuotannon eikä kulutuksen mukaan.

​Maakunnassa on kansallisesti merkittävä ruokateollisuuden klusteri ja osaamiskeskittymä sekä merkittävää vientipotentiaalia​. Vahvistuakseen ruokaklusteri tarvitsee lisää osaamista ja TKI-panostuksia. Etelä-Pohjanmaan on ruokamaakuntana oltava keskeinen toimija ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, joka edellyttää lisätukea kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi.

Tärkeimmät tavoitteet

  • Tuki maatalouden ilmastotoimille
  • Maatalouden kannattavuuden parantaminen ja investointirahoituksen turvaaminen
  • Turvetuotannon kestävä siirtymä
  • Ruokateknologian osaamiskeskus

Alueiden saavutettavuus

Alueen saavutettavuus heijastuu merkittävästi sen kilpailukykyyn ja kehittymis-mahdollisuuksiin. Liikennejärjestelmä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden vahvistamalla elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä sovittamalla yhteen maankäytön ja liikenteen tarpeet. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmä tukee koko maakunnan kestävää kasvua pyrkien kohti hiilineutraalisuutta.

Maakunnan hajautuneen tuotannon (alkutuotanto ja muut yritykset) vuoksi tieverkon kunto vaikuttaa yritysten sijoittumiseen ja kasvuun sekä työvoiman saantiin. Myös pitkän matkan kuljetusten väylät (radat, valtatiet, yhteys satamiin) ovat tärkeitä yrityselämälle. Valtatie 3 on maakunnan ulkoisen saavutettavuuden kannalta tärkein tieyhteys ja valtatie 19 on maakunnan vilkkaimmin liikennöity tie ja sisäisen liikenteen pullonkaula. Valtatie 18 ja Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä -rata ovat maakunnan tärkein poikittaistieyhteys. Suupohjan rata on niin Kaskisten sataman kuin Suupohjan puukuljetusten elinehto. Radan liikennöinti lakkaa vuoden 2023 alussa, mikäli eduskunta ei osoita sen kunnostukseen rahoitusta vuoden 2022 budjetista.

Päärata muodostaa Suomen raideliikenteen selkärangan ja on yksi Euroopan TEN-T verkon ydinkäytävistä. Sujuvan ja häiriöttömän henkilöliikenteen takaamiseksi ja tavaraliikenteen edellytyksien varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa Seinäjoki-Tampere yhteysvälille tulisi rakentaa nopean liikenteen standardit täyttävä lisäraide.

Tärkeimmät tavoitteet

  • Tavoitteet Liikennejärjestelmä mahdollistaa työpaikkojen ja palvelujen hyvän saavutettavuuden koko maakunnassa (saavutettavuus)
  • Tieliikenteessä siirrytään vähähiilisiin käyttövoimiin ja erityisesti Seinäjoen kaupunki-seudulla suositaan kestävämpiä kulkutapoja (kestävyys)
  • Etelä-Pohjanmaalla luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän logistiselle kilpailukyvylle (tehokkuus & kilpailukyky