Tiedotteet

19.11.2019

Kansainvälistymisen toimintaohjelma 2019 on julkaistu

Etelä-Pohjanmaan liitto on julkaissut päivitetyn Kansainvälistymisen toimintaohjelman ”Elinvoimaa kansainvälisyydestä”. Kansainvälistymisen toimintaohjelmaprosessin tarkoituksena on edistää kansainvälistymiskeskustelua sekä kansainvälistymiseen liittyvää vuorovaikutusta maakunnassa.

Kansainvälinen toiminta on tärkeä osa aluekehittämistä. Kuluneen kymmenvuotiskauden aikana on maakunnastamme siihen saatu mukaan ilahduttavasti uusia toimijoita. EU:n tarjoamia resursseja on opittu käyttämään yhä tuloksellisemmin ja monipuolisemmin.

− Maakunnan runsaslukuiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat paljolti kuitenkin edelleen takamatkalla kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä ja tarvitsevat tukea löytääkseen sellaisia yhteistyömuotoja, joilla voidaan edistää kansainvälisten yhteyksien rakentumista, kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus sanoo.

Yhä merkittävämmiksi kansallisiksi ja alueellisiksi haasteiksi myös yritysten näkökulmasta ovat nousseet väestön väheneminen ja ikääntyminen. Kun Suomessa asuvasta osaavasta työikäisestä väestöstä taistelevat kaikki alueet, on painopistettä siirrettävä työperäiseen maahanmuuttoon sekä rekrytointi- ja kotouttamisprosessien kehittämiseen.

−  Veturiyritysten ohella tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta ja koulutus ovat maakunnan kansainvälistymisen vahvimmat ajurit, jotka sekä vievät eteläpohjalaista osaamista maailmalle että tuovat tietoa, taitoa ja kehittämisideoita alueelle. Niiden kautta maakuntaan tulevalla rahoituksella on myös taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia, Kattelus toteaa.

Lähes kaikissa ohjelman toimenpide-ehdotuksissa korostuvat alueellisen yhteistyön vahvistaminen ja yhteisten toimintamallien luominen. Pienessä maakunnassa, jossa toimijoita on rajallinen määrä, on viisautta hakea yhteiset nimittäjät ja rakentaa niiden varaan. Kunnat voivat omalta osaltaan pönkittää tätä työtä kytkemällä kansainvälisen yhteistyön elementtejä jo olemassa oleviin tehtäviinsä ja palvelutuotantoon.

Julkaisu pdf-muodossa » 

 

Lisätietoja:

Kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus
puh. 040 6825 537
pia.kattelus@etela-pohjanmaa.fi

18.11.2019

Maakuntahallituksen kokoustiedote

Maakuntahallitus esittää valtuustolle talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksymistä

Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2020 sekä taloussuunnitelman vuosille 2021–2022.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2020 talousarvion toimintamenot ovat 3 356 047 euroa ja toimintatulot ovat 3 198 960 euroa. Talousarvioehdotus on rahoituserien jälkeen vuosikatteeltaan - 156 087 euroa alijäämäinen.

Jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät vuoden 2019 tasossa, jolloin niiden yhteissummaksi muodostuu 2 800 135 euroa.

Lisätietoja: Hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910

 

Korkeakoulusäätiölle 100 000 euron avustus

Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että se myöntää Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle 100 000 euron avustuksen vuoden 2020 budjetista.

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuodesta 2011 alkaen pääomittanut Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiötä erittäin merkittävillä summilla, ja maakuntahallitus pitää tärkeänä, että korkeakoulusäätiön toimintaedellytykset turvataan myös ensi vuonna.

Lisätietoja: Hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910

 

Etelä-Pohjanmaan liiton organisaatio uudistuu

Etelä-Pohjanmaan liitossa on tunnistettu tarve uudistaa organisaatiota ja toimintaa. Uudistuksen taustalla on näkymä siitä, että maakuntien liitot tulevat jatkamaan toimintaansa ainakin lähimmät näköpiirissä olevat vuodet. Lisäksi on vahvistunut näkemys siitä, että liiton tulisi uudistaa toimintatapojaan ja rakennettaan vastaamaan paremmin ympäristön tarpeita. Tavoitteena on myös hyödyntää nykyistä paremmin monialaisuutta sekä vahvistaa edunvalvontaa.

Maakuntahallitus päätti hyväksyä osaltaan uudistuksen edellyttämät muutokset virka- ja toimirakenteeseen, palkkausjärjestelmään ja hallintosääntöön. Uudistuksen myötä tehtäviin virka- ja toimirakenteen muutoksiin ei sisälly ulkoisia rekrytointeja, vaan ne toteutetaan sisäisin järjestelyin yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Muutokset käsitellään maakuntavaltuustossa 2.12.2019.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

 

Maakunnalliset vaikuttamistoimielimet jäävät odottamaan uutta maakuntahallintoa

Maakuntahallitus päätti todeta nykymuotoisten maakunnallisten vaikuttamistoimielinten, eli vammais- ja vanhusneuvoston sekä nuorisovaltuuston, työn päättyvän 31.12.2019.

Vaikuttamistoimielinten toiminta nousi Etelä-Pohjanmaan liiton vastuulle edelliseen maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvien lainsäädäntöluonnosten seurauksena, ja suunniteltu toimintatapa liittyi laajan maakuntaorganisaation toimintaan.

Maan hallituksen ja maakuntauudistuksen kaatumisen seurauksena maakuntahallinto itsenäisenä ja monialaisena kokonaisuutena jäi vaille toteutusta. Nyt monialaisen maakunnan perustaminen ei toistaiseksi näytä todennäköiseltä. Maakunnan liitto on siten jäämässä mahdollisen sosiaali- ja terveyspalveluihin keskittyvän alueellisen organisaation ulkopuolelle.

Maakuntahallitus totesi, että maakunnan liitolla ei ole juridisia, toiminnallisia tai taloudellisia mahdollisuuksia ylläpitää maakunnallisia vaikuttamistoimielimiä. Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu jatkossa resurssiensa puitteissa osallisuuden kehittämiseen, mutta ei toimi isäntäorganisaationa pysyvien rakenteiden osalta.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

 

Maakuntahallitus hyväksyi Kuntaliiton uuden yhteistyösopimuksen

Maakuntahallitus päätti osaltaan hyväksyä Kuntaliiton ja maakuntien liittojen välisen palvelusopimuksen. Palvelusopimuksessa määritellään nykyistä tarkemmin Kuntaliiton maakuntien liitoille tarjoamien palvelujen sisältö ja kustannusten muodostumisperiaatteet. Palvelusopimuksen kokonaiskustannukset ovat 276 000 euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton osuus on 15 000 euroa.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

 

Nimeämispäätökset ja jäsenmuutokset:

 

Karjalainen ja Kaari ehdolle Länsi- ja Sisä-Suomen alueelliseen liikuntaneuvostoon

Maakuntahallitus päätti nimetä Etelä-Pohjanmaan Länsi- ja Sisä-Suomen alueelliseen liikuntaneuvostoon ehdokkaikseen Olli-Pekka Karjalaisen ja Maarit Kaaren toimikaudeksi 2020–2023.

Länsi- ja Sisä-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston 2020–2023 lopullinen kokoonpano vahvistetaan joulukuussa 2019 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvien maakuntien liittojen yhtäpitävin päätöksin.

 

Sihto jatkaa Korpisaaren Säätiön hallintoneuvostossa                           

Maakuntahallitus päätti nimetä Paula Sihdon jatkamaan Etelä-Pohjanmaan liiton edustajana Korpisaaren Säätiön hallintoneuvostossa kauden 2020–2022.

Korpisaaren Säätiö ylläpitää Etelä-Pohjanmaan Opistoa, ja säätiön ylintä päätösvaltaa käyttää 22-jäseninen hallintoneuvosto.

 

Jäsenmuutoksia maakuntavaltuustossa

Kurikan kaupunginvaltuusto on 11.11.2019 päättänyt valita Kyösti Koivuniemen tilalle maakuntavaltuuston jäseneksi sen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Markus Blommendahlin.

Seinäjoen kaupunginvaltuusto on 17.6.2019 myöntänyt Raimo Ristilälle eron maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja valinnut hänen tilalleen maakuntavaltuuston varajäseneksi Mikko Ailan.

 

Lisätietoja: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910

 

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta 18.11.2019

31.10.2019

Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämiseen uutta potkua

Valtatien 18 kehittämistä pitkään edistänyt Valtatie 18 -seurantaryhmä kokoontui 30.10.2019 Seinäjoella ensimmäistä kertaa uuden puheenjohtajansa kansanedustaja Mikko Savolan johdolla. Seurantaryhmä päätti laajentaa katsantoaan koskemaan koko poikittaista liikennekäytävää huomioiden siten jatkossa myös rautateiden kehittämis- ja edistämistoimenpiteet. Samalla myös nimi muutetaan muotoon Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmä.

- Liikennepolitiikassa tapahtuu parhaillaan paljon muutoksia, jotka edellyttävät laajempien ylimaakunnallisten yhteysvälien kokonaisvaltaista tarkastelua, yhteysvälin pullonkaulakohteiden priorisointia ja strategista edunvalvontaa, kertoo ryhmän puheenjohtaja Mikko Savola.

Kehittämisryhmä tulee seuraavaksi pyytämään Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liikennekäytävään kuuluvilta kunnilta ja valtion virastoilta nimeämispyynnöt edustajistaan ja sen jälkeen käynnistämään yhteysväliselvityksen toteuttamis- ja suunnittelukohteiden marssijärjestyksen selvittämiseksi.

- Kohteiden, kuten esimerkiksi Pelmaan risteys, Multian oikaisu tai Haapamäen radan henkilöliikenteen kehittäminen, saaminen osaksi valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa edellyttää maakuntien toimijoiden yhteistä näkemystä kehittämispolusta ja vahvaa yhteistä vaikuttamista maakuntaliittojen toimesta. Myös keskuskaupunkien tukea tarvitaan, Savola jatkaa.

Kehittämistyöryhmän varapuheenjohtajana toimii Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars ja pääsihteerinä Etelä-Pohjanmaan liiton vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

 

Lisätietoja:

  • Puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola, p. 040 575 8498
  • Varapuheenjohtaja, Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars, 040 643 0655
  • Pääsihteeri, Etelä-Pohjanmaan liiton vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, 040 356 8044

 

25.10.2019

Kansainvälisessä INTENCIVE-hankkeessa haetaan ratkaisuja väestön ikääntymisen ja vähenemisen haasteisiin maaseutumaisilla alueilla

Viiden eri Euroopan alueen kansainvälinen yhteistyöhanke, INTENCIVE (Innovation and Technology Enhancing Customer Oriented Health Services), on aloittanut toimintansa Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeessa pyritään löytämään terveysteknologian avulla ratkaisuja, joilla pystytään vastaamaan väestön ikääntymisen sekä vähenemisen haasteisiin maaseutumaisilla alueilla. Tarvitaan uusia, saavutettavia ja helppokäyttöisiä työkaluja, joilla pystytään tarjoamaan korkealaatuisia terveyspalveluita riippumatta asukkaiden iästä tai asuinpaikasta. Keskiössä halutaan pitää asiakaslähtöisyys, jolloin tarvitaan uudenlaista ajattelua ja suunnittelua, kun teknologiaa yhdistetään palveluprosesseihin.

Hankkeessa jaetaan hyviä käytäntöjä, joita arvioidaan tanskalaisella Bikva-mallilla, joka on asiakaslähtöinen arviointi- ja kehittämismenetelmä. Tanskalaisen Bikva-mallin lähtökohtana on asiakkaiden näkemykset jotka välitetään eteenpäin eri tasoille. Asiakkaiden kokemukset toimivat näin muutosvoimana. Kukin alue laatii myös alueellisen toimintasuunnitelman, johon kirjataan toimenpiteitä toimialan kehittämiseksi. Hankkeessa ovat mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Pohjanmaan liitto, joka toimii pääpartnerina eli koordinoi kansainvälistä yhteistyötä. Hankkeen aloituskokous järjestettiin 9.-10.10.2019 Seinäjoella jonka jälkeen aloitetaan kartoittamalla hankealueiden nykytila terveysteknologian saralla.

Etelä-Pohjanmaalla on viimeisten vuosien aikana testattu ja käyttöönotettu erilaisia terveysteknologian laitteita ja sovelluksia, joista osa on vakiintunut käyttöön. Esimerkkinä mm. telelääkäri vastaanottotoiminta. INTENCIVE-hanke kokoaa Etelä-Pohjanmaan alueelta 10 parasta käytäntöä, joita arvioidaan Bikva-mallilla. Myös muilta alueita kootaan hyviä käytäntöjä ja soveltuvimpia käytäntöjä tuodaan alueellemme testattavaksi. Näin ala edelleen kehittyy alueellamme.

Hanke on 3,5-vuotinen ja rahoitettu EU:n Interreg Europe -ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 970 000 euroa, josta eteläpohjalaisten osuus noin 350 000 euroa. Projektissa ovat mukana myös hankepartnerit Unkarista, Maltalta, Ranskasta ja Espanjasta.

 

Lisätietoa hankkeesta englanniksi: www.interregeurope.eu/intencive

 

 

Yhteystiedot:

Sanna Inkeri, Etelä-Pohjanmaan liitto

Puh: +358 40 162 6150

Email: sanna.inkeri@etela-pohjanmaa.fi

Sami Perälä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Puh: +358 40 830 0320

Email: sami.perala@seamk.fi

 

 Intencive-hankkeen logo

             

24.10.2019

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia 2019–2025 on valmistunut

Etelä-Pohjanmaan päivitetty kulttuuristrategia vuosille 2019–2025, Etelä-Pohjanmaa − Jotakin parempaa, on valmistunut. Strategiaprosessi on saatu päätökseen, ja strategian julkaisuseminaari on to 31.10.2019 klo 9.30-12 Seinäjoen Apila-kirjaston Jaaksi-salissa. Tilaisuudessa esitellään uusi päivitetty kulttuuristrategia ja kuullaan tutkija, kirjailija, kuraattori Sam Inkisen luento ”Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuudet voi keksiä” (nobelisti Dennis Gabor) – Näkökulmia taiteen, kulttuurin ja aluekehityksen huomiseen.

”Strategiatyönprosessi on ollut hyvin osallistava ja innostava. Maakunnan kuntia ja kulttuuritoimijoita on kuultu monin tavoin. Päivitystyön pohjaksi liiton kulttuurin tehtäväalue toteutti maakunnassa kulttuurin kuntakierroksen ja vieraili kaikissa maakunnan kunnissa. Keskustelun aiheina olivat strategian sisällöt ja kuntien toiveet niihin sekä kuntien erityispiirteet, joita on nyt nostettu aikaisempaa laajemmin strategiassa esille”, kertoo kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. ”Näkemyksiä kulttuuristrategian sisältöön koottiin myös työpajoissa, kaikille avoimella nettikyselyllä ja kuntien lausuntojen kautta.”

Kulttuuristrategian perustana on kuvaus Etelä-Pohjanmaan kulttuurin toimintaympäristöstä ja kuntien erityispiirteistä. Visio kertoo maakunnan yhteisen tavoitteen ja toivotun kulttuurialan tulevaisuudenkuvan vuonna 2025. Kehittämisen kulmakivet vuosille 2019–2025 kertovat, mihin asioihin erityisesti panostetaan alueen kulttuurin edistämisessä ja kehittämisessä seuraavien vuosien aikana. ”Kulmakivet perustuvat nykyisiin vahvuuksiin ja tulevaisuuden tarpeiden ennakointiin. Kehittämisen kulmakiviä on strategiassa neljä: yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys sekä läpileikkaavana teemana kestävä kehitys. Strategiassa on tuotu esille myös kaikessa kehittämisessä huomioitavat megatrendit, kansallisen kulttuuripolitiikan keskeiset suuntaviivat ja maakunnan kehittämiseen liittyvät asiakirjat”, toteaa kehittämissuunnittelija Tuija Ahola.

Julkistamistilaisuuden jälkeen alkaa kulttuuristrategian jalkautus, ja strategian toimeenpanemiseksi Etelä-Pohjanmaan liitto järjestää eri puolilla maakuntaa yhteistyössä kuntien kanssa infotilaisuuksia, joissa esitellään uutta strategiaa, keskustellaan toimenpiteistä toteutukselle ja kerrotaan rahoitusmahdollisuuksista. Mukana tilaisuuksissa ovat maakunnan Leader-ryhmät ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto. Infotilaisuudet järjestetään Kauhavalla 4.11., Suupohjan yhteinen tilaisuus Kauhajoella 6.11., Kurikassa 12.11., Alajärven ja Lappajärven yhteinen tilaisuus Alajärvellä 14.11. ja Lapualla 20.11. Muiden alueiden ja kuntien tilaisuuksista tiedotetaan, kun ajankohdat tarkentuvat.

Liitto haastaa kaikki kulttuurin kehittämisestä kiinnostuneet mukaan tilaisuuksiin ja kulttuuristrategian toteutukseen yhteisen hyvän aikaansaamiseksi.

 

Lisätietoja:

Marjatta Eväsoja, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja, 040 529 6046

Tuija Ahola, kehittämissuunnittelija, 050 537 8071

0 kommenttia
21.10.2019

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Ampumaratojen kehittämissuunnitelma hyväksyttiin

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelman. Ampumaratojen kehittämissuunnitelman keskeisempänä tehtävänä on turvallisen ampumaharrastuksen sekä maakunnallisen ampumarataverkoston kehittäminen.

− Tarkoituksenmukaisella ampumarataverkostolla taataan mahdollisuus sille, että Etelä-Pohjanmaan metsästäjillä, ampumaharrastajilla, ampumaurheilun ja -hiihdon harrastajilla, reserviläisillä ja viranomaisilla on riittävät mahdollisuudet ja edellytykset harjoittelulle, ympäristösuunnittelija Maaria Vanhatalo kertoo.

Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelmaan on koottu kokonaiskuva maakunnan ampumarataverkostosta, joka muodostuu 54 toiminnassa olevasta ulkoampumaradasta. Kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu alueen ampumaratoja suhteessa niiden sijaintiin, saavutettavuuteen, lukumäärään ja ampumarataluokitukseen.

Tarkasteluissa on otettu huomioon ampumaratojen ympäristölupatilanne sekä ratojen tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitteet eri ampumalajien harrastamiseen ja harjoitteluun. Kehittämissuunnitelmaan on kirjattu myös Etelä-Pohjanmaan ampumarataverkoston keskeisimmät kehittämistarpeet sidosryhmien näkökulmasta sekä tiedot merkittävimmistä meneillään tai suunnitteilla olevista kehittämistoimenpiteistä.

Etelä-Pohjanmaan liitto tulee hyödyntämään Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelmaa alueiden käytön suunnittelussa.

Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Maaria Vanhatalo, puh. 0400 243 640, vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 3568 044

 

Etelä-Pohjanmaa mukaan ylimaakunnalliseen liikennestrategian laatimiseen

Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu Länsi-Suomen maakuntien yhteisen liikennestrategian laatimiseen Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien liittojen kanssa.

− Läntisten maakuntien yhteinen ylimaakunnallinen liikennejärjestelmästrategia asemoituu maakunnallisen ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman väliin. Sen roolina on tunnistaa ja linjata maakunnille yhteisiä tarpeita viestittäväksi valtakunnalliselle tasolle. Toisaalta yhteinen ylimaakunnallinen liikennejärjestelmästrategia tulkitsee kansalliset valinnat ja painotukset läntisten maakuntien olosuhteisiin, suunnittelujohtaja Markus Erkkilä sanoo.

Ylimaakunnallinen liikennejärjestelmästrategia myös tunnistaa maakuntien yhteiset linjaukset, joita halutaan edistää maakuntatasolla. Tulkintojen toimeenpano tapahtuu maakunnallisessa suunnittelussa.

Lisätietoja: Vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, p. 040 356 804

 

Valtatie 19:lle oma työryhmä

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan perustaa Valtatie 19 -työryhmän ja valita työryhmän puheenjohtajaksi Antti Kurvisen. Työryhmän tehtävänä on edistää valtatien 19 edunvalvontaa ja kehittämistä.

Lisätietoja: Vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, p. 040 356 8044

 

Henkilövaihdoksia MYR:n kokoonpanoon

Maakuntahallitus päätti nimetä Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin varsinaiseksi edustajaksi maakunnan yhteistyöryhmään (MYR) Petra Piirosen Juhamatti Arosen tilalle.

Koska Petra Piironen on toiminut aikaisemmin kuntien mandaatilla Liisa Lähdesmäen varaedustajana, valittiin Lähdesmäen uudeksi varaedustajaksi Kyllikki Anttila.

Lisätietoja: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910

 

Jäsenvalinta Järviseutu-säätiön hallitukseen

 

Maakuntahallitus päätti nimetä Järviseutu-säätiön hallitukseen toimikaudeksi 2020–2022 varsinaiseksi jäseneksi Jukka Joensuun ja hänen varajäsenekseen Esko Rintamäen.

Etelä-Pohjanmaan liitolla on oikeus nimetä kaksi varsinaista jäsentä Järviseutu-säätiön hallitukseen. Joensuu ja Rintamäki olivat säätiön hallituksessa jäsenenä ja varajäsenenä myös sen edellisellä toimikaudella.

Lisätietoja: hallintosuunnittelija Tuuliina Tuominen, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja puh. 050 347 9845

11.10.2019

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Osaavan työvoiman saatavuutta vahvistettu monipuolisilla toimenpiteillä

Osaavan työvoiman saatavuudesta ja sen parantamiseen tarvittavista keinoista on käyty viime aikoina paljon keskustelua niin Etelä-Pohjanmaalla kuin monissa muissakin maakunnissa. Työllisyysaste Etelä-Pohjamaalla on jo yli 75 prosenttia, ja haaste koskettaa laajalti eteläpohjalaista pk-yrityskenttää.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto ovat koonneet yhteen osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvää tietoa sekä viime vuonna toteutettuja toimenpiteitä ja hankkeita. Pulmaan koetetaan löytää ratkaisuja sekä yritystoiminnan kehittämisen että työnhakijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia parantavien toimien kautta.

− Työkaluina ovat toimineet muun muassa palkkatuki, starttiraha, EURES-palvelut, yritysten kehittämispalvelut, työvoimakoulutus, valmennukset ja kokeilut sekä erilaiset kehittämishankkeet. Esimerkiksi starttirahalla perustettiin viime vuonna 130 uutta yritystä ja palkkatuella työllistettiin noin 1300 henkilöä. Erilaisia TE-palveluja oli vuonna 2018 käytössä ennätysmäärä, esimerkiksi erilaisiin valmennuspalveluihin käytettiin noin 1,2 miljoonaa euroa, selvittää yritys- ja työvoimayksikön päällikkö Jari Aaltonen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Koulutuspalveluissa suosituksi on osoittautunut RekryKoulutus, jolla voidaan vastata kohdennetusti yritysten työvoimapulaan. RekryKoulutusta ovat hyödyntäneet jo useat alat: metalli-, puu-, rakennus- ja muoviteollisuus sekä logistiikan ala ja kaupalliset alat. Koulutusta voidaan räätälöidä esimerkiksi 1−4 koulutettavalle.

− TE-palveluiden kautta voidaan saada tukea myös kansainväliseen rekrytointiin Euroopasta tai sen ulkopuolelta. Tuki on tarkoitettu yrityksille ja työnantajille, jotka eivät ole löytäneet sopivaa työntekijää Suomesta. Alueella jo oleville ulkomaalaisille järjestetään kohtauttamistapahtumia, Aaltonen kertoo.

ELY-keskus ja TE-toimisto rahoittavat useita ESR-hankkeita sekä työvoimapoliittisia hankkeita, joissa pyritään löytämään tehokkaita työllistymisväyliä esimerkiksi heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Kohderyhmiä ovat muun muassa pitkäaikaistyöttömät, rakennetyöttömät, nuoret ja maahanmuuttajat.

Jatkossa on huolehdittava monipuolisesta koulutustarjonnasta ja Etelä-Pohjanmaalle tärkeiden alojen vetovoimaisuudesta, lisättävä työperäistä maahanmuuttoa ja panostettava kotouttamisprosesseihin, huolehdittava työmarkkinoiden dynamiikasta ja lisättävä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kuten esimerkiksi osatyökykyisten työllistymistä. Olisi myös edettävä oppisopimusjärjestelmän modernisoinnissa, maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Pauli Talvitie vetää yhteen johtopäätöksiä.

 

EU-ohjelmakauden 2021-2027 valmistelu etenee

EU-ohjelmakauden 2021-2027 valmistelua tehdään alueilla parhaillaan. Maakunnissa odotetaan ohjeistusta sisällöllisen valmistelun seuraaviksi vaiheiksi. Tärkeää on käydä sekä valtakunnan tasolla että aluetasolla vuoropuhelua työnjaosta ja yhtymäkohdista EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan eli CAP-kokonaisuuteen kuuluvan maaseudun kehittämisen ja rakennerahasto-ohjelman toimenpiteiden suunnittelussa.

CAP-valmistelun osalta Etelä-Pohjanmaalla on alustavasti hahmoteltu alueellisen maaseudun kehittämisen painotuksiksi seuraavia teemoja: ruokaprovinssin kehittäminen, yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen, maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi sekä osaamisen lisääminen. Myös paikallisen kehittämisen eli Leader-toiminnan valmistelun ohjeistusta odotetaan viimeistään vuoden 2020 alussa. Ensi vuoden alkupuoliskolla maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus järjestää ohjelmavalmisteluun liittyvä aluekierros, jonka yksi tilaisuus tullee olemaan Etelä-Pohjanmaalla. 

− CAP-kokonnaisuudessa uhkana on, että maaseudun kehittämisen rahoitus Suomessa ja myös Etelä-Pohjanmaalla vähenee nykyisestä kaudesta. Tarkempaa tietoa rahoituksen tasosta ei kuitenkaan vielä ole. Suomen sisällä valmistellaan parhaillaan alueellisten kehittämisvarojen jakokriteerien uudistamista. Maaseutuvaltaisena maakuntana CAP-kehittämisrahoituksen määrä on Etelä-Pohjanmaalle tärkeä kysymys, painottaa maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Rahoituksen jakokriteerit ovat olleet kuuma puheenaihe myös Suomen rakennerahastovalmistelussa. Ratkaisuja jakokriteerien suhteen ei vielä ole tehty. Kokonaisuudessaan Suomen saama rakennerahastorahoitus saattaa jopa kohota kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna.

− Etelä-Pohjanmaalle olisi hyvin tärkeää saada nykyistä enemmän kehittämisresursseja. Nykyisellään rahoituksen painopiste on ollut vahvasti Itä- ja Pohjois-Suomessa, Talvitie huomauttaa.

Ohjelmien lukumäärää ei ole vielä päätetty. Etelä-Pohjanmaa on kannattanut yhden yhteisen rakennerahasto-ohjelman saamista Suomeen, sillä yksi ohjelma mahdollistaa erilaiset painotukset toteutuksessa maakuntien omien linjausten mukaisesti ja maakuntarajat ylittävien hankkeiden hallinnointi on helpompaa.

Talvitien mukaan keskustelua on käyty siitä, mahdollistaako tuleva rakennerahasto-ohjelma esimerkiksi vähähiiliseen talouteen tai älykkääseen liikenteeseen liittyvät infrainvestoinnit. Valmistelussa on myös se, miten suuri osuus rahoituksesta kohdennetaan suoraan maakuntien päätettäväksi ja kuinka paljon kanavoidaan valtakunnalliseen toimintaan.

 

 

Tiedote 11.10.2019 pidetyn maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta.

2.10.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2019 finalistit on valittu

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun on suunnitellut ja järjestää Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Kilpailu järjestetään nyt neljännen kerran. Kilpailu julkistettiin keväällä 2019 ja hakuaika päättyi 31.8.2019. 

– Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita, kertoo kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailuun osallistujia oli yhteensä 12. Näistä tuomaristo valitsi viisi finalistia, jotka ovat Tuomas Linna, Aeon Lux, Jaana Maijala, Noora Ojanperä ja Emma Peura.

 

Mukana uudenlaisia teoksia

– Nyt saimme kilpailuun sekä perinteisiä töitä, mutta myös selkeästi uudenlaista ilmaisua. Valittuja taiteilijoita yhdistää moniäänisyys ja tuoreus. Teokset ovat monitasoisia ja katsoja joutuu pysähtymään niiden äärelle ja ajattelemaan, toteaa kilpailun tuomaristoon kuuluva museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta.

Tuomariston arvion mukaan finalistien teokset ovat tilateoksia, joissa samassa tilassa on kuvaa, ääntä ja yksityiskohtia. Teoksissa näkyy aiheiden omaperäinen käsittely sekä nykymaailman tai historiasta kumpuavan aiheen kommentoiminen ja esiintuominen.  Teokset ovat kiinni ajassa omannäköisinään.

 

Finalistien lyhyet esittelyt

Tuomas Linna on vuonna 1985 syntynyt, Espoossa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, jonka juuret ovat Alavudella. Tuomas viimeistelee kuvataiteen maisterin opintoja Kuvataideakatemiassa Helsingissä.

 www.tuomaslinna.com 

Aeon Lux on 1993 syntynyt, Seinäjoella asuva ja työskentelevä, Kankaanpään taidekoulusta valmistunut kuvataiteilija (AMK) ja performanssitaiteilija.

https://prinssiruusunen.wixsite.com/aeonlux

Jaana Maijala on 1984 Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri.

https://jaanamaijala.tumblr.com

www.stumpofprometheus.com

Noora Ojanperä on Seinäjoella vuonna 1993 syntynyt, Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa opiskeleva kuvataiteilija.

https://nooraojanpera.com

Emma Peura on vuonna 1988 Kauhavalla syntynyt taidegraafikko, joka opiskelee kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa.

www.emmapeura.com

 

Yleisöäänestys auennut

Keskiviikkona 2. lokakuuta alkaen yleisöllä on mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa netissä. Taiteilijoiden töiden esittely ja linkki äänestykseen löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta osoitteesta

Äänestys on auki 27. lokakuuta saakka.

Voittaja sekä yleisön suosikki julkistetaan 31. lokakuuta järjestettävässä maakuntajuhlassa Lapualla.

 

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto, tuomaristo ja kilpailun säännöt

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tuomaristoon ovat kuuluneet museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallista sekä sihteerinä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkostoon on kutsuttu mukaan maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa. Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Kaari-Galleria Kauhavalta ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Lisätietoa kilpailusta löytyy osoitteesta http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija

Valokuvia median käyttöön: https://bit.ly/2pf0atL

 

Kilpailun tulevaisuus

Seuraavan kerran kilpailu järjestetään vuonna 2021.

 

 

 

Lisätietoja:

 

Tuija Ahola                                              Maria Lampinen

kehittämissuunnittelija                          museotoimenjohtaja

050 537 8071                                         044 2970489

tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi            maria.lampinen@alajarvi.fi  

0 kommenttia
1.10.2019

Jokaiseen maakuntakeskukseen tarvitaan kaupunkikehittämisen väline

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki kiinnittävät huomiota vallitsevaan kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja vaativat valtiolta nykyistä laajemman aluepolitiikan kokonaisuuden hahmottamista. Nyt Seinäjoen tyyppiset – yliopistottomat, mutta kehittämispotentiaaliltaan suuret – maakuntakeskukset uhkaavat jäädä väliinputoajan asemaan.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki korostavat Etelä- ja Länsi-Suomen keskikokoisten maakuntakeskusten näkökulmaa. Nämä kaupungit, muiden muassa Seinäjoki, eivät ole kuluvalla EU-ohjelmakaudella päässeet mukaan rakennerahasto-ohjelman kohtalaisen merkittävään kestävän kaupunkikehittämisen rahoitukseen. Kansallisissa toimissa osa näistä kaupungeista on jäänyt myös kasvusopimusten ja MAL-menettelyjen ulkopuolelle.

Nyt kaupunkijoukkoa erilaisissa kaupunkipoliittisissa toimintatavoissa laajennetaan, mutta alustavien tietojen mukaan Seinäjoki ei ole suunniteltujen menettelytapojen piirissä. Seinäjoen kaupunki on siis yksi niistä kaupungeista, joilla ei ole mitään kansallista kaupunkikehittämisen välinettä ja maakunnan rakennerahastorahoitus on maan pienimpiä. Itä- ja Pohjois-Suomessa tilanne ei ole yhtä vaikea, koska näillä alueilla on ollut käytettävissä merkittävästi enemmän alueellista rakennerahastorahoitusta.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki korostavat, että jokaisessa maakuntakeskuksessa tulee olla kaupunkikehittämisen väline.

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen kaupungin yhteinen kannanotto kaupunkikehittämisestä »

 

  • Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki, Seinäjoki (p. 040 774 8331)
  • Aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, Etelä-Pohjanmaan liitto (p. 040 529 4638)
26.09.2019

Kulttuurihyvinvointia edistetään hyvällä yhteistyöllä

Länsi-Suomen Taikusydän-verkosto järjestää kaksi kulttuurihyvinvoinnin lyhytkoulutusta kuluvan syksyn aikana. Tilaisuuksilla lisätään tietoutta kulttuurihyvinvoinnista sekä sen moninaisista mahdollisuuksista.

Molemmissa lyhytkoulutuksissa avataan lisäksi kulttuurihyvinvoinnin käsitettä sekä siihen liittyviä suosituksia. Kulttuurihyvinvointityötä on edistetty pohjalaismaakuntien hyvässä yhteistyössä jo useiden yhteishankkeiden sekä Länsi-Suomen Taikusydän-verkoston kautta. Kulttuurihyvinvointi tarvitsee toteutuakseen hyvää yhteistyötä sekä vuoropuhelua sote- sekä kulttuuritoimijoiden kesken.

Vaasassa maanantaina 7.10. järjestettävän Iloa arkeen kulttuurihyvinvoinnilla -tilaisuuden kohderyhmänä ovat ikäihmisten parissa työskentelevät sote−alan ammattilaiset. Tilaisuudessa kulttuurihyvinvointityön ulottuvuuksia ovat avaamassa teatteri-ilmaisun ohjaaja Venla Korja aiheenaan Kohtaaminen ja hetken merkitys −teatterilähtöinen toiminta ikäihmisten parissa sekä tanssinopettaja Nanna Rahikainen aiheella Tanssia ikäihmisille. Lisäksi tilaisuudessa nähdään Korppi ja kettu -klassikkosatu, joka on toteutettu Alvar-kuvapuhelinpalvelun asiakkaiden sekä Taikonin teatteritaiteen opiskelijoiden yhteistyönä muusikko, ohjaaja Hannu Raatikaisen ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Marja Vuoden ohjauksessa.

Lyhytkoulutusten toinen osa tarjotaan lastensuojelun sekä kehitysvammaisten kanssa työskenteleville sote-alan ammattilasille. Tilaisuus Kulttuurista hyvinvointia − kulttuurihyvinvointityön vaikutuksia arkeen järjestetään Seinäjoella keskiviikkona 20.11. Tilaisuudessa ovat mukana Duo O-Hoivan muusikoit TeM Tero Heinämäki sekä geronomi Jenni Lalli aiheella Jokainen ihminen on laulun arvoinen − Iloa ja laulua tavallisten ihmisten ajatuksista sekä yrittäjä, kasvatus- ja hoitoalan ammattilainen Aisha Korpela teemalla Liike voimavarana − vahvistetaan tanssilla itseilmaisua kehollisuutta ja tunteidensäätelytaitoa.  

Kulttuurihyvinvointipalveluilla tarkoitetaan eri kohderyhmille räätälöityjä palveluita, joilla tavoitellaan hyvinvoinnin edistämistä kulttuurin keinoin. Näillä palveluilla pyritään edistämään muun muassa asiakkaiden toimintakykyä, lisätään osallisuutta, parannetaan työhyvinvointia tai mielenterveyttä. Kulttuurihyvinvointipalveluiden toteutumiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä taiteen, kulttuurin, sosiaali-, terveys- ja kasvatustyön toimijoiden kesken.

Ilmoittautumiset oheisten linkkien kautta

Vaasan tilaisuuteen 1.10.2019 mennessä https://www.lyyti.in/Iloa_arkeen_kulttuurihyvinvoinnilla_5611
Seinäjoen tilaisuuteen ke 11.11.2019 mennessä https://fi.surveymonkey.com/r/MMHG2PW  

Seinäjoen tilaisuuden ohjelma löytyy täältä.

 

Taikusydän on taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyspiste, joka jakaa tietoa, kokemuksia ja osaamista sekä ylläpitää keskustelua alasta. Länsi-Suomen alueverkosto kattaa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan. Toimintaa koordinoivat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot.

www.taikusydan.fi www.facebook.com/hyvinvointiakuntiinilmanrajoja/

  

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma/ Etelä-Pohjanmaan liitto
p. 040 7515610 tai hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi 

Tarja Hautamäki/ Pohjanmaan liitto
p. 044 723 5007 tai tarja.hautamaki@obotnia.fi

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös