Tiedotteet

17.09.2018

Euroopan kielten päivän tapahtumassa luvassa kielikylpyä ja tietovisailua

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää kaikille avoimen Euroopan kielten päivän tapahtuman keskiviikkona 26. syyskuuta Seinäjoen kansalaisopistolla. Tapahtumassa osallistujat pääsevät tutustumaan Euroopan eri kieliin Speak dating -muotoisen toiminnan kautta. Lisäksi tapahtumassa on tarjolla paljon tietoutta kieliin ja kielten opiskeluun liittyen sekä muuta oheisohjelmaa muun maussa lapsille ja tiedonjanoisille.

– Tapahtumaa vietetään osana kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta, jonka tavoitteena on nostaa esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä kieliperintö mukaan lukien, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen projektikoordinaattori Hanna Meriläinen.

Kielten opiskelua pikadeittaustyyliin

Speak datingissä osallistujat pääsevät kokeilemaan pikadeittaustyyliin Euroopan eri kieliä natiivipuhujan johdolla lyhyissä noin 5–10 minuutin mittaisissa pätkissä. Kieliin tutustuvat saavat paikalle tullessaan kielipassin, johon he keräävät leimoja tutustumistaan kielistä. Suorituksia vastaan saa pieniä palkintoja.  

– Opetustuokion aikana osallistujille opetetaan kielen perusteita. Mikäli osallistuja on opiskellut kieltä jo ennestään voi ajan käyttää vapaaseen jutusteluun ja oman puhetaidon testaamiseen, Meriläinen vinkkaa.

Mukana olevia kieliä ovat muun muassa viro, venäjä, ruotsi, puola, turkki, saksa, itävallan saksa ja portugali.

Omaa kielitaitoaan voi testata myös kielitietovisassa. Lapsille on järjestetty oma elämyspolku. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Euroopan kielten päivän tapahtuma 26.9.2018 klo 15–18 järjestetään Seinäjoen kansalaisopistolla (Vapaudentie 83, 60101 Seinäjoki) luokissa 308 ja 309.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
puh. 0400 241813
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

 

Nettisivut: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus

Facebook-tapahtuma: Euroopan kielten päivä 26.9.2018 Seinäjoella https://www.facebook.com/events/328339297902203/

 

 

Euroopan kielten päivä 26.9.


Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta Euroopan neuvoston aloitteesta. Teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota etenkin Euroopan ja EU:n kielelliseen monimuotoisuuteen. Teemapäivän avulla halutaan tehdä tutuksi Euroopan kielten kirjoa, edistää kulttuurin ja kielen monimuotoisuutta sekä kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä opiskelemaan kieliä.

  • Euroopassa puhutaan yli 200 keiltä
  • EU:ssa käytetään 24 virallista kieltä
  • EU:ssa on noin 60 alueellista tai vähemmistökieltä
  • Kielten määrät lisäävät vielä EU:hun muualta muuttaneet

Lue lisää kielten päivän nettisivuilta: https://edl.ecml.at/

 

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018


Euroopan unionissa vietetään vuonna 2018 kulttuuriperinnön teemavuotta. Teemavuoden aikana nostetaan esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä mm. erilaisin tapahtumin, seminaarein ja erilaisen audiovisuaalisen materiaalin muodossa. Kielet ovat luonnollisesti myös osa eurooppalaista kulttuuriperimää ja siksi myös kielten päivää vietetään yhteisen kulttuuriperinnön hengessä. Teemavuoden kansallisena koordinaattorina toimii Suomen museovirasto. Tutustu teemavuoden aiheisiin ja tapahtumiin täältä: http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/.

 

0 kommenttia
12.09.2018

Soiden käyttöä pohtivaan kansalaisraatiin osallistujaryntäys  

 

Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto etsivät syyskuun alussa tavallisia eteläpohjalaisia mukaan kansalaisraatiin, jonka tarkoituksena on puntaroida kolmannen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa esitettyjä soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Innokkaita raatilaisia ilmoittautui mukaan yhteensä 37, joista 15 valittiin mukaan raatiin.

– On ilo huomata, että soiden käyttö on eteläpohjalaisille tärkeä asia. Ilmoittautuneita tuli paljon enemmän kuin olimme arvioineet, kiitoksia kaikille mukaan hakeneille, iloitsee ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kansalaisraatiin valitut henkilöt edustavat eri ikäryhmiä ja myös erilaisia näkemyksiä soiden käytön, muun muassa suojelun ja turvetuotannon osalta. Miehiä on raadissa hieman enemmän kuin naisia. Suurin osa raatilaisista on Seinäjoelta tai naapurikunnista, mutta edustajia on niin maakunnan itä- kuin länsiosistakin.

Suomen ympäristökeskus on valinnut raatiin tulevat henkilöt ja ollut heihin jo yhteydessä. Myös ei-valituille tullaan ilmoittamaan asiasta tämän viikon aikana. Raati kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuun viimeisellä viikolla.

Kansalaisraadin tavoitteena on saada maakunnan asukkailta mietittyjä ja perusteellisia kannanottoja kaavaehdotuksen tavoitteisiin ja aluevarauksiin. Raati on osa kokeiluhanketta, jossa testataan uusia osallistumistapoja yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Virallinen kaavaehdotukseen liittyvä kuulemiskierros järjestetään erikseen syys–lokakuun aikana. Kaavaehdotus on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla osoitteessa www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava3.

 

Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
11.09.2018

Suomen ruoka-aitta uhattuna

Uusille maakunnille myönnettävät rahat eivät riitä maaseutuhallinnon ja pelastustoimen pyörittämiseen Etelä-Pohjanmaalla 

Uusien maakuntien muihin kuin sote-tehtäviin suunnattu rahoitus näyttää Etelä-Pohjanmaan kannalta hälyttävältä. Rahoituksen vähyydestä aiheutuisi kestämätön tilanne maatalousvaltaiselle Etelä-Pohjanmaalle, jolla on myös kansallinen vastuu ruuan tuotannosta. Lisäksi pelastuslaitoksen toiminta vaarantuisi. 

Muihin kuin sote-tehtäviin Etelä-Pohjanmaalle osoitettu rahoitus on laskelmien mukaan vuositasolla noin 12 miljoonaa euroa vähemmän nykytasoon verrattuna. Valmistelujohtaja Asko Peltola kertoo, että jakokaava perustuu pääosin väestömäärästä johdettuun asukaslukukertoimeen, eivätkä laskelmat tunnista uuteen maakuntaan siirtyvien toimintojen luonnetta ja palvelutarpeiden alueellista erilaisuutta. Sama ongelma koskee kaikkia sote-rahoitukseen kuulumattomia tehtäviä (liite 1, sivu 4). Etelä-Pohjanmaalla rahanjaossa häviäjien joukossa ovat esimerkiksi maaseutuhallinto ja pelastustoimi.

− Ongelmana on, että rahoituskriteerit eivät tunnista riittävästi tarvetekijöitä, kuten asiakasmääriä, jolloin käytetty jakotapa johtaa rahoituksen ohjautumiseen jo muutoinkin vahvemmassa asemassa oleville kasvukeskusalueille, Peltola sanoo.

Suurin osa tulevien maakuntien rahoituksesta on yleiskatteellista, jolloin maakunta päättää itse, mihin tehtäviin se rahat ohjaa. Tästäkin huolimatta maakunnan rahoituksen pitäisi olla oikeassa suhteessa tarpeisiin jo lähtötilanteessa.

− On vaikea uskoa, että sote-palveluihin lasketusta rahoituksesta juurikaan liikenisi varoja maakunnan muiden tehtävien hoitamiseen. Jos rahasäkki on jo lähtökohtaisesti nykytilanteeseen verrattuna miinuksella, täytyy todeta, että näkymä ei ole uuden maakunnan kannalta hyvä, lisää Peltola.

Ongelmia luvassa viljelijätukien käsittelyyn

Maaseutuhallinnon osalta väestömäärään perustuva laskennallinen jako johtaa siihen, että Etelä-Pohjanmaan rahallinen menetys on Suomen maakunnista kaikkein suurin. Etelä-Pohjanmaan kuntien maaseutuhallinnon menot ovat tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa euroa, ja maakuntien rahoituslaskelmissa Etelä-Pohjanmaalle olisi kohdentumassa ainoastaan noin 700 000 euroa.

Maatalousvaltaiselle maakunnalle laskelmat ovat täystyrmäys. Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2017 hakutilastojen mukaan eniten aktiivitiloja, toiseksi eniten peltopinta-alaa ja kolmanneksi eniten kotieläintiloja Suomessa. Tätä taustaa vasten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka pitää maakuntien rahoituslaskelmissa esitettyä jakoa käsittämättömänä. 

− Maaseutuhallinnon tehtävät ovat suoraan riippuvaisia siitä, kuinka paljon alueella on tukea hakevia aktiivitiloja ja peltopinta-alaa. Lisäksi vaikuttaa se, kuinka paljon tiloista on kotieläintiloja, jolloin peltoalaperusteisten tukien lisäksi hallinnoidaan myös eläintukia ja niihin liittyviä toimeenpanotehtäviä, Rintapukka selventää. 

Rintapukka muistuttaa, että viljelijätukien käsittelyyn liittyvät lakisääteiset tehtävät ovat maakunnan harteilla. Tukien maksaminen annetussa aikataulussa voi vaarantua sen vuoksi, ettei maakunnalla ole tarvittavia resursseja järjestelmän toimeenpanoon. Viljelijätukien määrä Etelä-Pohjanmaalla on vuositasolla noin 210 miljoonaa euroa.

Pelastuslaitoksen toiminta vaarassa

Niin ikään pääosin asukasmäärään perustuva, pelastuslaitokselle kohdentuva rahoitus johtaa asukkaiden turvallisuuden näkökulmasta vakaviin ongelmiin. 

− Jakoperusteet aiheuttavat maakunnassamme yli 3,5 miljoonan euron vähennyksen, mikä tarkoittaa liki viidenneksen pudotusta nykyiseen. Totuus on, että Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos ei voi tuottaa tällä rahamäärällä sille laissa määrättyä palvelutasoa, Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä toteaa. 

Setälän mukaan rahanjaossa olisi lähdettävä liikkeelle nykyrahoituksesta, sillä laskelmien lähtöluvut eivät vastaa kaikilta osin pelastuslaitosten todellisia talouslukuja. Pelastuslaitosten talouslukuja vääristää menojen erilainen kirjaaminen, ja osa kuluista jää piiloon pelastuslaitosten isäntäkuntien sopimuksiin.

− On huomioitava, että isäntäkuntien säästövelvoitteet ovat jo vuosia kuristaneet pelastuslaitosten taloutta, minkä lisäksi uudistuksesta syntyy pelastuslaitoksille harmonisointikustannuksia.

Setälä harmittelee sitä, että rahanjaossa osa maakunnista olisi nyt tiedossa olevien kriteereiden mukaan voittajia ja osa häviäjiä, mikä asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

Tarvepohja huomioitava paremmin rahoituksessa

Etelä-Pohjanmaalla peräänkuulutetaan nyt tarvepohjaisia kriteerejä, joilla rahoitusta suunnattaisiin maakuntiin asiakkuuksien määrän mukaan. 

– Esitettyjen laskemien perusteella suurimpia voittajia olisivat jo nyt vahvat alueet, mikä on alueiden tasapuolisen kohtelun näkökulmasta kestämätöntä. Sote-tehtävissä rahoitus perustuu tutkittujen kriteereiden pohjalta kunkin maakunnan tarpeisiin, kuten pitääkin olla. Myös maakunnan muussa rahoituksessa jakopohjana on oltava tarve, eikä vain asukasluku ja muutama muu yksinkertainen kriteeri sen päälle, Peltola päättää.

 

Toimituksille:

 

Lisätietoa:

  • Asko Peltola, valmistelujohtaja, puh. 0400 590 123, asko.peltola@etela-pohjanmaa.fi

  • Ritva Rintapukka, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö, puh. 029 5027 619, ritva.rintapukka@ely-keskus.fi

  • Harri Setälä, pelastusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos, puh. 050 345 9891, harri.setala@seinajoki.fi
0 kommenttia
1.09.2018

Eteläpohjalaiset suhtautuvat maakuntauudistukseen myönteisesti

Eteläpohjalaiset suhtautuvat maakuntauudistukseen myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Heistä jopa neljä viidestä pitää maakuntavaaleja tärkeinä ja äänestäisi maakuntavaaleissa. Lisäksi eteläpohjalaiset luottavat maakuntavaltuuston toimintamahdollisuuksiin enemmän kuin väestö keskimäärin maassamme. Tämä selviää KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön maakunnan asukkaiden näkemyksiä kartoittaneesta tutkimuksesta.

Lisäksi tutkimuksessa ilmeni seuraavaa:

  • Yksi seitsemästä voisi  pyydettäessä lähteä maakuntavaaliehdokkaaksi ja joka kolmas muuhun luottamustoimeen maakunnassa.
  • Kolme neljästä kannattaa maakunnallisen aloiteoikeuden käyttöönottoa.
  • Eteläpohjalaiset olisivat asettamassa rajoituksia ehdokkaaksi asettautumiselle. Samojen ihmisten ei pitäisi olla ehdolla kaikissa vaaleissa.
  • Sote-uudistuksen jälkeen kunnille jäävät tehtävät halutaan Etelä-Pohjanmaalla säilyttää kunnilla.
  • Etelä-Pohjanmaalla luotetaan neuvolapalveluissa ja perusterveydenhuollossa julkiseen palveluntarjontaan, erikoislääkäripalveluissa ja fysioterapiassa hieman enemmän yksityiseen.

Tutkimuksen toteutus KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 2018. Haastatteluja tehtiin Etelä-Pohjanmaalla 216. Vastaajat edustavat maakunnan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Etelä-Pohjanmaalla suurimmillaan vajaa seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 6193 haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 - 570087, KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Tutustu tutkimukseen

TUTKIMUSOSIO Etelä-Pohjanmaan maakuntapuntari 2018 » 

0 kommenttia
28.08.2018

Kansalaisraati kutsutaan koolle Etelä-Pohjanmaan soiden käytöstä

 

Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotus on hyväksytty maakuntahallituksessa ja se tullaan asettamaan julkisesti nähtäville lokakuun alussa. Kaavan yhtenä keskeisenä tavoitteena on sovittaa yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelun tarpeet huomioiden myös soiden muu käyttö.

Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto järjestävät kansalaisraadin osana kaavaehdotuksen kuulemisprosessia. Noin viidentoista hengen raatiin kootaan edustava joukko maakunnan asukkaita, jotka ovat valmiita perehtymään kaavaehdotukseen ja puntaroimaan soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista.

– Tavoitteena on saada maakunnan asukkailta mietittyjä ja perusteellisia kannanottoja kaavaehdotuksen tavoitteisiin ja aluevarauksiin. Tietämystä maakuntakaavoista ei vaadita, riittää kun on kiinnostunut soiden käytöstä, kertoo ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Raati on osa kokeiluhanketta, jossa testataan uusia osallistumistapoja yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Virallinen kaavaehdotukseen liittyvä kuulemiskierros järjestetään erikseen lokakuun aikana.

Kansalaisraatiin voi ilmoittautua mukaan Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla osoitteessa www.epliitto.fi/kansalaisraati 7.9. mennessä. Raati kokoontuu kolme kertaa, 20.9., 26.9. ja 4.10. klo 16.30–19.00 Apila-kirjaston Jaaksi-salissa Seinäjoella. Raatilaisille tarjotaan kevyt illallinen tapaamisten aikana.

 
Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

 

 

0 kommenttia
24.08.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Sote-laeista äänestetään aikaisintaan lokakuussa, maakunnassa selvitetään myös omaehtoista etenemismallia

Uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2021. Kehitystyön uudistuksen toteutumiseksi halutaan jatkuvan maakunnissa, ja maan hallitus on päättänyt turvata riittävän lisärahoituksen vuodelle 2020.

Tämänhetkisen tiedon mukaan maakuntavaalit järjestetään eurovaalien yhteydessä 26.5.2019, jos uudistusta koskevat lait ovat voimassa marras–joulukuussa 2018. Maakunnista tulee juridisesti toimivaltaisia 1.1.2019, ja vaaleilla valitut maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa 1.8.2019. Myös valtion lupa- ja valvontavirasto LUOVA aloittaa toimintansa vuoden 2021 alussa. Väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) virallinen toimikausi siirtyy ajalle 1.1.–31.7.2019.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on jatkanut uudistukseen liittyvän lakipaketin käsittelyä. Valiokunta tekee kokonaismietinnön uudistukseen liittyvistä laeista valinnanvapauslaki mukaan lukien, ja tämänhetkisen arvion mukaan se saisi mietintönsä valmiiksi syyskuun aikana. Sen jälkeen mietintöluonnos palaa perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Nykynäkymien mukaan eduskunta tulisi äänestämään lakipaketeista aikaisintaan lokakuussa, todennäköisimmin vasta marraskuussa.

– Muuttuneen tilanteen takia maakunnallisen valmistelun voimavaroja suunnataan syksyn aikana ensisijaisesti niihin toimintoihin, jotka hyödyttävät maakunnan kuntien ja eri organisaatioiden yhteistoimintaa. Tärkeää on kehittää myös maakunnan omaa etenemismallia ja vahvistaa yhteistä tahtotilaa tarvittavien uudistusten aikaansaamiseksi. Valmistelutyössä keskitytään tällä hetkellä kokonaisuuksiin, joilla voidaan parantaa uudistuksen tavoitteiden toteutumista lainsäädännön etenemisvauhdista riippumatta, toteaa Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelujohtaja Asko Peltola.

Etelä-Pohjanmaalla uudistuksen valmistelu on edennyt jo pitkälle. Maakunnassa on täysi valmius viedä uudistusta eteenpäin, kun valtakunnan tasolla asiat varmistuvat. Sote-yhteistyön omaehtoisesta edistämisestä pidettiin maakunnallinen tilaisuus kuntien kanssa 17.8., ja asian jatkovalmistelusta sovittiin kuntajohtajien kokouksessa 21.8.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

III vaihemaakuntakaava hyväksyttiin

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksen ja siihen liittyvän valmisteluaineiston, asettaa aineiston nähtäville sekä hyväksyä saatuun palautteeseen laaditut vastineet.

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava sisältää suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergia- ja biolaitosten, puuterminaalien sekä puolustusvoimien teemat. Vuonna 2013 käynnistetty vaihemaakuntakaavan valmistelu eteni kaksiosaiseen ehdotusvaiheen ensimmäiseen osaan, viranomaisten lausuntokierrokseen kuluvan vuoden keväällä.

Kaavaehdotuksesta saatiin lausuntoja seuraavasti: kunnat 11 kpl, naapurimaakunnat 4 kpl, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Liikennevirasto, Metsähallitus, Puolustusministeriö ja Ympäristöministeriö. Kaavan laadintaa tukeva ohjausryhmä on ehdotusvaiheen lausuntokierroksen jälkeen kokoontunut kaksi kertaa ja käsitellyt saadun palautteen ja palautteen aiheuttamat muutostarpeet kaavaratkaisuun. Lisäksi kaavaehdotuksen lausuntokierroksen jälkeen on pidetty viranomaisneuvottelu.

Lausuntojen, viranomaisneuvottelun ja muun viranomaisyhteistyön myötä muutoksia nähtäville asettavaan kaavaehdotukseen on tullut mm. suunnittelumääräyksiin, turvetuotantoon soveltuvia alueita on poistettu ja uudelleen rajattu ja kaavaselostusta on täydennetty. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin 14 000 hehtaaria.

Maakuntakaavaehdotus tulee nähtäville Etelä-Pohjanmaan liittoon ja kaava-alueen kuntiin. Lisäksi kaavan valmistajat kiertävät esittelemässä kaavaehdotusta. Nähtäville asetettava materiaali koostuu kaavamääräykset sisältävästä kaavakartasta, kumottavien merkintöjen kartasta, teemakartasta, kaavaselostuksesta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan ehdotusvaiheeseen valmistuneista selvityksistä.

Kaavanluonnosvaiheessa valmistuneet kaavan perusratkaisut määrittävät selvitysaineistot löytyvät liiton verkkosivuilta osoitteesta www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava3.

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, 040 3568 044.

 

AIKO-rahoitusta Healthy Kids of Seinäjoki -hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Into Seinäjoki Oy:n hallinnoiman Healthy Kids of Seinäjoki - Uudet avaukset yritysten kasvuun -hankkeen osarahoitettavaksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

Hankkeen taustalla on kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Healthy Kids of Seinäjoki -malli, joka tarjoaa ratkaisun lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Malli on sovellettavissa eri kohdemarkkinoille ja sen kaupallistaminen voi avata uusia vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Hankkeessa käynnistetään kehitysprosessi yritysten saamiseksi mukaan hyödyntämään Healthy Kids of Seinäjoki -mallia ja sen siirtämistä maailmalle. Tavoitteena on, että mallin kautta yrityksille avautuu uusia vientimahdollisuuksia konsepti- ja tuotetasolla.

Maakuntahallitus myönsi hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Pohjanmaan liitolle osoittamaa AIKO-rahoitusta 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 44 284 euroa. Hanke toteutetaan 1.9.2018–30.4.2019. välisenä aikana ja sen kokonaiskustannukset ovat 63 262 euroa.

AIKO-rahoitus on ollut kolmivuotinen kokeilu, eikä uutta rahoitusta ole näillä näkymin enää tulossa. AIKO-hankkeiden on päätyttävä 30.4.2019 mennessä ja maksatusten on oltava tehtyinä 15.11.2019 mennessä.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Sanna Puumala, puh. 040 509 4420.

 

 

 

 

0 kommenttia
15.08.2018

FINCH-hankkeessa kehitetään kulttuuriperintöä

Kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä ja yhteistyömalleja halutaan kehittää

Kansainvälisen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetun FINCH-hankkeen teemana on kulttuuriperinnön hyödyntämisen taloudelliset vaikutukset alueen kehittämiseen. Hanketta koordinoi Piemonten maakunta Italiasta. Muut mukana olevat hankekumppanit ovat Torinon yliopisto Italiasta, Saksi-Anhaltin alueen kehityspankki Saksasta, Lodzkien alue Puolasta, Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, La Riojan maakunta Espanjasta, Thessalian alue Kreikasta ja Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.  

­– Odotamme saavamme hankkeelta uusia toimintamalleja sekä parempaa tuntemusta rahoitusvälineistä koko maakuntaan. Hankkeessa tuotetaan myös kulttuuriperinnön kehittämisen toimenpidesuunnitelma. Alueellisen ja kansainvälisen kulttuuriperintöverkoston yhteistyön tiivistäminen on myös tärkeää, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja hankkeen tavoitteista.

FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja, jotta näiden pitkäaikaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kasvaisivat. Kulttuuriperinnön kehittämistoimilla ja investoinneilla on suora vaikutus alueen kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

Etelä-Pohjanmaan liitto kokoaa parhaillaan alueellista sidosryhmää, joka aloittaa työskentelyn ensi kuussa. 

Kulttuurin moninaiset alueelliset vaikutukset esillä aloitustapaamisessa

Pääpartneri Piemonten maakunta ja yhteistyökumppani Turinin yliopisto järjestivät hankkeen aloitustapaamisen Turinin kaupungissa heinäkuun alussa.

­– Hankepartnereiden aktiivinen osallistuminen tapaamiseen oli erinomainen lähtölaukaus projektille ja sen tavoitteiden saavuttamiselle. Turinin yliopiston professoreiden alustukset rahoitusvälineistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleista kirvoittivat hyvää keskustelua ja saivat ajatusnystyrät liikkeelle, toteaa tapaamisessa mukana ollut kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Tärkeimmäksi keskustelun aiheeksi Ahola nostaa kulttuuriperintöalan moninaiset alueelliset ja paikalliset vaikutukset.

– Kaikki kulttuuriin käytettävät eurot tulevat takaisin moninkertaisesti. Vaikutus näkyy selvimmin palkoissa ja tuloissa, jotka sijoitetaan uudelleen paikalliseen talouteen, Ahola sanoo.

Taide ja kulttuuri aktivoivat taloudellista dynamiikkaa. Kulttuuriin sijoitetut voimavarat voidaan muuntaa lisäarvoksi alueellisen kertymisen ja jakamisen kautta. Pitkäaikaiset yhteistyökumppanuudet julkisten ja yksityisten tahojen välillä ovat tärkeitä, koska silloin molemmat voivat hyötyä: kun kumpikin osapuoli voi toteuttaa omia tavoitteitaan, voidaan julkisia palveluja ja infrastruktuuria tuottaa paljon tehokkaammin.

FINCH-hanketta rahoitetaan Euroopan Unionin Interreg Europe -ohjelman kautta. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,46 miljoonaa euroa, josta 1,25 miljoonaa euroa on ohjelman kautta tulevaa rakennerahastorahoitusta ja loppuosa on hankekumppaneiden omarahoitusta. Etelä-Pohjanmaan liitto laatii hankkeen aikana alueellisen kulttuuriperinnön toimintasuunnitelman tulosten täytäntöönpanoa varten. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe kestää vuoden 2020 loppuun ja toinen vaihe vuoden 2022 loppuun. www.interregeurope.eu/finch 

 

Lisätietoja:

Tuija Ahola
kehittämissuunnittelija
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
18.06.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Sote-lait äänestykseen vasta syksyllä

Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien lakipakettien käsittely eduskunnassa jatkuu. Perustuslakivaliokunta antoi laeista oman lausuntonsa 1.6. Valiokunnan lausunto on nähtävissä osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx

Perustuslakivaliokunta näkee tärkeäksi muun muassa valinnanvapauden vaiheistuksen ja maakuntien rahoituksen riittävyyden varmistamisen kaikissa tilanteissa. Myös EU:lta mahdollisesti pyydettävän notifikaation tarpeellisuutta sekä tietosuojakysymyksiä on nostettu esille.

Tarvittavia muutoksia valmistellaan nyt ministeriöissä ja vastine annetaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle niin pian kuin hyvän valmistelun puitteissa on mahdollista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa oman mietintönsä tekemistä ja tekee kokonaismietinnön uudistukseen liittyvistä laeista valinnanvapauslaki mukaan lukien. Sen jälkeen mietintöluonnos palaa taas perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

Tämänhetkisten tietojen mukaan eduskunta ei tulisi äänestämään lakipaketeista ennen kuin aikaisintaan elokuun lopussa tai syyskuulla. Näin ollen maakuntavaalien järjestäminen onnistuisi aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella tai ehkä vasta eduskuntavaalien yhteydessä. Tämä puolestaan vaikuttaisi maakuntien mahdollisuuksiin aloittaa toimintansa suunnitellusti vuoden 2020 alussa.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123


Vastuuvalmistelutehtäviin ja hallinnointiin liittyvät työjärjestelyt

Etelä-Pohjanmaan liiton viranhaltijoiden ja työntekijöiden maakunta- ja sote -uudistukseen liittyvät tehtäväjärjestelyt ovat voimassa 31.7.2018 saakka.

Tämänhetkisen tiedon mukaan maakunta- ja sote -uudistuksen esivalmisteluvaihe tulee jatkumaan syksyyn 2018 asti. Lisäksi on epävarmuutta siitä, milloin eduskunta tulee hyväksymään uudistusta koskevat lait ja tehdäänkö niiden hyväksynnän yhteydessä myös päätöksiä liittyen maakuntien toiminnan aloittamista koskeviin aikatauluihin. Todennäköistä kuitenkin on, että eduskuntakäsittely ei tapahdu ennen syyskuuta 2018, joten voimassaolevia tehtäväjärjestelyjä on syytä jatkaa 31.10.2018 saakka.

Maakuntahallitus päättikin jatkaa Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolan virkavapaata Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelujohtajan tehtävän hoitamiseksi sekä suunnittelujohtaja Antti Saartenojan virkavapaata vs. maakuntajohtajan tehtävän hoitamiseksi 1.8.2018–31.10.2018.

Myös aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta jatkaa maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtajana ja maankäytön suunnittelija Markus Erkkilä vs. suunnittelujohtajana lokakuun loppuun. Niin ikään maakuntahallitus päätti jatkaa kehittämissuunnittelija Heli Rintalan työvapaata nykyisestä tehtävästään ja nimetä hänet jatkamaan vs. aluekehitysjohtajana. Myös tiedottaja Hanne Rantala jatkaa maakunta- ja sote-uudistuksen vastuuvalmistelijana 1.8.2018–31.10.2018.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845


Liikennejärjestelmäsuunnitteluun tulossa merkittäviä muutoksia

Liikenteen hallinnonalalla, rahoituksessa ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa on kansallisesti valmisteilla useita merkittäviä muutoksia, kuten 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Euroopan komissio puolestaan on esittänyt pääradan mukaan ottamista TEN-T-ydinverkkokäytäviin. Esitys tulee jatkossa mahdollistamaan CEF-ohjelman hyödyntämisen pääradan kehittämiseksi. Ohjelman kautta toteutetaan Euroopan TEN-liikennepolitiikkaa ja rakennetaan uutta sekä kunnostetaan ja kehitetään nykyistä liikenneinfrastruktuuria. Komission esitys uudeksi CEF-instrumentiksi toisi 30,6 miljardia euroa TEN-liikenneverkon kehittämistarpeisiin.

– Liikenteen toimialaan liittyviin muutoksiin tulee vaikuttaa aktiivisesti, jotta maakuntamme etu ja intressit toteutuisivat mahdollisimman hyvin, toteaa vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Etelä- Pohjanmaan liitossa on viime aikoina ollut valmisteilla liikenteeseen liittyen TEN-T-esityksen jatkotoimenpiteet yhteistyössä muiden pääradan maakuntien kanssa, valtatie 3 -seminaari, Seinäjoki–Tampere-kaksoisraiteen edistämiseen tähtäävä selvitys ja edunvalvontatoimet, liikenteen ja alueidenkäytön seudulliset tilaisuudet sekä maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman alustava valmistelu.

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, 040 3568 044.


Rahoitusta kahdelle hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä kaksi hanketta, joista ensimmäinen osarahoitetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta ja toinen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

Kuortaneen Urheiluopiston hallinnoimalle Kuortane Performance Hub - fyysisen valmennuksen osaamis- ja innovaatiokeskittymä -hankkeelle maakuntahallitus myönsi EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 181 771 euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hanke toteutetaan 1.8.2018–31.7.2020 välisenä aikana ja sen kokonaiskustannukset ovat 259 673 euroa.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää Kuortaneen Urheiluopiston johdolla Etelä-Pohjanmaalle fyysisen valmennuksen kehittämisen ja asiantuntijuuden kansainvälisesti ainutlaatuinen osaamiskeskittymä, joka perustaa toimintansa alueellisiin vahvuuksiin. Hankkeen avulla alueelliselle osaamisverkostolle luodaan kansallinen ja kansainvälinen kumppaniverkosto, joka yhdistää alueen toimijat kansainväliseen huippu-osaamisen kanssa.

Into Seinäjoki Oy:n Seinäjoki Gateway to Arctic Data Connections -hankkeelle maakuntahallitus myönsi AIKO-rahoitusta yhteensä 52 477,60 euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankkeen toteutusaika on 8.6.2018–30.4.2019 ja sen kokonaiskustannukset ovat 74 968 euroa.

Hankkeessa käynnistetään kehitysprosessi, jonka tuloksena rohkaistaan alueen yrityksiä ja muita toimijoita uusiin innovatiivisiin keskusteluihin, yhteistyökumppanuuksiin ja toimenpiteisiin, joissa hyödynnetään arktisen kaapelin ja digitaalisen tiedonsiirron luomia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla kehitetään kansallisesti ja kansainvälisesti alueen imagoa ja tunnettuutta digitaalisen liiketoiminnan toimijoiden joukossa sekä parannetaan alueen valmiuksia kilpailla uskottavasti alan yrityksistä ja työpaikoista.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905 sekä kehittämissuunnittelija Sanna Puumala, puh. 040 509 4420.

 

 

 

 

0 kommenttia
12.06.2018

E-P:n tapahtumakalenteri nyt myös ruotsiksi ja englanniksi!

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri palvelee maakunnan matkailijoita kieliversioiden ja Google-käännösten avulla

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri on sekä käyttäjille että ilmoittajille maksuton tapahtumakalenteri netissä. Kalenteri tarjoaa alustan maakunnan toimijoille tiedottamiseen ja markkinointiin sekä maakunnan väelle että matkailijoille näkymän maakunnan runsaaseen ja monipuoliseen tapahtumatarjontaan.

Tapahtumakalenterista on julkaistu nyt myös kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi. Kieliversiot palvelevat maakunnan vieraskielistä väestöä sekä kansainvälisiä matkailijoita. Tapahtumien ilmoittajat ovat vastuussa ruotsin- ja englanninkielisen tekstisisällön tuottamisesta. Tapahtumatietojen kääntämisessä on lisäksi käytössä Googlen konekäännöspalvelu, jota hyödynnetään samaan tapaan kuin monilla verkkosivustoilla ja sosiaalisen median palveluissa.

– Maakunnassamme on paljon kansainvälisiä matkailijoita ja erilaisissa tapahtumissa kävijöitä etenkin näin kesäaikaan. Tapahtumakalenteri tarjoaa kieliversioiden ja konekäännösten avulla vieraillemme hyvät perustiedot monipuolisesta tapahtumatarjonnasta, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

Koska konekäännös ei tuota kielellisesti täysin oikeita käännöksiä, tapahtumien ilmoittajia kannustetaan täyttämään edes lyhyet kuvaukset tapahtumista ruotsiksi ja englanniksi.

– Kaikkia tapahtumatiedon tekstejä ei ole pakko tuottaa sekä ruotsiksi että englanniksi. Tapahtuman lyhyt kuvaus vieraalla kielellä saattaa riittää siihen, että matkailijat löytävät tapahtuman, vinkkaa Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisihteeri Hanna Hangasluoma tapahtumien ilmoittajille.

Tapahtumatietoja voidaan hyödyntää muissakin nettikalentereissa

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin tiedot ovat helposti jaettavissa myös muihin sähköisiin kalentereihin Linked events -tapahtumarajapinnan avulla.

­– Tapahtumarajapinta on valmiina, joten tarjoamme sen mielellämme myös muiden käyttöön. Halutut tapahtumatiedot haetaan Linked events -tietokannasta hakusanojen, kuten paikkakunnan ja tapahtumaluokan avulla, Hanna Hangasluoma kertoo.

Erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia järjestävät tahot, kuten kunnat, yhdistykset, seurat ja järjestöt voivat ilmoittaa omat tapahtumansa kalenterissa veloituksetta. Linked events -tapahtumarajapinta ja -tietokanta mahdollistavat sen, että tapahtuman tiedot tarvitsee syöttää vain yhdelle lomakkeelle, ja ne voivat Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin lisäksi näkyä eri tahojen, kuten kuntien omissa sähköisissä tapahtumakalentereissa. Tämä edellyttää sitä, että kunnan tapahtumakalenteri on rakennettu Linked events -yhteensopivaksi.

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin tapahtumarajapintaa käyttävät jo Visit Seinäjoki -verkkosivusto sekä Tässä.fi-mobiilisovellus.

– Valmiin tapahtumatiedon hyödyntäminen Visit Seinäjoki -sivuston kalenterissa helpottaa sekä meidän että tapahtumajärjestäjien työtä, koska tietoja ei tarvitse syöttää moneen paikkaan. Avoimeen lähdekoodiin perustuvan tapahtumarajapinnan avulla pystymme hyödyntämään laadukkaita tapahtumatietoja omilla sivuillamme, sanoo Visit Seinäjoki -markkinoinnista vastaava Tuula Lahti Into Seinäjoki Oy:stä.

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta www.epkalenteri.fi.

Lisätietoa Linked events -tapahtumarajapinnasta on osoitteessa http://www.epliitto.fi/tapahtumakalenteri

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma
Kulttuurisihteeri
puh. 040 751 5610
hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi

 

Mikä Linked events?

Linked events kerää ja jakaa tapahtumatietoja yhtenäisessä formaatissa. Tiedot jaetaan avoimena datana, jolloin kuka tahansa voi niitä hakea ja hyödyntää – ilmaiseksi. Avoimen rajapinnan kautta tapahtumatietoa voivat käyttää vaikkapa sovelluskehittäjät. Rajapinta löytyy osoitteesta api.hel.fi/linkedevents.

Linked events -hanke on ollut käynnissä vuodesta 2013, ja sen rahoittajana toimii Helsingin kaupungin innovaatiorahasto. Hanketta on ollut toteuttamassa Forum Virium Helsinki ja siinä ovat olleet mukana kuutoskaupungit eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.

 

0 kommenttia
7.06.2018

Suomen päärata TEN-T-ydinverkkokäytäviin

Euroopan komissio ehdottaa Suomen pääradan mukaan ottamista EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin - päätös mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen pääradan investointeihin

Euroopan komissio on julkaissut 6. kesäkuuta esityksensä seuraavasta Verkkojen Eurooppa (CEF)-ohjelmasta EU:n rahoituskaudelle 2021­-2027. Suomen päärata on esityksessä mukana osana North Sea­–Baltic -ydinkäytävän laajennusta pohjoiseen.

Ohjelman kautta toteutetaan Euroopan TEN-liikennepolitiikkaa ja rakennetaan uutta sekä kunnostetaan ja kehitetään nykyistä liikenneinfrastruktuuria. Komission esitys uudeksi CEF-instrumentiksi toisi 30,6 miljardia euroa TEN-liikenneverkon kehittämistarpeisiin.

TEN -liikennepolitiikan mukaisesti ydinverkkoon on valittu yhdeksän multimodaalista ydinkäytävää, jotka priorisoidaan myös CEF-investointien valinnassa. Suomessa päärata (ja valtatiet 4 ja 29) välillä Helsinki–Tornio kuuluu tällä hetkellä TEN-T-ydinverkkoon, mutta ei ydinkäytäviin. Ydinkäytävistä Scandinavian–Mediterranean- sekä North Sea–Baltic -ydinkäytävät ulottuvat aivan eteläisimpään Suomeen. Nyt suurin osa Suomesta jää ydinkäytävien - ja siten myös EU-rahoituksen - ulkopuolelle.

Etelä-Pohjanmaan liiton vs. maakuntajohtajan Antti Saartenojan mukaan päätös on merkittävä Etelä-Pohjanmaan kannalta.

– Päätös tulee mahdollistamaan merkittävän lisäresurssin hyödyntämisen Seinäjoki–Tampere-yhteysvälin kehittämiseksi välittömästi tarvittavaksi kaksiraiteiseksi osuudeksi. Samalla päätös myös velvoittaa Suomea kehittämään päärataa, jotta sen palvelutaso vastaa EU:n asettamaa tavoitetta TEN-T-verkolle, hän sanoo.

Suomi - mukaan lukien laaja pääradan toimijoista koostuva 11 maakunnan edunvalvontaryhmä, jota vetää Pirkanmaan liitto - on systemaattisesti ajanut North Sea–Baltic -ydinkäytävän laajennusta pääradan osalta. Pääradan kiinnittyminen ko. ydinkäytävään mahdollistaisi CEF-rahoituksen hakemisen pääradan välttämättömiin kehitys- ja korjaushankkeisiin EU:n seuraavalla rahoituskaudella.

Euroopan komission tänään julkaisema CEF-esitys on merkittävä erävoitto Suomelle ja pääradan ja koko Suomen elinkeinoelämälle. Seuraavaksi esitys menee Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn. Oleellista onkin nyt varmistaa, että esitys hyväksytään ilman suuria muutoksia sekä sisällön että rahoitustason osalta. Tämä tarkoittaa, että päärataryhmän vaikuttaminen jatkuu tulevina kuukausina sekä kotimaassa että Brysselissä. Lopullinen päätös CEF-instrumentista - osana EU:n rahoituskehystä - tulee toivottavasti vuoden 2019 loppuun mennessä, jotta hankkeita päästään toteuttamaan heti uuden ohjelmakauden alkaessa.

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845 , antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi
Vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044 , markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi

Komission tiedote: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-4029_fi.htm   
Listaus ehdotetuista laajennuksista (CEF/Annex I): https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/2018-06-06-cef-annex-memo.pdf

 

Liite:

Suomen pääradan HelsinkiTornio ja sen vaikutusalueen perustietoja

Pääradan merkitys Suomen taloudelle, elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle on kiistaton. Pelkästään eteläisen ja läntisen Suomen osalta pääradan vaikutuspiiriin kytkeytyy noin 60 prosenttia Suomen väestöstä sekä työpaikoista ja työvoimasta, samoin yritysten liikevaihdosta, ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Pääradan (ja VT4:n) seutukuntien osuus koko maan BKT:sta on lähes kaksi kolmannesta ja asukasluku noin 3,1 miljoonaa. Väkiluvun on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 12 % (3,5 miljoonaa asukasta).

Pääradalla on useita tavaraliikenteen kannalta Suomen merkittävimpiä tuotannollisia keskittymiä (metalli- ja kemianteollisuus, sisältää elektroniikkateollisuuden, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja alkutuotanto, kauppa). Lisäksi päärata palvelee lähes kaikkia Suomen merisatamia ja sen vaikutusalueen lentoasemien matkustajamäärä on 90 % koko maan lentoasemien matkustajamääristä.

Päärata on myös Suomen tärkein henkilöliikenneyhteys rautateillä, joka yhdistää Pohjois-Suomen ja Länsirannikon kasvukeskukset pääkaupunkiseutuun. Helsinki–Tampere -väli (4,1–6,0 milj. matkustajaa/vuosi) on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa.

Pääradan tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2025 n. 7 % (Helsinki–Tampere +16 %; Tampere–Oulu +1 %; Oulu–Kemi +4 %; Kemi–Tornio +68 %). Pääradan rataosien yhteenlasketun matkustajamäärän odotetaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 noin 40 prosenttia (Helsinki–Tampere + 38 %; Tampere–Oulu + 39 %; Oulu–Kemi + 50 %).

Tällä hetkellä pääradan 810 kilometristä 67 prosenttia on yksiraiteista, mistä aiheutuu monin paikoin merkittäviä kapasiteetti- ja häiriöherkkyysongelmia.

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös