Tiedotteet

21.01.2020

Väestönmuutosten taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaan kunnissa vuoteen 2030 - onnistutaanko palvelurakenteen sopeuttamisessa?

Konsulttiyhtiö Perlacon Oy on tehnyt laajan selvityksen väestömäärän ja ikärakenteen muutosten vaikutuksista kuntien talouteen ja palvelutarpeeseen. Etelä-Pohjanmaa oli yksi selvitykseen osallistuneista maakunnista. Selvityksessä tehtiin muun muassa seuraavia arvioita vaikutuksista Etelä-Pohjanmaalla:

Ikääntymisen aalto kohdentuu kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin

Etelä-Pohjanmaan asukasluku vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 11 000:lla henkilöllä (- 6 %) vuoteen 2030 mennessä. Vain Seinäjoella väkiluku kasvaisi.

Alhainen syntyvyys vähentää lasten määrää niin, että Etelä-Pohjanmaalla varhaiskasvatusikäisten määrä laskee 3 300:lla (- 27 %) ja alakouluikäisten 3 900:lla (- 29 %). Samaan aikaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 7 600:lla (+ 16 %) ja työikäisten 24-64-vuotiaiden vähenee 10 400:lla (- 11 %).

Kuntien kesken erot ovat kuitenkin suuria ja esimerkiksi Seinäjoella 24-64-vuotiaiden kasvu on reilut 4 %, kun taas Karijoella työikäisistä poistuu 37 %. 65 vuotta täyttäneiden määrä on lähes kaikissa kunnissa kasvava.

Erityisesti 75-84-vuotiaiden määrä kasvaa. Vuonna 2030 Etelä-Pohjanmaalla on noin 22 200 tähän ikäryhmään kuuluvaa - eli 58 % enemmän kuin nyt. Nopeinta ikäryhmän kasvu on Ilmajoella, Kauhajoella ja Seinäjoella.

Syntyvyyden kääntyminen nousuun ja maahanmuuton ripeä voimistuminen voisivat muuttaa ennustettua väestökehitystä.

Palvelutarpeiden muutokset haastavat kuntia sopeutumaan

Ennusteen mukainen lasten ja nuorten määrän nopea väheneminen johtaa näihin ikäluokkiin sidottujen palveluiden kysynnän laskuun. Perlacon on havainnollistanut palvelutarpeen muutoksen vaikutuksia henkilöstön määrällä.

Jos varhaiskasvatuksen ryhmäkokona pidettäisiin seitsemää lasta hoitajaa kohden, poistuisi Etelä-Pohjanmaalta kymmenessä vuodessa lähes 400 varhaiskasvatustyöntekijän tarve. Alaluokkien 20 oppilaan luokkakoolla laskettuna opettajien tarve alenisi noin 200:lla.

Palveluiden kysynnän lasku aiheuttaa paineen supistaa palveluverkkoja. Yhtenä selviytymiskeinona Perlacon esittää alueellista, kuntarajat ylittävää yhteistyötä palvelujen järjestämisessä.

Nuorimman väestön palvelutarpeen vähentyessä kasvava tarve kohdistuu ikääntyneiden palveluihin. Jos yli 75-vuotiaista tavoitteena on, että 27 - 31 % hoidetaan kunnallisissa palveluissa, joista tehostetussa palvelussa on 6 - 7%, on lisähoitajien tarve mitoituksella 0,7 jopa 408 - 476 hoitajaa. Myös säännöllinen kotihoito vaatisi noin 140 - 150 hoitajan lisäresurssin.

Olennainen kysymys on hoitajien riittävyys ja ylipäänsä rahoituksen riittävyys kaikkiin palveluihin, kun samaan aikaan työvoiman määrä supistuu. Resurssien väheneminen korostaa työn tuottavuuden kasvun, kuntien sopeuttamiskyvyn ja yhteistyön merkitystä.

Palveluiden nettokäyttökustannuksiin pohjautuvat laskelmat paljastavat, että jos Etelä-Pohjanmaan kuntien vanhat palvelurakenteet säilyvät ja samalla kasvava palvelutarve tyydytetään, nousevat maakunnan jokaisen kunnan palvelutuotannon kustannukset.

Täysin ilman palveluiden sopeuttamista tarvittava lisärahoitus ikärakenteen aiheuttamaan palvelurakenteen muutokseen olisi Etelä-Pohjanmaalla reaalisesti noin 123 miljoonaa euroa (687 €/as.). Suurin sopeuttamisen mahdollisuus olisi Karijoella (- 1 980 €/as.) ja pienin Seinäjoella (- 198 €/as.). Työvoiman saatavuus heikkenee edelleen, ellei sopeuttamista tehdä.

Muuttoliikkeellä on hintansa, mutta se on tärkeä elinvoimatekijä

Selvityksessä arvioitiin myös maan sisäisen muuttoliikkeen hintaa. Laskelmissa on otettu huomioon eri ikäisten kuntalaisten kuntatalouteen mukanaan tuomat tulot ja kuntapalveluista aiheutuvat menot.

"Ylijäämäisin" kuntalainen on yleisimmin 45-49-vuotiaana. Jokaisen muuttajan henkilökohtainen palvelutarve, veronmaksukyky ja kulutuskäyttäytyminen kuitenkin lopulta määrittäisivät todellisen muuttoliikkeen hinnan. Etelä-Pohjanmaa menettää erityisesti 15-29-vuotiaita muualle Suomeen. 60-74-vuotiaiden nettomaassamuutto on positiivinen. Seinäjoki saa muuttovoittoa 15-24-vuotiaista, mutta muu maakunta ei.

Etelä-Pohjanmaa on yksi niistä maakunnista, joissa muuttoliikkeen hinta on positiivinen. Kunnista vain Seinäjoki maksaa nettomääräisesti muuttovoitostaan. Muuttotappioiset kunnat puolestaan näyttävät laskennallisesti hyötyvän muuttotappiosta. Hyöty on kuitenkin mahdollinen vain siinä tapauksessa, että kunta onnistuisi sopeuttamaan palvelurakennettaan poismuuttajien tahdissa. Laskelma ei huomioi muuttoliikkeen aikaan saamia välillisiä elinvoimavaikutuksia alueilla.

Muutos vaatii nopeita toimia

Laskelmat osoittavat kuntien toimintaympäristön muutoksen nopeuden ja haastavuuden. Muutoksessa elinvoimaisena selviytymisen mahdollisuuksia kuitenkin on, jos niihin pystytään kunnissa ja alueilla tarttumaan ennakoivasti ja yhteistuumin.

 

Materiaalit:

Mikäli Isonkyrön tiedot ovat mukana kyseisessä laskelmassa, se mainitaan PowerPoint-diassa erikseen. Maakunnittaisissa laskelmissa Isokyrö on sijoitettu Pohjanmaan maakuntaan. Isokyrö siirtyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaan 1.1.2021 alkaen.

Maakuntien ja Etelä-Pohjanmaan kuntien tietoja »

Kuntakohtaista aineistoa Etelä-Pohjanmaan kunnista »

Valtakunnallista aineistoa »

Valtakunnallinen tiedote »

-----------------------

Lisätietoja

Marko Rossinen
kunta-asiamies
040 356 3933
marko.rossinen[at]etela-pohjanmaa.fi

Selvityksen tekijät 

Tuomas Hanhela
Perlacon Oy
050 359 8426
tuomas.hanhela[at]perlacon.fi

Eero Laesterä
Perlacon Oy
0400 735 772
eero.laestera[at]perlacon.fi

20.01.2020

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Laaja hankevalmistelu tähtää maahanmuuttajien parempaan työllistymiseen

Osaavan työvoiman saatavuus on koko Suomea laajasti koskettava ongelma. Asiaan liittyen on käynnistynyt valtakunnallinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) haku nimeltä Kokka kohti Suomea kansainvälisistä osaajista kasvua ja kilpailukykyä kasvukeskuksiin.

Etelä-Pohjanmaalla hankevalmistelu on edennyt myönteisesti. Etelä-Pohjanmaan liitto on myöntänyt hankkeelle kuntarahoitusta 46 875 euroa siten, että myönnettävä summa jakautuu vuosille 2020 ja 2021. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 375 000 euroa. Hankkeen päähakijana ja valmistelun koordinoijana toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata -hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen alueen kansainvälisiä opiskelijoita sekä lisätä ulkomaalaisten työntekijöiden vuorovaikutusta alueen yritysten kanssa. Hankkeessa edistetään ulkomaalaisten työllistymistä alueen yrityksiin, lisätään maahanmuuttajien työllistymisvalmiuksia ja yritysten valmiuksia kansainvälisten osaajien rekrytoimiseen. Toimintaan halutaan mukaan monipuolisesti alueen oppilaitokset ja elinkeinotoimijat.

Saartenoja maakuntajohtajan varahenkilöksi

Maakuntahallitus päätti valita suunnittelujohtaja Antti Saartenojan maakuntajohtajan varahenkilöksi.

Maakuntahallitus on nimennyt Saartenojan toimimaan maakuntajohtajan varahenkilönä useaan otteeseen vuoden 2014 alun jälkeen. Saartenoja toimi sote- ja maakuntauudistusprosessin aikana sekä syksyllä 2019 maakuntajohtajan sijaisena.

Maakuntajohtajan varahenkilön tehtäviin kuuluvat muun muassa maakuntajohtajan sijaistaminen erilaisissa tilaisuuksissa hänen estyneenä ollessaan sekä nimenkirjoitusoikeuden käyttäminen ja viranhaltijapäätösten tekeminen maakuntajohtajan poissaolojen aikana.

Jäsenmuutos maakuntavaltuustossa

Kurikan kaupunginvaltuusto on päättänyt valita Merja Latvalan Markus Blommendahlin varajäseneksi maakuntavaltuustoon sen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Aikaisemmin maakuntavaltuuston varajäsenenä toiminut Blommendahl valittiin valtuuston varsinaiseksi jäseneksi marraskuussa 2019.

 

Tiedote 20.1.2020 pidetystä maakuntahallituksen kokouksesta.

16.01.2020

Kuulutus: Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan muutoksen hyväksyminen

Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on kokouksessaan 2.12.2019 hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen. Vähittäiskauppaa käsittelevät maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyt muutokset ovat astuneet voimaan 1.5.2017. Nämä muutokset aiheuttivat tarpeen tarkistaa Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa kaupan ja keskustatoimintojen osalta. Teemoja on tarkistettu vain lainsäädännön aiheuttamien muutostarpeiden osalta.

Maakuntavaltuuston kokouksen tarkistettu pöytäkirja on valitusosoituksineen julkisesti nähtävillä 16.1.2020 alkaen 30 päivän ajan Etelä-Pohjanmaan liiton toimistossa (Kampusranta 9 C, 4. krs, Seinäjoki) sekä Etelä-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla osoitteessa www.epliitto.fi, kohdassa Esityslistat ja pöytäkirjat.

Maakuntavaltuuston päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (PL 204, 65101 Vaasa) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

 

Lisätietoja:
Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 3479 845

 

Seinäjoella 16.1.2020

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO

 

20.12.2019

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Uusi CAP-kausi käyntiin vuonna 2022

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) uusi kausi 2021–2027 lähestyy. Tällä hetkellä on kuitenkin jo varmaa, että uuden CAP-kauden toimeenpano pääsee alkamaan aikaisintaan vuoden 2022 alussa.

Tämä tarkoittaa sitä, että vuodesta 2021 tulee siirtymävuosi, jota varten jäsenmaat voivat pidentää halutessaan vanhaa ohjelmakautta. Sen aikana käyttöön otetaan kuitenkin uuden kauden varat ja osarahoitusprosentit. Lisäksi samojen toimien pitää jatkua uudella CAP-kaudella, mikä tarkoittaa sitä, että sisältöjen tulisi olla vuoden 2020 aikana jo pitkälle valmisteltuina.

Alueellisen ja paikallisen valmistelun osalta jatko-ohjeistusta odotetaan vuoden 2020 alussa. Alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden valmistelu lähtee näillä näkymin käyntiin kevättalven aikana.

Maa- ja metsätalousministeriön aluekierrokseen ”Älykkäät maaseudut” liittyvä tilaisuus pidetään Etelä-Pohjanmaalla keskiviikkona 22.4.2020.

 

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman luonnos kommentoitavana

Suomeen tulee yksi rakennerahasto-ohjelma, jonka strategiset painopisteet ovat Pk-yritysten kestävän kasvun, kansainvälistymisen, kilpailukyvyn ja digitalisaation parantaminen, vähähiilisen ja vihreän talouden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä, elinkeino- ja työelämälähtöisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien parantaminen ja TKI-verkostotyön edistäminen, jatkuvan oppimisen, ammatillisen liikkuvuuden ja työvoiman kohtaannon edistäminen työn murroksessa, työnhakijoiden työllistymisen edistäminen sekä työelämän kehittäminen sekä haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Ohjelmatyöhön liittyvillä sidosryhmillä on nyt mahdollisuus antaa epävirallista palautetta valmistelussa olevan Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman luonnoksesta. Asiakirjasta on mahdollista antaa palautetta 9.1.2020 saakka osoitteessa: https://bit.ly/2rclr8N.

Palautetta pyydetään kappaleista 1 ja 2, jotka käsittelevät ohjelman strategiaa ja erityistavoitteita. TEM pyytää huomioimaan, että ohjelma-asiakirja luonnoksen kappaleita 3–8 ei ole vielä työstetty. Samoin keskeneräisiä ja täydennettäviä osuuksia ovat Itä- ja Pohjois-Suomen erityisrahoituksen käyttöä koskevat osuudet, kestävän kaupunkikehittämisen kuvaus ja sukupuolten välisen tasa-arvon vaikutusten arviointi sekä ympäristöarviointi.

Sähköisen kyselyn on laatinut Satakuntaliitto, joka kokoaa kyselyn kautta Länsi-Suomen maakunnilta saatavan palautteen yhteen. Se toimitetaan koko Etelä- ja Länsi-Suomen valmistelua koordinoivalle Uudenmaan liitolle, joka toimittaa kommentit edelleen TEM:iin. Kyselyn vastauksia ei tulla käyttämään yksilöidysti eikä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin kommenttien kokoamiseen Suomen rakennerahasto-ohjelmaluonnoksesta.

Ohjelma-asiakirjaluonnos tulee varsinaiselle lausuntokierrokselle keväällä 2020. Maakuntien välistä rahanjakoa valmistellaan kevään aikana.

 

Puolto kahden ESR-hankkeen rahoitukselle

MYR päätti puoltaa rahoitettavaksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta kahta hanketta Etelä-Pohjanmaan rahoituskehyksestä. Hankkeiden rahoittaja on ELY-keskus. 

Sujuvaa ja vaikuttavaa monitoimijaista palvelua - SUJUU

Sujuvaa ja vaikuttavaa monitoimijaista palvelua - SUJUU- hanke on jatkoa keväällä 2020 päättyvälle OSMO-hankkeelle, jossa on kehitetty sosiaalista kuntoutusta koko maakunnan alueella sekä maakunnalliset että alueelliset tavoitteet huomioiden. Nyt käsittelyssä olleessa hankkeessa tarkennetaan edelleen sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjä, menetelmiä ja käytäntöjä tavoitteena oikea-aikainen ja sujuva asiakasprosessi monialaisessa verkostossa.

Rahoituksen hakija on Seinäjoen kaupunki. Hanketta toteutetaan 1.4.2020− 31.10.2022 välisen ajan. Sen kustannusarvio on 909 969 euroa, josta ESR-rahoituksen ja valtionrahoituksen osuus on 682 477 euroa.

Hanketta esitetään rahoitettavaksi ehdolla, että kustannusarviota tarkistetaan, varmistetaan kuntien rahoitus, toimenpiteiden hyöty sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille varmistetaan sekä varmistetaan, että hankkeessa ei tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon tai työllisyydenhoidon normaalia kehittämistyötä. 

VETO - vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n VETO - vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta -hankkeen tavoitteena on työkuntoisuuden, eli toiminta- ja työkykyisyyden edistäminen. Kohderyhmänä ovat erityisesti osatyökykyiset työttömät ja työttömyysuhanalaisena olevat.

Tavoitteena on luoda erilaisia kehittämistoimia yhdistäen vaikuttava elintapaohjaus työvalmennukseen. Pilottitoiminnalla tuetaan yksilöitä oman työkuntonsa kehittämisessä ja samalla luodaan sidosryhmäverkosto mahdollistamaan hankkeessa tehdyn työn jatkuminen. Hankkeen jälkeen Etelä-Pohjanmaan alueella on yhdestä kahteen henkilöä tekemässä liikunta- ja elintapaneuvontaa osatyökykyisille ja muille työttömille yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

Hanketta toteutetaan 1.1.2020− 31.12.2022 välillä. Sen kustannusarvio on 823 516 euroa, josta ESR-rahoituksen ja valtionrahoituksen osuus on 658 814 euroa.

Hanketta esitetään rahoitettavaksi ehdolla, että osallistujien määritelmää ja määrää tarkennetaan, ennakon suuruus tarkistetaan sekä varmistetaan kuntien rahoitus.

 

Tiedote 18.12.2019 järjesjestetystä kokouksesta.

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

19.12.2019

Ideakökän voittajaidea houkuttelee korkeakoulutettuja nuoria takaisin maakuntaan työvoucherilla

Ideakökkä-kilpailun tuomaristo julkisti kilpailun voittajan ja sijoittuneet 19.12.2019. Tuomaristo päätyi jakamaan palkintosumman. Kilpailun parhaaksi ideaksi tuomaristo valitsi Takaisin Etelä-Pohjanmaalle -voucherin, jonka esitti Erkki Välimäki. Ideasta myönnetään 2 500 euron palkinto. Idean ajatuksena on, että jokaiselle Etelä-Pohjanmaalta yliopistoihin lähtevälle uudelle opiskelijalle annetaan kolmen kuukauden työvoucher, jonka voi käyttää opintojen harjoitteluvaiheessa kolmen kuukauden työsuhteeseen maakunnassamme.

−  Keskeistähän on ajatus voucherin kaltaisesta lupauksesta, jonka alue antaa korkeakouluopiskelijalle. Olennaista on myös idean vaikutus julkisten työnantajien asenteeseen ja ymmärrykseen siitä, että niillä on velvollisuus pyrkiä sitouttamaan nuoria maakuntaan, Välimäki sanoo.

Tuomariston mukaan idean osuvuus on hyvä, ja siinä näkyy yhteiskunnallisen tilauksen ymmärtäminen. Idea olisi toteutuessaan yksi keino vastata maakunnan väestökatoon ja se voisi myös kasvattaa korkeakoulutettujen työmarkkinoita maakunnassa.

Kilpailun voittaja kertoo osoittavansa palkintorahan kökkähengen mukaisesti esittämänsä idean jatkokehittelyyn.

Kilpailussa toiseksi sijoittui PLÄNI Etelä-Pohjanmaa -niminen idea, jonka esitti Kaisa Isomäki. Ideasta myönnetään 2 000 euron palkinto. Idean tavoitteena on kehittää verkkokauppa, joka lisäisi alueemme asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointia sekä toisi samalla eri sukupolvia yhteen. Verkkokaupassa voisi esimerkiksi lahjoittaa rahaa, kulttuuripalveluita, omaa aikaansa, aineetonta kulttuuriperintöä, osaamistaan tai hyvän teon.

− Yhtenä tärkeänä tavoitteena on, että kukaan ei olisi yksin, vaan voisi tuntea osallisuutta ympäröivään yhteiskuntaan, Isotalo korostaa.

Tuomaristo piti siitä, että konseptissa jokaisella ikäluokalla olisi mahdollisuus tehdä jotakin yhteisöllisyyden rakentamisen eteen. Lisäksi ideassa hyödynnetään modernia välinettä auttamiseen, eikä auttaminen vaadi välttämättä rahaa. Idea lisää ihmisten tasavertaisuutta, madaltaa auttamisen kynnystä ja luo positiivista kulttuuria.

Kunniamaininnat myönnettiin kolmelle idealle: LAKEUDEN LAATULAHJAT − esittäjä Aleksi Koivisto, Ravinto Lakeus eli Suomen Food Valley – esittäjä Soili Alanne ja Kaija Nissinen sekä Yhdessä rakennettu yhteisö – esittäjä Vilma Veijanen.

Marraskuun alussa lanseerattu Ideakökkä päättyi 30.11.2019. Etelä-Pohjanmaan liiton toteuttama kilpailu keräsi yli 200 ideaehdotuksen saaliin. Kilpailuun tulleet idea käsiteltiin koko arviointiprosessin läpi nimettöminä. Ideat arvioi tuomaristo, johon kuuluivat Juha Alarinta tutkimusjohtaja, Seinäjoen yliopistokeskus) Mette-Mirella Foudila (kuntien nuorisovaltuustojen edustaja), Kati Pasto (yrittäjä), Antti Saartenoja (suunnittelujohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto), Aino-Maija Siren (aluejohtaja, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry) ja Teppo Ylitalo (tutkija, Helsingin yliopisto).

Kuvassa vasemmalta: Erkki Välimäki, Kaisa Isomäki, Soili Alanne ja Aleksi Koivisto.

 

 

 

Lisätietoja:

Heli Seppelvirta, aluekehitysjohtaja, heli.seppelvirta@etela-pohjanmaa.fi, puh. 040 529 4638

 

Palkittujen ideoiden tiivistelmät sekä tuomariston perustelut »

13.12.2019

Pandalinon liikennöinti käynnistyy 15.12.2019 Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-välillä

Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-välin junavuorot lisääntyvät merkittävästi joulukuun 15. päivästä alkaen. Vuorotarjontaa on kehitetty palvelemaan muun muassa työmatka- ja matkailuliikennettä aikataulurakennetta muuttamalla ja kahdella uudella junavuorolla arkiaamuina sekä viikonlopun lisävuoroilla.

Yhteysvälin junat on nimetty Pandalinoiksi. Pandalino-nimen käyttäminen lisää yhteysvälin raideliikenteen tunnettavuutta ja tuo esille alueen matkailukohteiden hyvää saavutettavuutta raiteilla.

– Uuden aikataulukauden myötä erityisesti opiskelijat, työmatkapendelöijät ja matkailijat saavat paremmin tarpeitansa vastaavat junayhteydet käyttöönsä. Toivon, että nämä huomattavat parannukset aikatauluissa näkyvät myös tämän yhteysvälin matkustajamäärien kasvussa, sanoo Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.

Alavuden vs. kaupunginjohtaja Liisa Heinämäen mukaan uusi ostosopimus parantaa alueen raideliikenteen mahdollisuuksia.

– Vuorotarjonta parantaa ostos- ja matkailupalveluihin liittyvää asiointia alueella. Suorat yhteydet kauppakylän kulmalle mahdollistavat autottoman asioinnin monelta suunnalta. Myös työmatka- ja opiskelijaliikenteen lisääntyminen on tärkeää alueelle, Heinämäki toteaa

Taustalla uusittu ostosopimus

Liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR-Yhtymä sopivat kuluvan vuoden keväällä ostoliikennesopimuksella toteutettavasta junaliikenteestä vuodelle 2020. Uusi sopimus mm. lisää lähiliikenteen junavuoroja maakunnissa ja on aiempaa läpinäkyvämpi.  

Junaliikennepilotin kalusto- ja infrakustannuksista vastaa kokonaisuudessaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR. Maakunnan liitto ja ratavarren kaupungit osallistuvat muun muassa yhteysvälin markkinointi- ja asemanseutujen kehittämiskuluihin.

Ostosopimuksella valtio sitoutuu ostamaan VR:ltä junaliikennettä 1.1.–31.12.2020 välisenä aikana. Sopimuksessa on mukana jatko-optio, joka antaa osapuolille mahdollisuuden jatkaa sopimuksen voimassaoloa 19. kesäkuuta 2022 saakka. Nykyinen velvoiteliikennesopimus päättyy 14.12.2019, ja nykyinen kauko- ja lähiliikenteen ostamista koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy 31.12.2019.

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitosta korostaa, että uusittu ostosopimus on vasta lähtölaukaus alueen junaliikenteen kehittämiseen.

– Tällä päätöksellä saamme vakaan alustan junaliikenteen kehittämiseen. Nyt pallo on meillä ja VR:llä. Seuraavaksi laitetaan panoksia yhteysvälin tunnettuuden lisäämiseen, asemanseutujen kehittämiseen matkaketjujen näkökulmasta sekä lippujärjestelmien ja lippujen kontrolloinnin jatkojalostamiseen, Saartenoja sanoo.

 

Lisätietoja:

  • Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845
  • Jarmo Pienimäki, puh. 040 652 8881
  • Liisa Heinämäki, puh. 050 409 0830

 

Linkki liikenne- ja viestintäministeriön 28.3.2019 julkaisemaan tiedotteeseen aiheesta:
https://www.lvm.fi/-/uusi-osto-ja-velvoiteliikennekokonaisuus-lisaa-merkittavasti-junaliikenteen-tarjontaa-maakunnissa-1003110

9.12.2019

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Etelä-Pohjanmaan liitto Merenkurkun neuvosto EAYY:n jäseneksi

Etelä-Pohjanmaan liitto liittyy Merenkurkun neuvosto EAYY:n täysivaltaiseksi jäseneksi 17 200 euron vuosittaisella jäsenmaksulla. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Merenkurkun neuvosto EAYY:n yhtymäsopimuksen ja perussäännön.

Merenkurkun neuvosto EAYY:n taustalla on entinen Merenkurkun neuvosto, joka lakkautetaan heti, kun Merenkurkun neuvosto EAYY on rekisteröity ja perustettu. Merenkurkun neuvoston hallituksen tavoitteena on pitää toukokuun 2020 lopussa samaan aikaan sekä Merenkurkun neuvosto ry:n lopettamiskokous että Merenkurkun neuvosto EAYY:n perustamiskokous.

EAYY-lyhenne tarkoittaa eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymää, joka on EU:n oma juridinen väline valtionrajat ylittävään yhteistoimintaan. Euroopassa toimii tällä hetkellä 55 EAYY-aluetta, ja useita uusia ollaan perustamassa. Merenkurkun neuvosto olisi ensimmäinen täysin pohjoismainen EAYY.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

EU-ohjelmakauden 2021–2027 valmistelu jatkuu

EU-ohjelmakauden 2021–2027 valmistelu jatkuu. Koheesio- eli alue- ja rakennepolitiikan osalta Suomen hallitus teki 28.11.2019 poliittisen linjauksen ohjelmien määrästä, strategisista painopisteistä ja valtakunnallisen toiminnan osuudesta. Linjauksen mukaan Manner-Suomeen tulee yksi rakennerahasto-ohjelma ja harvan asutuksen erityistoimet Itä- ja Pohjois-Suomessa sisällytetään ohjelmaan.

Vaikka merkittäviä asioita on ollut auki, ohjelmavalmistelua on pääsisältöjen osalta kuitenkin jatkettu, ja seuraava ohjelmaversio saadaan joulu-tammikuussa alueille kommentoitavaksi. Ohjelmasisältöjen rinnalla on jatkunut kansallisten lakien ja asetusten sekä ohjelmatoteutukseen ja -hallinnointiin liittyvien sääntöjen ja käytänteiden valmistelu.

Rahoituksen jakautumisesta alueiden kesken päätetään myöhemmin. Asiaa valmistelemaan on nimetty maakuntajohtajien työryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajien lisäksi edustajat Itä-, Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomesta sekä Uudenmaan liitosta. Lisäksi mukana ovat ns. laskentahenkilöt samoilta alueilta.

CAP-uudistuksen, eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan valmistelu ei ole edennyt merkittävästi. Rahoituskehystä koskevat päätökset puuttuvat, ja asetusten käsittely on kesken niin neuvoston kuin Euroopan parlamentinkin puolella. Komissio on ehdottanut siirtymäkautta vuodeksi 2021. Komission ehdotukset siirtymäkaudelle lähtevät ajatuksesta, että käytössä ovat uuden kauden rahat ja siirtymäkaudella rahoitettavaksi valittavien toimien pitää jatkua tulevalla CAP-kaudella.

Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Heli Rintala, puh. 0400 172 202, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638

 

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun loppuraportti hyväksyttiin

Maakuntahallitus päätti hyväksyä osaltaan Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun loppuraportin sekä valtuuttaa liiton toimiston palauttamaan ministeriölle käyttämättä jääneen valtionosuuden 217 144 euroa.

Uudistuksen valtionosuuteen oikeuttavat kustannukset ja omavastuuosuudet on laskettu erikseen jokaisen rahoitusviranomaisen päätöksen osalta. Kustannukset vuosina 2016–2019 olivat yhteensä 2 792 580 euroa, josta omavastuuosuudeksi muodostui 201 355 euroa. Tukikelpoisia kustannuksia oli siis 2 591 225 euroa. Valmisteluun on myönnetty ja maksettu valtionosuutta yhteensä 2 808 369 euroa. 

Valtakunnallisen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua toteutettiin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa miltei kolmen vuoden ajan valtiovarainministeriöltä ja muilta ohjaavilta tahoilta saatujen ohjeiden mukaisesti. Uudistusvalmistelu aloitettiin Etelä-Pohjanmaalla virallisesti keväällä 2016, mutta jo sitä ennen käynnistettiin omatoimisesti yhteistyötä uudistukseen osallistuvien organisaatioiden johdon välillä.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123, hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910

 

Ennakointi- ja tulevaisuustyön uudistettu toimintamalli osoittautunut onnistuneeksi

Ennakointi- ja tulevaisuustyötä on toteutettu vuoden 2019 alusta alkaen uudistetulla toimintamallilla, jolla on tavoiteltu maakunnan tulevaisuustyön vahvistamista ja systemaattisuutta sekä vaikuttavuuden parantamista.

Maakunnan liitto ja maakunnan tulevaisuusryhmä ovat arvioineet, että uuden toimintamallin myötä tulevaisuustyöhön on tullut systemaattisuutta ja syvyyttä: julkinen keskustelu valituista teemoista on lisääntynyt, yhteinen tilannekuva on vahvistunut ja edunvalvontaan on tullut ryhtiä. Vuorovaikutus tulevaisuustyössä maakunnan sisällä on vahvistunut ja yhteyksiä keskushallintoon on tiivistetty.

Kokemusten perusteella työskentelyä uudella toimintamallilla kannattaa jatkaa. Toimintatapa tukee myös Etelä Pohjanmaan liiton organisaatiouudistuksen mukaisia tavoitteita.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638

 

Etelä-Pohjanmaan edustajat alueelliseen liikuntaneuvostoon nimettiin

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan Länsi- ja Sisä-Suomen liikuntaneuvoston kokoonpanon toimikaudeksi 2020–2023. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat maakuntien liitot ovat esittäneet seuraavia ehdokkaita liikuntaneuvostoon toimikaudeksi 2020–2023:

  • Etelä-Pohjanmaa: Maarit Kaari ja Olli-Pekka Karjalainen
  • Pirkanmaa: Anne-Mari Jussila, Ari Koskinen, Jukka Nieminen, Taina Niiranen ja Päivi Tryyki
  • Keski-Suomi: Mika Kyrö, Petri Lehtoranta ja Anna-Leena Sahindal
  • Pohjanmaa: Mikaela Ingberg ja Jukka Rautakorpi
  • Keski-Pohjanmaa: Timo Virolainen

Puheenjohtajaksi esitetään Ari Koskista Pirkanmaalta. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus esittää Olli-Pekka Karjalaisen valitsemista alueellisen liikuntaneuvoston varapuheenjohtajaksi.

Lisätietoja: kunta-asiamies Marko Rossinen, puh. 040 356 3933

 

Rahoitusta kolmelle EAKR-hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä kolme hanketta osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta ja kohdentaa niille EAKR-rahoitusta. Rahoitettavaksi puolletut hankkeet ovat:

  • KERAKE - kestävää rakentamista kehittyviin maihin, hakija Tampereen korkeakoulusäätiö sr
  • Kohti kestävää matkailua Etelä-Pohjanmaalla, hakija Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy
  • #YrittäjäZ -Menestyskonseptit tulevaisuuden yrittäjyyteen, hakija Into Seinäjoki oy

EAKR-rahoituksen ja valtion rahoituksen osuus on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Lopullinen rahoituspäätös tehdään Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen kohdentamispäätöksen jälkeen Pirkanmaan liitossa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638

 

 

 

2.12.2019

Tiedote maakuntavaltuuston kokouksesta

Ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin

Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2020 sekä taloussuunnitelman vuosille 2021–2022.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2020 talousarvion toimintamenot ovat 3 356 047 euroa ja toimintatulot ovat 3 198 960 euroa. Talousarvioehdotus on rahoituserien jälkeen vuosikatteeltaan − 156 087 euroa alijäämäinen.

Jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät vuoden 2019 tasossa, jolloin niiden yhteissummaksi muodostuu 2 800 135 euroa.

 

Etelä-Pohjanmaan liiton organisaatio uudistuu

Etelä-Pohjanmaan liitossa on tunnistettu tarve uudistaa organisaatiota ja toimintaa. Uudistuksen taustalla on näkymä siitä, että maakuntien liitot tulevat jatkamaan toimintaansa ainakin lähimmät näköpiirissä olevat vuodet. Lisäksi on vahvistunut näkemys siitä, että liiton tulisi uudistaa toimintatapojaan ja rakennettaan vastaamaan paremmin ympäristön tarpeita. Tavoitteena on myös hyödyntää nykyistä paremmin monialaisuutta sekä vahvistaa edunvalvontaa.

Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä uudistuksen edellyttämät muutokset virka- ja toimirakenteeseen, palkkausjärjestelmään ja hallintosääntöön. Muutoksiin ei sisälly ulkoisia rekrytointeja, vaan ne toteutetaan sisäisin järjestelyin yhteistyössä henkilökunnan kanssa.

 

Maakuntavaltuusto hyväksyi kaupan, liikenteen ja keskustatoimintojen kaavan muutoksen

Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan II-vaihekaavan muutoksen. Vähittäiskauppaa käsitteleviin maankäyttö- ja rakennuslain pykäliin tehdyt muutokset on vahvistettu huhtikuussa 2017, ja ne ovat astuneet voimaan 1.5.2017. Nämä muutokset aiheuttivat tarpeen tarkistaa II vaihemaakuntakaavaa kaupan ja keskustatoimintojen teemojen osalta.

Teemoja tarkistettiin vain lainsäädännön aiheuttamien muutostarpeiden osalta, eikä varsin tuoreen kaavaratkaisun perusteet muodostaneita selvityksiä päivitetty. Muutokset kohdistuivat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat, sekä keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä.

Vaihekaavan muutosehdotus oli nähtävillä 24.6–6.9.2019 Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla sekä toimistolla. Lisäksi aiheesta järjestettiin yleisötilaisuus.

 

Korkeakoulusäätiölle 100 000 euron avustus

Maakuntavaltuusto päätti myöntää Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle 100 000 euron avustuksen vuoden 2020 budjetista.

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuodesta 2011 alkaen pääomittanut Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiötä erittäin merkittävillä summilla, ja maakuntavaltuusto pitää tärkeänä, että korkeakoulusäätiön toimintaedellytykset turvataan myös ensi vuonna. Maakuntavaltuusto toivoi kuitenkin korkeakoulusäätiöltä selvitystä siitä, mihin myönnetyt varat on suunnattu.

 

Valtuustoaloite maakunnan omasta liputuspäivästä

Kokoomuksen maakuntavaltuustoryhmä teki aloitteen Etelä-Pohjanmaan oman liputuspäivän puolesta. Samalla olisit tarkoitus selvittää myös mahdollisuus ottaa käyttöön maakunnan oma lippu. Tapahtumalla juhlistettaisiin ja nostettaisiin alueen yhteishenkeä.

 

Kuntaliiton kunniamerkit

Kuntaliiton kunniamerkit luovutettiin maakuntavaltuuston kokouksen yhteydessä seuraaville Etelä-Pohjanmaan liiton työntekijöille: Tuija Ahola, Marko Rossinen, Sanna Puumala, Timo Lakso, Heli Rintala ja Kirsi Pajula.

 

2.12.2019

Ilmoitus EU:n alue- ja rakennepoliittisen toimenpideohjelman (rakennerahasto-ohjelman) valmistelun ja siihen liittyvän ympäristöarvioinnin aloittamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut yhdessä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa tulevaa ohjelmakautta 2021-2027 koskevan Suomen (pl. Ahvenanmaa) EU-osarahoitteisen rakennerahasto-ohjelman valmistelun. Ohjelmavalmistelua koordinoi ja yhteensovittaa kumppanuusperiaatteen mukaisesti toimiva Koheesio 2021+ -työryhmä sekä alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE). Valmistelu perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston antamaan yleisasetusehdotukseen (COM(2018) 375) sekä asetusesityksiin Euroopan aluekehitysrahastosta (COM(2018) 372) ja Euroopan sosiaalirahasto plussasta (COM(2018) 382).   

Asetusesitysten mukaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) osoitetaan ohjelmakaudella 2021-2027 rahoitusta viiteen toimintapoliittiseen päätavoitteeseen, jotka ovat 1) Älykkäämpi Eurooppa, 2) Vihreämpi, vähähiilisempi Eurooppa, 3) Yhteenliitetympi Eurooppa, 4) Sosiaalisempi Eurooppa ja 5) Kansalaisia lähempänä oleva Eurooppa.  

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmavalmistelua tehdään sekä ministeriöissä että alueellisesti Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä sekä Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä. Itä- ja Pohjois-Suomen osalta valmistelua johtaa Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Etelä- ja Länsi-Suomen osalta Uudenmaan liitto. Ohjelmavalmistelun kokonaisuudesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Osana ohjelman valmistelua tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun ns. SOVA-lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi, jossa selvitetään ja arvioidaan ohjelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset ja laaditaan ympäristöselostus. SOVA-lain mukaisen ympäristöarvioinnin toteuttamisesta ohjelmatasolla vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Ohjelmavalmistelun tässä vaiheessa yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteitä ohjelmakokonaisuuden ja sen ympäristöarvioinnissa laadittavan ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Tähän liittyvä kuulemisaineisto sisältää kuvauksen tulevan rakennerahasto-ohjelman sisällöllisistä painopisteistä sekä ympäristöarvioinnin osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kuulemisaineisto on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilla osoitteessa https://tem.fi/ohjelmakauden-2021-2027-kansallinen-valmistelu.

Lisätietoja

Ohjelman valmistelusta lisätietoja antaa työ- ja elinkeinoministeriöstä aluekehitysjohtaja Johanna Osenius, johanna.osenius@tem.fi, puh. 029 5064 937

Ympäristöarvioinnin valmistelusta lisätietoja antaa työ- ja elinkeinoministeriöstä erityisasiantuntija Harri Ahlgren, harri.ahlgren@tem.fi, puh. 050 396 3318

 

Mielipiteiden esittäminen

Ohjelmakokonaisuudesta ja alueellisista suunnitelmista sekä niihin liittyvien ympäristöselostusten lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta voi esittää mielipiteitä toimittamalla ne 31.12.2019 mennessä osoitteeseen Työ- ja elinkeinoministeriö/alueet ja kasvupalvelut -osasto, PL 32, 00023 Valtioneuvosto tai sähköpostitse kirjaamo@tem.fi

 

0 kommenttia
2.12.2019

Ideakökkä keräsi yli 200 ehdotuksen saaliin

Marraskuun alussa lanseerattu Ideakökkä on päättynyt 30.11.2019. Etelä-Pohjanmaan liiton toteuttama kilpailu keräsi yli 200 ideaehdotuksen saaliin.

– Eniten ideoita tuli oman asuinympäristön viihtyisyyteen ja palveluihin liittyen. Ideoissa korostuivat lähellä olevat palvelut, leikkipaikat, puistot ja ulkoilureitistöt. Myös matkailuun liittyviä ideoita jätettiin runsaslukuisesti. Matkailuideoihin liitettiin eteläpohjalainen perinnemaisema, luonto ja luontoreitit, talvimatkailu, retket ja palvelutarjonnan paketoiminen, kuvailee Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta.

Seppelvirran mukaan merkille pantavaa on, että osa ideoista ilmensi pehmeitä arvoja ja niiden tavoitteena on vaikuttaa asenteisiin ja lisätä hyväksyvää ilmapiiriä. Lisäksi liikenne ja erityisesti joukkoliikenne sen mahdollisine uusine muotoineen oli myös innoittanut lukuisia ideoijia.

Kertynyt ideasaalis siirtyy nyt tuomariston arvioitavaksi. Kilpailuun tulleet idea käsitellään koko arviointiprosessin läpi nimettöminä. Ideat arvioi tuomaristo, johon kuuluvat Juha Alarinta tutkimusjohtaja, Seinäjoen yliopistokeskus) Mette-Mirella Foudila (kuntien nuorisovaltuustojen edustaja), Kati Pasto (yrittäjä), Antti Saartenoja (suunnittelujohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto), Aino-Maija Siren (aluejohtaja, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry) ja Teppo Ylitalo (tutkija, Helsingin yliopisto). Palkintona on jaossa yhteensä 5000 euroa. Kilpailussa sijoittuneet ideat julkistetaan 19.12.2019.

Vaikka ideakilpailu toteutetaan projektiluonteisesti, ei ideoita ole tarkoitus jättää pöytälaatikkoon. Ideoita tullaan ohjaamaan eteenpäin mahdollisille toteuttajatahoille ja niistä kerrotaan eteenpäin myös muilla tavoin. Ideakökän myötä toteuttajatahossa heräsi innostus jatkaa uusia avauksia myös tulevaisuudessa.

− Voidaan ajatella, että Ideakökkä oli lähtölaukaus uudenlaiselle tavalla tehdä aluekehittämistä. Vastaavantyyppisiä kampanjoita tullaan varmasti näkemään jatkossakin, Seppelvirta sanoo.

 

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös