Tiedotteet

12.11.2018

Keramiikka-alalle haetaan uutta nostetta kansainvälisessä hankkeessa

Etelä-Pohjanmaan liitto on kumppanina keramiikka-alaan keskittyvässä, kansainvälisessä CLAY-hankkeessa, jota rahoitetaan Interreg Europe -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa käsi- ja taideteollista keramiikan valmistusta kiinnittämällä huomiota muotoiluun, kansainvälistymiseen, markkinointiin ja myyntiin sekä tuotantoprosessien uudistamiseen.

Euroopan eri alueilla käsi- ja taideteollista keramiikkaa sekä taidekeramiikkaa tehdään pien- ja mikroyrityksissä. Ala kilpailee globaalien tuotantovirtojen kanssa. Kilpailuasetelma halpatuotannon kanssa on kärjistynyt etenkin vuoden 2008 talouskriisin jälkeen.

Etelä-Pohjanmaalla CLAY-hankkeen avulla halutaan vastata keramiikka-alan ja laajemminkin koko käsi- ja taideteollisen alan tarpeisiin ja vahvistaa alan toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena on löytää uusia yhteistyö- ja toimintamuotoja eri alojen välillä sekä kannustaa innovatiivisuuden hyödyntämiseen suunnittelussa, valmistusprosesseissa, markkinoinnissa ja myynnissä.

– Hanke pyrkii myös varmistamaan, että alueelliset strategiat ja ohjelmat tukevat tärkeää perinteistä alaa selviytymään ja kukoistamaan myös kansainvälisesti. Toivottavaa on, että hankkeesta saadaan laajempaa ja ajankohtaista ymmärrystä käsi- ja taideteollisuudesta sekä virtaa koko luovalle alalle, toteaa CLAY-hankkeen projektikoordinaattori Eliza Kraatari.


Projektikoordinaattori Eliza Kraatari toivoo, että CLAY-hankkeesta saadaan laajempaa ja ajankohtaista ymmärrystä käsi- ja taideteollisuudesta sekä virtaa koko luovalle alalle. Kuva: Annika Pollari

 

Tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista

Hankkeen toteutuksessa on tärkeässä roolissa alan yrittäjistä ja muista toimijoista koottu sidosryhmä, joka tapaa pari kertaa vuodessa. Tavoitteena on tunnistaa ja jakaa hyviä käytäntöjä alueiden välillä niin, että se tukee hankkeessa luotavan alueellisen toimintasuunnitelman laatimista ja politiikan välineiden parantamista.

– Alueella työskentelevät toimijat tuntevat alan parhaiten ja tunnistavat tarvittavat muutokset. Heidän apuaan tarvitaan alan jatkuvuuden vahvistamiseksi ja siihen liittyen politiikan suuntaamisessa. Tähän CLAY-hanke puolestaan tarjoaa kehyksen, Kraatari kiteyttää.

Ensimmäinen sidosryhmätapaaminen pidettiin 30. lokakuuta Etelä-Pohjanmaan liitossa hyvällä menestyksellä.

– Yhteinen pohdinta ja keskustelu lähtivät upeasti vauhtiin heti ensimmäisessä tapaamisessa. Odotan jo innolla uusia kohtaamisia, Kraatari iloitsee.

Sidosryhmäläiset osallistuvat yhteiseen oppimisprosessiin paitsi alueella myös alueiden välillä. Hankkeeseen osallistuvat Euroopan alueet ovat keskenään kovin erilaisia, mutta monet ongelmista ovat yhteisiä. Esimerkiksi globalisaatio koskettaa Eurooppaa monin eri tavoin, mutta sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin voidaan vastata myös yhteisvoimin.

CLAY-hankkeen pääpartneri on Umbrian alue Keski-Italiasta, jossa keramiikalla on hyvin pitkät perinteet. Hankkeen muut kumppanit ovat EU:n alueyhteistyöhön perustuva keramiikkakaupunkien yhteistyöryhmä Espanjasta (AEuCC), Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin teknologinen keskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämis- ja edistämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY-hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäisen kolme vuotta kestävän vaiheen aikana keskitytään kokemustenvaihtoon. Jokainen hankkeessa mukana oleva toimija laatii myös alueellisen toimintasuunnitelman hanketulosten täytäntöönpanoa varten. Kaksi vuotta kestävässä hankkeen toisessa vaiheessa seurataan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon toteutumista ja toteutetaan pilottihankkeita. CLAY-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 180 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 31 000 euroa.

Lue lisää CLAY-hankkeesta osoitteessa www.interregeurope.eu/clay.

 

Lisätietoa:

Eliza Kraatari
projektikoordinaattori
puh. 040 487 9222
eliza.kraatari@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

0 kommenttia
23.10.2018

Kärkihankkeet pohjustavat maakunnan edunvalvontatyötä  

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksymät strategiset vaikuttamisen kärjet vuosille 2019–2020 toimivat maakunnan edunvalvontatyön pohjana. Kärkihankkeissa korostuvat raideliikenteen ja tieverkon sekä korkeakoulutuksen merkitys.

– Näitä maakunnalle strategisesti tärkeitä asioita viemme yhdessä rintamassa eteenpäin niin poliittisten päättäjien kuin yhteistyökumppaneiden kanssa, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Yhtenä tärkeänä maakunnan kärkihankkeena nousee esiin raideliikenteen kehittäminen. Tämän osalta vaikutetaan siihen, että päärata sisältyy komission esityksessä ydinkäytäviin ja tätä kautta mahdollistaisi erilaisia rahoituksia radan kehitystyöhön. Keskeistä on Seinäjoki–Tampere-yhteysvälin parantaminen kaksiraiteiseksi, Seinäjoen asemanseutualueen kehittäminen sekä puuterminaalin rakentaminen pääradan yhteyteen Seinäjoen Haukinevalle.

Myös tieverkon kehittäminen valtakunnallisena runkoverkkona on yksi maakunnan keskeisimmistä kärkiasioista. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että runkoverkkoasetus etenee esitetyssä muodossa valtateiden 3, 18 ja 19 osalta. Keskeisenä maantieverkon kehittämiskohteena on valtatien 19 palvelutason välitön parantaminen runkoverkon edellyttämälle tasolle. Ensivaiheen hankkeina ovat Jalasjärven vt 19 ja vt 3 -risteysalueen rakentaminen, Hyllykallio–Atria-yhteysvälin nelikaistaisuuden toteuttaminen sekä ohituskaistaosuuksien toteuttaminen välille Atria–Lapua.

– Maakuntahallitus haluaa nostaa lisäksi esiin valtatien 3 kehittämisen pitkämatkaisen liikenteen runkona sekä valtatien 18 Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä palvelutason nostamisen, Anttila sanoo.

Korkeakoulutuksen kehittäminen vaikuttaa myös työvoiman saatavuuteen

Maakuntahallitus toteaa lisäksi, että Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutus ja tutkimus on nostettava uudelle tasolle. Seinäjoki korkeakoulukampus 2.0 -kärkihankkeen myötä pyritään tukemaan maakunnan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehitystyötä, kansainvälistymistä, työelämäyhteyksiä, korkeakoulupolkuja ja koulutusvientiä.

– Etelä-Pohjanmaan on verkostoiduttava parhaimman osaamisen äärelle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, linjaa Anttila.

Maakuntahallitus kiinnittää huomiota myös osaavan työvoiman saatavuuteen.

– Työvoimapula on Etelä-Pohjanmaalla todellinen ja nopeasti paheneva ongelma. Pahimmillaan yritysten kasvu- ja kehittymismahdollisuudet tyrehtyvät osaavien työntekijöiden puutteeseen, Anttila lisää.

Kärkihankelistaus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.epliitto.fi/karkihankkeet.

 

Lisätietoja:

Lasse Anttila
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
puh. 0400 866 549
lasse.anttila@alavus.fi

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

0 kommenttia
22.10.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakunta- ja sote-uudistustyössä odotetaan lakien hyväksymistä

Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lakipaketit ovat edelleen valiokuntakäsittelyissä. Vasta sen jälkeen lait siirtyvät suureen saliin varsinaiseen eduskunnan käsittelyyn. Lakien käsittely siis etenee, mutta aikatauluista ei ole lopullista varmuutta.

Edelleen on mahdollista, että lait saadaan hyväksytyiksi eduskunnassa jouluun mennessä. Mikäli näin käy, maakuntavaalit pystyttäneen järjestämään eurovaalien yhteydessä toukokuun lopussa. Tämä kuitenkin varmistuu vasta lopullisesti varsinaisessa istuntokäsittelyssä. Sipilän hallitus on ilmoittanut olevansa sitoutunut viemään uudistusta eteenpäin. Nykyisen eduskunnan kausi päättyy 15.3.2019, minkä jälkeen lait raukeavat, ellei niitä ole siihen mennessä hyväksytty.

Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg piti 10. lokakuuta muutosjohtajille valtakunnallisen infotilaisuuden. Nerg muistutti, että valmistelijoiden on syytä jatkaa työtään ja viedä asioita eteenpäin uudistuksen tiedossa olevien linjausten mukaisesti.

Etelä-Pohjanmaan valmistelussa ollaan monella osa-alueella niin pitkällä kuin ilman uudistuksen sisältöä yksityiskohtaisesti linjaavaa lainsäädäntöä voidaan olla. Uudistuksen toimeenpanoon voidaan ryhtyä täysimääräisesti vasta lakien voimaantultua.

– Maakunnallisessa valmistelutyössä on tänä syksynä keskitytty erityisesti asioihin, joita voidaan uudistaa nykyrakentein ja nykyisellä lainsäädännöllä. Alueellisiin rakenteisiin tarvittavia muutoksia voidaan toteuttaa jatkuvasti jo nytkin hakeutumalla yhteistyöhön ja rakentamalla uudistuksissa tarvittavaa luottamusta, valmistelujohtaja Asko Peltola toteaa.


Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

Etelä-Pohjanmaalla halutaan mukaan junaliikennepilottiin

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa kauden 2020–2022 rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä. Tulevalla kaudella on tarkoitus pilotoida yhdessä alueiden kanssa alueellista liikennettä sekä tarkastella muutoinkin osto- ja velvoiteliikenteen kokonaisuutta ottamalla myös alueiden tarpeet huomioon. Pilottialueita valitaan mukaan 1–3 kappaletta.

Maakuntahallitus kävi kokouksessaan lähetekeskustelun alueellisen junaliikenteen järjestämisestä, osto- ja velvoiteliikenteestä sekä pilottihankehakemuksen painopisteistä. Maakuntahallitus päätti, että Etelä-Pohjanmaan liitto ilmoittaa halukkuudestaan osallistua pilottihankehakuun. Lopullinen päätös rahallisesta ja henkilöresurssein osallistumisesta pilotin toteuttamiseen voidaan tehdä vasta pilotointihankkeen kustannustason selvittyä.

Maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille annettaisiin toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen. Alueellisen liikenteen järjestäminen vaatii viranomaisilta uudenlaista osaamista ja tietopohjaa. Uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelu antaa tilaisuuden tarkastella myös alueellisen liikenteen tulevaisuutta. Valmistelu on tarkoitus toteuttaa siten, että kuntien ja alueiden tarpeet voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon.

– Tarkoitus on selvittää käytännön tasolla, millaisia vaikutuksia alueiden omista lähtökohdista suunnitellulla aikataulurakenteella on kustannuksiin ja matkustusmääriin. Valittujen pilottialueiden ja niiden kuntien sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa on tarkoitus laatia suunnitelmat, joissa liikennöintiä pyritään kehittämään nykyisestä. Pilottihankkeen kautta on tarkoitus löytää sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joita voidaan liikennöidä myös pitkällä aikavälillä, kertoo vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Etelä-Pohjanmaan ja alueen kuntien näkökulmasta on tärkeää, että myös poikittainen henkilöliikenne kehittyy raiteilla. Kehittämisessä on olennaista, että junaliikenteen aikataulut palvelevat työmatkaliikennettä, opiskelijoiden tarpeita sekä toimivat syöttöliikenteenä pääradan liikennöintiin. Lisäksi on tarpeen selvittää, mahdollistaako pääradan ratakapasiteetti alueellisen liikenteen lisäämistä työ- ja opiskelumatkojen ruuhkatunneille.

– Oleellista on alueellisten tarpeiden tunnistaminen matkaketjujen ja aikataulujen suunnittelussa. Lisäksi merkittävästi kasvanut matkailuliikenne edellyttää henkilöraideliikenteen palvelutason parantamista, Erkkilä lisää.

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä kärkihankkeena on Seinäjoki–Jyväskylä-liikennekäytävän kehittäminen, jonka keskeisenä toimenpiteenä on radan henkilöliikenteen jatkumisen turvaaminen ja mahdollinen pilotointi. Myös Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa on huomioitu raideliikenteen kehittämistarpeet sekä siihen liittyvät asemanseutujen ja liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet. Seinäjoella kaupunki on sitoutunut asemanseudun merkittävään kehittämisen. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää raideliikenteen kulkutapaosuuden merkittävää kasvattamista, johon Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää potentiaalia Seinäjoen toimiessa raideliikenteen solmukohtana. Kulkutapaosuuden kasvattaminen edellyttää kuitenkin junaliikenteen aikataulujen uudelleen suunnittelua, jotta matkaketjuista saadaan alueellisesti toimivia.

Etelä-Pohjanmaan liitto jatkaa keskusteluja ja pilottihankehakemuksen valmistelua maakunnan kuntien sekä Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen kanssa.

Etelä-Pohjanmaan liiton lausunto osto- ja velvoitejunaliikenteestä löytyy kokonaisuudessaan liiton verkkosivustolta


Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 3568 044.

 

AIKO-rahaa Digi-EP Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi -hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoiman Digi-EP Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi -hankkeen osarahoitettavaksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

Maakuntahallitus myönsi hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Pohjanmaan liitolle osoittamaa AIKO-rahoitusta 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 39 298 euroa. Hanke toteutetaan 1.10.2018–30.4.2019. välisenä aikana ja sen kokonaiskustannukset ovat 56 140 euroa.

Hankkeen tavoitteena on saada 30 matkailualan yritystä kokeilemaan digitaalista myyntialustaa liiketoiminnassaan ja luoda Etelä-Pohjanmaan alueen matkailutoimialan digisuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä keskeisten matkailutoimijoiden kanssa. Hankkeen pidemmän tähtäimen tavoitteena on valmistella ja sitouttaa maakunnan matkailutoimijoiden verkostoa digitaalisiin myyntialustoihin siirtymisessä.

Hankkeessa käynnistetään Bókun-nimisen sähköisen online- ja jälleenmyyntikanava-alustan kokeilu matkailuyrityksissä. Mukana olevat yritykset ja toimijat muodostavat pilotin, joka kokeilee Bókun-alustaa myynninedistämiseen ja myyntiin. Kokeilun seurauksena yritykset oppivat käyttämään alustataloutta liiketoiminnassaan.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905 / vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 162 202.

0 kommenttia
16.10.2018

Ulkoministeriön juhlavuoden kiertue saapuu Seinäjoelle

Ulkoministeriön perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, ja sen kunniaksi sen toimintaa esitellään kaikissa Suomen maakunnissa. Kiertue saapuu Etelä-Pohjanmaalle torstaina 25. lokakuuta, jolloin Seinäjoella järjestetään kolme eri tilaisuutta opiskelijoille, sidosryhmien edustajille sekä kansalaisille.

Tilaisuuksissa on mahdollisuus kuulla ja keskustella Suomen ulkopolitiikasta, ulkoministeriön toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista kansalaisille ja yrityksille. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

– Ihmiset kokevat usein ulkoministeriön toiminnan ja palvelut itselleen vieraiksi. Haluamme muuttaa tämän ja esitellä ministeriön keskeiset palvelut kansalaisille ja yrityksille eri puolilla Suomea, sanoo ulkoministeriön UM100-suurlähettiläs Petri Salo.

Tukena maakunnan kansainvälistymisessä

UM100-tilaisuudet järjestävät yhteistyössä ulkoministeriön ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa Excellence Forumin jäsenet. Excellence Forum tukee alueen tavoitteita kehittää kansainvälistä elinkeinotoiminta ja vahvistaa kansainvälistä osaamispohjaa sekä kansainvälistä asiantuntijayhteisöä.

– Kun ministeriön tiedustelu kiinnostuksesta juhlistaa ulkoministeriön 100-vuotista taivalta maakuntaan suuntautuvalla vierailulla tuli, tarttuivat Excellence-ryhmän toimijat mieluusti tilaisuuteen, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus.

Katteluksen näkemyksen mukaan ulkoministeriön palveluja kansainvälistymisen tukemisessa esimerkiksi suurlähetystöjen kautta ei maakunnan yrityksissä ja organisaatioissa tunneta ainakaan liian hyvin, ja kansalaisille palvelut tulevat tutuiksi usein vain kriiseissä ja ongelmatilanteissa ulkomailla liikuttaessa.

– Nyt voimme juhlavuoden hengessä tehdä positiivisesti tutummaksi kansainvälistymistä hakeville toimijoille ja kansalaisille, miten ulkoministeriö voi heitä auttaa, Kattelus lisää.

Avoin yleisötilaisuus kaupunginkirjastossa

Kaikille avoin UM100-yleisötilaisuus järjestetään torstaina 25. lokakuuta klo 16.15 alkaen Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa. Ulkoministeriön asiantuntijoiden lisäksi tilaisuudessa puhuvat Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen kaupungin edustajat. Tilaisuutta voi seurata suorana myös Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook-sivulla osoitteessa www.facebook.com/epliitto. Yleisötilaisuuden alussa klo 15.30 lähtien on kahvitarjoilu kirjaston kahvilassa.

 

Etelä-Pohjanmaan Excellence Forumiin kuuluvat seuraavat jäsenet:

  

 

Lisätietoja:

Ulkoministeriö
Petri Salo
UM100-suurlähettiläs
puh. 0295 351 018
petri.salo@formin.fi

Etelä-Pohjanmaan liitto
Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö
puh. 040 682 5537
pia.kattelus@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
8.10.2018

Soiden käyttöä pohtineelta kansalaisraadilta evästystä maakunnan päättäjille

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kutsuivat syksyllä koolle kansalaisraadin puntaroimaan kolmannen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa esitettyjä soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Innokkaita raatilaisia ilmoittautui mukaan yhteensä 37, joista 15 kutsuttiin mukaan raatiin. Raatilaiset edustivat eri ikä- ja ammattiryhmiä sekä maakunnan kuntia.

– Raatilaisilla tuli olla erilaisia näkökantoja turvetuotantoon ja soiden suojeluun. Hakuvaiheen vastausten perusteella pyrimme tunnistamaan ne henkilöt, jotka olivat selvästi pohtineet asiaa ja jotka peräänkuuluttivat tasapuolista ja tietoon pohjautuvaa keskustelua, kertoo erikoistutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta.

Ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta kiittelee raatilaisia heidän sitoutumisestaan raadin työskentelyyn.

– Kaikki raadin jäsenet perehtyivät kokousten välillä lähetettyyn taustamateriaaliin ja keskusteluyhteenvetoihin ja osallistuivat aktiivisesti pienryhmä- ja yhteiskeskusteluihin raadin kokoontumisten aikana. Osallistujilla oli myös monipuolisesti tietoa raadissa käsitellyistä kysymyksistä kuten energiantuotannosta, luonnon monimuotoisuudesta, vesistövaikutuksista ja kasvu- ja ympäristöturpeen käytöstä, Väänänen toteaa.

Erikoistutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta sekä raatityöskentelyä fasilitoinut Jonna Kangasoja Akordista ovat mielissään, että valtaosa raatilaisista koki saavansa näkemyksensä kuuluville ja että keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Kuva: Annika Pollari

 

Kaavan tavoitteena kestävä soiden käyttö

Kansalaisraadin työskentelyn aikana ei löytynyt mitään helppoja, kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja, mutta useasta kysymyksestä löydettiin yhteistä pohjaa ja yhteisiä viestejä maakunnan päätöksentekijöille.

– Erityisen ilahduttavaa oli se, että valtaosa osallistujista koki, että he saivat näkemyksensä kuuluville ja että keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Yksi raadin jäsenistä totesi loppukeskustelussa osuvasti, että eri mieltä pitääkin olla, muuten ei ole keskustelua, Väänänen sanoo.

Raatilaiset olivat yksimielisiä siitä, että 3. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykset on tehty hyvin ja kattavasti. Erityisesti kiitettiin perusteellista suoluonnon kartoitusta sekä yksityiskohtaista työtä kuormitukselle herkkien vesistöalueiden tunnistamiseksi.

Raatilaisten mielestä kaava mahdollistaa turvetuotannon tulevaisuudessa. Uusi turvetuotantoala kohdistetaan jo ojitetuille soille ja luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan tärkeimmät suot jätetään turvetuotannon ulkopuolelle.

Raati toivoo, että turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia valvotaan paremmin ja siihen varataan enemmän resursseja. Etenkin ravinnepäästöjen osalta peräänkuulutettiin päästövähennystoimien kustannustehokkuutta: kuormitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kohdistaa toimenpiteet niin, että niillä saavutetaan suurin mahdollinen hyöty.

Eniten keskustelua raadissa herätti kaavan linjaus uuden turvetuotantoalueen tarvitsemasta pinta-alasta. Osa raatilaisista oli tyytyväisiä siihen, että kaavaehdotuksessa osoitetaan 14 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia alueita. Osa katsoi, että näin suuri määrä ei ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Kaikki raatilaiset olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut eivät voi perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Raati totesi, että turvetta tarvitaan siirtymäkauden ajan lämpövoimalaitoksien energianlähteenä biopolttoaineiden rinnalla.

Etelä-Pohjanmaan liitolta raati toivoo aktiivista otetta energiapolitiikan suunnan muutokseen ja uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden tukemiseen. Raati toivoo maakunnan liitolta myös aktiivisuutta erilaisten soidensuojelukeinojen etsimiseen, sillä kaavalle asetetut soidensuojelutavoitteet jäävät toteutumatta keinovalikoiman puuttuessa. 

Kasvokkain on helpompi ymmärtää toisen mielipiteitä

Raatilaisten antama palaute kansalaisraadin työskentelystä oli pääsääntöisesti myönteistä. Raatilaisia hieman harmitti se, että prosessin lopussa tuli turhan kiire. Heidän mielestään näin monimutkaisen asian käsittely olisi vaatinut enemmän kokoontumiskertoja.  

– Raadista saadut kokemukset osoittavat, että kansalaiset ovat valmiita käyttämään aikaa osallistumiseen ja aidosti pohtimaan monimutkaisia kysymyksiä rakentavassa hengessä. Mediassa ja ”some-kuplissa” keskustelulla on taipumus kärjistyä, kun taas kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on helpompaa ymmärtää, miksi jotkin asiat ovat toisille tärkeitä, Saarikoski lisää.

Kansalaisraati palveli sekä Etelä-Pohjanmaan liiton vaihemaakuntakaavaprosessia että myös Suomen ympäristökeskuksen vetämää CORE-tutkimushanketta, jossa kokeillaan ja kehitetään erilaisia kansalaisosallistumisen muotoja.

Kansalaisraadin kannanoton voi lukea kokonaisuudessaan täällä >>

 

Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

0 kommenttia
1.10.2018

MYR kohdensi loppukauden rakennerahastovarat

Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) hyväksyi 28.9.2018 järjestetyssä kokouksessaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosiksi 2019–2020. MYR kohdensi kokouksessaan myös loppukauden rakennerahastovarat, yhteensä 12,4 milj. euroa julkista rahoitusta.

– Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet ja toimenpiteet sekä koosteen toimeenpanoon käytettävissä olevista rahoitusresursseista, kertoo vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Toimeenpanosuunnitelmaan liittyy alueellisen EAKR- ja ESR-rahoituksen rahoitussuunnitelma, jossa rahoitus jaetaan viranomaisittain ja rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoittain. Nyt hyväksytyssä toimeenpanosuunnitelmassa kohdennettiin vuonna 2020 päättyvän EU-ohjelmakauden viimeiset rakennerahastovarat. Etelä-Pohjanmaalla on vuosina 2019–2020 käytettävissä Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoja (EU, valtio ja kunta) yhteensä 12,4 milj. euroa.

Toimeenpanosuunnitelmalla ei linjata Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varojen käyttöä, mutta resurssit tuodaan tiedoksi suunnitelman liitteenä niiden merkittävyydestä johtuen. Vuosina 2019–2020 maaseutuohjelman hanke- ja yritystukiin on käytettävissä yhteensä noin 18,7 milj. euroa. Lisäksi maatalouden rakenneinvestointeihin on samana ajanjaksona käytettävissä yhteensä 112 milj. euroa ja ympäristötukiin noin 65 milj. euroa.

Välitilinpäätöksen aika

Aluekehittämisen suunnittelujärjestelmää ja lainsäädäntöä ollaan uudistamassa osana sote- ja maakuntauudistusta. Uusissa lakiehdotuksissa toimeenpanosuunnitelmaa ei enää mainita. Tällä hetkellä toimitaan kuitenkin vanhan, vielä voimassaolevan lainsäädännön pohjalta, koska uudistuksen etenemisaikataulu on epäselvä.

– Tässä tilanteessa päädyttiin laatimaan toimeenpanosuunnitelma välitilinpäätöksenä, joka analysoi ohjelmarahoituksella tähän mennessä toteutettuja toimenpiteitä ja määrittää, mihin resursseja pitäisi loppurahoituskauden aikana erityisesti suunnata tai mitä on vielä tekemättä, Rintala selventää.

Toimeenpanosuunnitelman kärjet

Vuosien 2019–2020 toimeenpanon painotukset jaoteltu toimintalinjojen alle painopisteittäin ja kärjittäin, joita ovat:

1. Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä
2. Tulevaisuuden osaamistarpeet
3. Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt
4. Eheä aluerakenne ja ympäristö

Toimintalinjassa Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä pitkän tähtäimen tavoitteena on saada aikaan yritysten jatkuvuutta, uudistumista ja kasvua tukeva Yritystoiminnan ekosysteemi. Toimintalinja jakaantuu sekä elinkeinoelämän painoalojen kehittämiseen että yritystoiminnan uudistumisen edistämiseen. Elinkeinopainoaloja on maakuntaohjelmassa kolme: Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät sekä Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto. Vuosina 2019–2020 painotetaan mm. ruokaketjun yhteistyötä ja osaamista, kannattavuuden parantamista ja jalostusasteen nostoa. Keskeistä kaikilla toimialoilla on digitalisaatio. Puurakentamista halutaan edistää samoin kuin matkailun kansainvälistymistä ja pk-yritysten tki-toimintaa.

Toimintalinjassa Tulevaisuuden osaamistarpeet pitkän tähtäimen tavoitteena on Vetovoimainen, uutta luova ja kansainvälisesti kiinnostava osaamis- ja innovaatiojärjestelmä. Toimintalinja jakaantuu eteläpohjalaisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen erityisesti yksilöiden näkökulmasta. Vuosina 2019–2020 painotetaan mm. innovaatiotoimintaa ja tutkimuksen kaupallistamista, koulutuksen joustavoittamista esimerkiksi oppilaitosten ja koulutusohjelmien raja-aitoja madaltamalla sekä muuntokoulutusta ja osaamisen päivittämistä.

Toimintalinjassa Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt pitkän tähtäimen tavoitteena on Monialainen, ennakoiva, väestön hyvinvointia ja toimintakykyä edistävä toimintatapa. Toimintalinja jakaantuu Osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseen, Hyvinvoinnin edistämiseen, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseen sekä Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantamiseen. Vuosina 2019–2020 painotetaan mm. yksilöllisiä työllistymisen polkuja erityistä tukea tarvitseville, ennaltaehkäisevää otetta hyvinvoinnin edistämisessä sekä esteettömiä sähköisiä palveluita. Myös järjestö- ja vapaaehtoistyötä halutaan vahvistaa sekä huomioida nuoret vahvemmin palveluita ja ympäristöjä suunniteltaessa.

Toimintalinjassa Eheä aluerakenne ja ympäristö pitkän tähtäimen tavoitteena on Alueiden erityispiirteitä vahvistava, monipuolisia mahdollisuuksia kestävästi hyödyntävä aluerakenne. Toimintalinjan osa-alueita ovat Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen, Luonnonvarojen turvaaminen ja Energiaosaamisen vahvistaminen. Vuosina 2019–2020 painotetaan mm. kestäviä liikkumismuotoja ja kuljetusten yhdistämistä. Luonnonvarojen turvaamiseksi edistetään esimerkiksi laajaa yhteistyötä vesien laadun parantamiseksi. Lisäksi painotetaan mm. hajautetun energian pientuotannon ratkaisujen käyttöönottoa sekä energiatehokkuutta ja energiansäästöä.

 

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.

0 kommenttia
26.09.2018

Suomi 100 -juhlavuoden laajuus ja vaikutukset historiallisen suuria

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 laajuus ja merkittävyys ovat osoittautuneet aiempia arvioita suuremmiksi. Itsenäisyyden juhlavuodesta muodostui kaikkien aikojen laajin teemavuosi, historiallinen ilmiö, jonka vaikutukset ulottuivat koko yhteiskuntaan. Tänään julkaistu Suomi 100 -raportti tarjoaa monipuolisesti tietoa juhlavuodesta ja analysoi alustavasti sen vaikutuksia. Aineiston toivotaan innostavan jatkotutkimuksiin ja juhlavuoden luoman perinnön jatkamiseen.

– Itsenäisyyden juhlavuodesta kasvoi kaikkia ennakko-odotuksia suurempi ja monimuotoisempi. Suomi 100 innosti, kannusti ja rikkoi rajoja. Juhlavuosi kasvatti sosiaalista pääomaa ja lavensi kulttuurista monimuotoisuutta. Se myös synnytti laajaa toimeliaisuutta ja uudisti toimintatapoja,
Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteerinä toiminut Pekka Timonen tiivistää tänään julkaistun raportin havainnot. 

Suomi 100 -raportti kertoo juhlavuoden tarinan ja esittelee useiden aihetta koskevien tutkimusten tuloksia.

– Nyt valmistunut arviointi tuotti poikkeuksellisen mielenkiintoista tietoa ja avasi aivan uusia näkökulmia. Juhlavuosi pääsi jälleen kerran yllättämään laajuudellaan ja voimallaan, Timonen jatkaa.

Suomi 100 -hanke toteutettiin osallistavalla, mukaansa tempaavalla tavalla ja se etsi uusia yhdessä tekemisen muotoja. Juhlavuoden kokemus yhdisti tutkitusti ihmisiä ja vaikutti monilla tasoilla yhteiskunnassa.

– Suomi 100 uudisti myös hyvällä tavalla suomalaista itsenäisyyden juhlintaa. Ilo nousi arvokkuuden rinnalle, valtiosihteeri Paula Lehtomäki valtioneuvoston kansliasta toteaa ilahtuneena. 

Juhlavuoden perintöön nojaava tutkimushanke käyntiin lokakuussa Suomi 100 -juhlavuoden raportointivaihe nosti esiin aiheen tutkimukselliset mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslia käynnistää sen johdosta tutkimushankkeen, jossa juhlavuoden tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan laajemmin ja sen perintöä pyritään hyödyntämään. Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2018-2020.

– On tärkeää, että poikkeuksellisen ilmiön synnyttämät ideat ja yhteisölliset tavat toimia hyödynnetään yhteiskunnassamme. Kertynyt aineisto on kiinnostava läpileikkaus tästä aikakaudesta ja tutkimuksellisestakin näkökulmasta suoranainen aarre, Lehtomäki sanoo.

Suomi 100 -perintöön nojaava tutkimushanke käynnistyy avoimella hackathonilla lokakuussa. Tutkimushanke rahoitetaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden määrärahasta. 

Moninainen juhlavuosi myös maakunnassamme

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia vietettiin viime vuonna antaumuksella myös Etelä-Pohjanmaalla. Viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita oli maakunnassa yhteensä 286 kappaletta. Todellisuudessa erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia oli moninkertainen määrä, koska monessa hankkeessa oli useita erillisiä tilaisuuksia.

– Suomen juhlavuosi oli monipuolinen ja rikas, erilaisia elämyksiä, tapahtumia ja hankkeita täynnä. Maakunnassamme tapahtui vuoden aikana paljon. Juhlavuoden tilaisuuksia oli tarjolla kaikille: lapsille, nuorille, ikäihmisille, naisille ja miehille sekä erityisryhmille. Juhlavuoden tilaisuuksia järjestettiin kaikissa eteläpohjalaisissa kunnissa ja kaupungeissa, kertoo Suomi 100 -aluekoordinaattori Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Itse ideoitujen hankkeiden lisäksi maakunnassa toteutettiin lukuisia valtakunnallisia hankkeita. Koko Suomen kattavia hankkeita oli juhlavuoden aikana yhteensä 1 143.

Ohjelmatyöhön Etelä-Pohjanmaalla käytettiin Etelä-Pohjanmaan liiton talousarviomäärärahaa vuosina 2016–2017 yhteensä 90 000 euroa, ja valtionavustusta toiset 90 000 euroa, yhteensä siis 180 000 euroa. Tämä raha jaettiin maakunnan Suomi 100 -hankkeille aluetukena. Aluetukea maakunnassa sai 66 hanketta. Aluetukien summa vaihteli 500–15 000 euron välillä.


Suomi 100 -raportti

Valtioneuvoston kanslian julkaiseman Suomi 100 -raportin pääkohtiin voi tutustua verkossa osoitteessa suomi100raportti.fi. Koko raportti on luettavissa sivustolla pdf-muodossa.

Etelä-Pohjanmaan liiton julkaisemaan raporttiin Suomi 100 -juhlavuodesta maakunnassamme voi tutustua osoitteessa epliitto.fi/suomi100.

Lisätietoja:
Valtioneuvoston kanslia
Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen
puh. 029 516 0220
tiina-kaisa.laakso-liukkonen@vnk.fi

Etelä-Pohjanmaan liitto
Tuija Ahola, Suomi 100 -aluekoordinaattori
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi


Suomi 100 -lukuja

- 5 000 ohjelmahanketta Suomessa ja maailmalla
- 800 000 ohjelmantekijää
- 170 000 tapahtumaa
- Suomi 100 -ohjelmaa yli sadassa maassa, kaikilla mantereilla

Suomalaisten mielestä*
- Juhlavuosi oli onnistunut (93 %)
- Itsenäisyyden juhlinta oli aiempaa iloisempaa (71 %)
- Yhteenkuuluvuuden tunne yhteiskunnassa voimistui (83 %)
- Suomen maine maailmalla vahvistui (94 %)
*Suomi 100 -seurantatutkimus 2015-2018, Tilastokeskus

suomi100raportti.fi
suomifinland100.fi


Suomi 100. Itsenäinen Suomi täytti sata vuotta 6.12.2017. Sukupolvemme merkittävintä juhlavuotta vietettiin yhdessä-teemalla koko vuoden Suomessa ja yli sadassa maassa kaikilla mantereilla. Avoimeen ohjelmaan liitettiin yhteensä 5 000 erilaista hanketta, ja yli 800 000 suomalaista ja Suomen ystävää osallistui ohjelman rakentamiseen. Juhlavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio. suomifinland100.fi, #suomi100, #finland100

0 kommenttia
24.09.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Uudistustyössä edistetään asioita, joilla voidaan omaehtoisesti parantaa asetettujen tavoitteiden toteutumista

Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvien lakipakettien valiokuntakäsittely jatkuu eduskunnassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee kokonaismietinnön uudistukseen liittyvistä laeista, ja tämänhetkisen arvion mukaan se saisi mietintönsä valmiiksi syyskuun aikana. Sen jälkeen mietintöluonnos palaa perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Mikäli perustuslakivaliokunta saa käsittelynsä valmiiksi lokakuun aikana, lakipaketit tulevat eduskunnan suureen saliin marraskuussa. Aikataulutuksesta saataneen tarkempaa tietoa viimeistään perustuslakivaliokunnan käsittelyn päästyä kunnolla alkuun.

Maakunnallisessa uudistustyössä keskitytään tällä hetkellä kokonaisuuksiin, joilla voidaan parantaa asetettujen tavoitteiden toteutumista lainsäädännön etenemisvauhdista riippumatta. Tällaisia kokonaisuuksia ovat mm. kasvupalvelut ja maaseutuhallinto.

Sote-yhteistyön omaehtoisesta edistämisestä pidettiin maakunnallinen tilaisuus kuntien kanssa 17. elokuuta, ja asian jatkovalmistelusta sovittiin kuntajohtajien kokouksessa 21. elokuuta.

Maakunta- ja sote-uudistusvalmistelussa olevien vastuuvalmistelijoiden työsuhteita jatketaan nykyisillä työpanososuuksilla 31.1.2019 saakka.


Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

  

Liiton talous tasapainossa, sotemaku-uudistuksen epävarmuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun

Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvioehdotuksen vuodelle 2019 ja taloussuunnitelman vuosille 2020–2021.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2019 talousarvion toimintamenot ovat 3 318 874 € ja toimintatulot ovat 3 234 271 €. Talousarvioehdotus on rahoituserien jälkeen vuosikatteeltaan -83 952 € alijäämäinen.

Jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät vuoden 2018 tasossa, jolloin niiden yhteissummaksi muodostuu 2 800 135 €.

Liitto kerää lisäksi kuntien toimeksiannosta kuntien rahoitusosuuden EPANET-koordinaation rahoitukseen Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistykselle. Talousarvioehdotus sisältää myös 100 000 euron avustuksen Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle.

Etelä-Pohjanmaan liiton toimintaan on viimeiset kolme vuotta vaikuttanut voimakkaasti valtakunnallinen sote- ja maakunta-uudistus. Uusien itsehallinnollisten maakuntien synty päättää myös Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnan vuoden 2020 päättyessä.

Maakuntalakien tullessa voimaan vuoden vaihteessa ja siirryttäessä väliaikaishallintoon päättyy myös Etelä-Pohjanmaan liiton virallinen rooli uudistuksen esivalmistelun vastuuorganisaationa. Muun muassa talous- ja henkilöstöasiat siirtyvät liitosta suoraan ensin väliaikaisen toimielimen ja maakuntavaalien jälkeen vähitellen uuden maakunnan hallinnon vastuulle.

­– Tämä vähentää hallinnollista taakkaa, mutta liiton on kuitenkin varauduttava siihen, että merkittävä osa henkilöstömme työpanoksesta kuluu uudistuksen valmisteluun. Loppuajaksi valittujen uusien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden tulee yhtäaikaisesti hoitaa nykyiset tehtävänsä ja samalla ponnekkaasti valmistautua tulevaan, toteaa vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

Liiton nykytehtävien osalta tulee ensi vuoden aikana muun muassa kyetä vaikuttamaan tulossa oleviin EU:n rakennerahastokauteen ja hallitusohjelmaan. Samaten vuoden aikana valmistuu merkittäviä suunnitelmia, kuten kaksi vaihemaakuntakaavaa ja uusi kulttuuristrategia, joihin on varattava riittävät voimavarat. Liitto on sitoutunut myös useisiin kansainvälisiin hankkeisiin ja verkostoihin, joissa liitolta odotetaan entistä parempaa menestystä.


Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

 

Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan muutoksia vähittäiskaupan enimmäismitoituksien osalta

Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Pohjanmaan kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintojen aluetta käsittelevän 2. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksen sekä saatuihin lausuntoihin laaditut vastineet.

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutos on ollut nähtävillä 30.4.–21.6.2018 välisen ajan. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä pyydettiin lausunnot mm. kunnilta ja muilta viranomaisilta.

Saatujen lausuntojen ja ympäristöministeriön kanssa käydyn työneuvottelun pohjalta kaavaehdotuksessa tullaan poistamaan vähittäiskaupan enimmäismitoitukset myös keskustatoimintojen alakeskuksien osalta. Muutoksen myötä keskustatoimintojen alakeskusten kehittämismahdollisuudet vähittäiskaupan keskittyminä ovat yhteneväisiä keskustatoimintojen alueiden kanssa. Esimerkiksi Jalasjärven merkintä keskustatoimintojen alueesta muutetaan keskustatoimintojen alakeskukseksi.

Vähittäiskaupan enimmäismitoituksen poistaminen koskee kaikkia keskustatoimintojen alakeskuksiksi määriteltyjä kohteita. Näitä ovat Kortesjärvi, Alahärmä, Ylihärmä, Ylistaro, Eskoo, Peräseinäjoki, Jurva sekä aiemmin mainittu Jalasjärvi.

­– Enimmäismitoituksen poistamisen myötä myös keskustatoimintojen alakeskusten alueellista ulottuvuutta on määritelty kaavaselostuksessa samalla tavalla sanallisesti kuin keskustatoimintojen alueilla, selventää vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.


Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 3568 044.

 

Nopea laajakaista -hanke-ehdotuksia hyväksyttiin yhteensä kolme

Etelä-Pohjanmaan liitto julisti kesällä haettavaksi laajakaistarakentamisen tuen haja-asutusalueille Isojoella, Karijoella, Kauhajoella, Kurikassa, Lappajärvellä, Lapualla, Teuvalla ja Vimpelissä. Määräaikaan mennessä Nopea laajakaista -hanke-ehdotuksia saatiin yhteensä kolme kappaletta Kurikasta, Kauhajoelta ja Karijoelta. Kaikissa hanke-ehdotuksissa toteuttajana on Suupohjan Seutuverkko Oy.

– Tuen kohteena on nopeiden laajakaistapalveluiden tarjontaan soveltuvan viestintäverkon suunnitteleminen ja rakentaminen loppukäyttäjille saakka sekä edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonta, kertoo maakuntainsinööri Jani Palomäki.

Tuki koskee sellaisia alueita, jotka nykyisin jäävät nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoisen tarjonnan ulkopuolelle ja joille tarjonnan ei voida olettaa leviävän markkinaehtoisesti.

Kurikan kaupungin laajakaistahankkeen kustannusarvio on 741 000 €, josta julkinen tuki on yhteensä enintään 489 060 € (66 %) (kunta + valtio) hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista. Kurikan kaupungin osuus hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista on enintään 244 530 € (33 %).

Kauhajoen kaupungin hankkeen kustannusarvio on 325 000 €, josta julkinen tuki on yhteensä enintään 214 500 € (66 %) (kunta + valtio) hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista. Kauhajoen kaupungin osuus hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista on enintään 107 250 € (33 %).

Karijoen kunnan laajakaistahankeen kustannusarvio on 100 000 €, josta julkinen tuki on yhteensä enintään 66 000 € (66 %) (kunta + valtio) hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista. Karijoen kunnan osuus hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista on enintään 33 000 € (33 %).

Mikäli kunnat eivät myönnä omaa rahoitusosuuttaan valitulle toteuttajalle, kumotaan tämä Etelä-Pohjanmaan liiton tekemä toteuttajan valintapäätös. Kunnat päättävät myöntämästään tuesta päättäessään hankkeiden toteuttamisesta ja lopullisista ehdoista. Suupohjan Seutuverkko Oy:n on lisäksi haettava valtion tukea erikseen Viestintävirastolta.


Lisätietoja: maakuntainsinööri Jani Palomäki, puh. 040 688 3187

 

Maakuntahallitus ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriön runkoverkon asetusluonnokseen täsmennyksiä

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Etelä-Pohjanmaan liitolta lausuntoa maanteiden ja rautateiden runkoverkkoa ja niiden palvelutasoa koskevaan asetusluonnokseen. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädeltäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Lisäksi runkoverkkoasetuksella säädettäisiin runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden palvelutasosta.

Runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi määrittelyssä on otettu huomioon TEN-T-ydinverkko. Nykytilanteen lisäksi määrittelyssä on huomioitu ennusteet tulevasta kehityksestä.

Yhteisen ja korkean matkojen ja kuljetusten palvelutason varmistaminen runkoverkkopäätöksellä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä tarjoaa tärkeää tietoa elinkeinoelämän toiminnan suunnittelun tueksi. Runkoverkolla luodaan edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle.

Maanteiden runkoverkolla palvelutasoluokkia on kaksi. Rautateiden osalta verkko on jaettu henkilöliikenne - ja tavaraliikenneprofiileihin, sama rataosuus voi myös kuulua molempiin luokkiin.

Etelä-Pohjanmaalta runkoverkkoesitykseen sisältyvät maanteiden osalta valtatie 3 (Helsinki–Tampere–Jalasjärvi), valtatie 18 (Seinäjoki–Laihia) sekä valtatie 19 (Jalasjärvi–Seinäjoki–Ytterjeppo). Kilometreinä kattavuus on noin 168 kilometriä, joka vastaa noin 3,9 % kansallisesta runkoverkosta. Kaikki esitetyt osuudet kuuluvat palvelutasoluokkaan I. Runkoverkkoesitys kytkee Etelä-Pohjanmaan strategisesti tärkeimpiin liikkumisen suuntiin, kuten Tampereen kautta etelään, Vaasaan ja Kokkolaan. Rautateiden osalta runkoverkkoon kuuluu päärata Tampere–Seinäjoki–Oulu, joka on profiililtaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen rata, sekä henkilöliikenteen radaksi luokiteltu Seinäjoki–Vaasa rataosuus.

– Etelä-Pohjanmaan liitto pitää edellä mainittuja asetusehdotuksen runkoverkkolinjauksia perusteltuina, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Etelä-Pohjanmaan liitto katsoo runkoverkko-asetuksen tuovan päätieverkon kehittämiseen ja kunnossapitoon toivottavaa pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Tämän vuoksi liitto pitää perusteltuna, että runkoverkon laajuutta ei kohtuuttomasti ehdotuksen mukaisesta laajuudesta kasvateta, jotta verkolla on todellista ohjaavaa merkitystä.

Etelä-Pohjanmaan liitto esittää vähintään pääradan rautatieverkolle huomattavasti tavoitteellisempaa ja kokonaisvaltaisempaa tavoiteasetantaa.

– Sekä tavaraliikenteeseen että henkilöliikenteeseen tulisi mielestämme muodostaa kaksi palvelutasoa. Henkilöliikenteen korkeammassa palvelutasossa pääsääntöinen nopeus tulisi minimissään olla nykyinen yhteysvälin maksiminopeus. Henkilöliikenteen korkeammalla palvelutasolla täytyisi määritellä lisäksi tavoitetaso yhteysvälin välityskyvylle sekä rataverkon kunnolle ja tasolle, Anttila lisää.

Lue koko lausunto täältä >> 

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 3568 044.

 



 

 

 

0 kommenttia
17.09.2018

Euroopan kielten päivän tapahtumassa luvassa kielikylpyä ja tietovisailua

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää kaikille avoimen Euroopan kielten päivän tapahtuman keskiviikkona 26. syyskuuta Seinäjoen kansalaisopistolla. Tapahtumassa osallistujat pääsevät tutustumaan Euroopan eri kieliin Speak dating -muotoisen toiminnan kautta. Lisäksi tapahtumassa on tarjolla paljon tietoutta kieliin ja kielten opiskeluun liittyen sekä muuta oheisohjelmaa muun maussa lapsille ja tiedonjanoisille.

– Tapahtumaa vietetään osana kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta, jonka tavoitteena on nostaa esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä kieliperintö mukaan lukien, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen projektikoordinaattori Hanna Meriläinen.

Kielten opiskelua pikadeittaustyyliin

Speak datingissä osallistujat pääsevät kokeilemaan pikadeittaustyyliin Euroopan eri kieliä natiivipuhujan johdolla lyhyissä noin 5–10 minuutin mittaisissa pätkissä. Kieliin tutustuvat saavat paikalle tullessaan kielipassin, johon he keräävät leimoja tutustumistaan kielistä. Suorituksia vastaan saa pieniä palkintoja.  

– Opetustuokion aikana osallistujille opetetaan kielen perusteita. Mikäli osallistuja on opiskellut kieltä jo ennestään voi ajan käyttää vapaaseen jutusteluun ja oman puhetaidon testaamiseen, Meriläinen vinkkaa.

Mukana olevia kieliä ovat muun muassa viro, venäjä, ruotsi, puola, turkki, saksa, itävallan saksa ja portugali.

Omaa kielitaitoaan voi testata myös kielitietovisassa. Lapsille on järjestetty oma elämyspolku. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Euroopan kielten päivän tapahtuma 26.9.2018 klo 15–18 järjestetään Seinäjoen kansalaisopistolla (Vapaudentie 83, 60101 Seinäjoki) luokissa 308 ja 309.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
puh. 0400 241813
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

 

Nettisivut: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus

Facebook-tapahtuma: Euroopan kielten päivä 26.9.2018 Seinäjoella https://www.facebook.com/events/328339297902203/

 

 

Euroopan kielten päivä 26.9.


Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta Euroopan neuvoston aloitteesta. Teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota etenkin Euroopan ja EU:n kielelliseen monimuotoisuuteen. Teemapäivän avulla halutaan tehdä tutuksi Euroopan kielten kirjoa, edistää kulttuurin ja kielen monimuotoisuutta sekä kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä opiskelemaan kieliä.

  • Euroopassa puhutaan yli 200 keiltä
  • EU:ssa käytetään 24 virallista kieltä
  • EU:ssa on noin 60 alueellista tai vähemmistökieltä
  • Kielten määrät lisäävät vielä EU:hun muualta muuttaneet

Lue lisää kielten päivän nettisivuilta: https://edl.ecml.at/

 

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018


Euroopan unionissa vietetään vuonna 2018 kulttuuriperinnön teemavuotta. Teemavuoden aikana nostetaan esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä mm. erilaisin tapahtumin, seminaarein ja erilaisen audiovisuaalisen materiaalin muodossa. Kielet ovat luonnollisesti myös osa eurooppalaista kulttuuriperimää ja siksi myös kielten päivää vietetään yhteisen kulttuuriperinnön hengessä. Teemavuoden kansallisena koordinaattorina toimii Suomen museovirasto. Tutustu teemavuoden aiheisiin ja tapahtumiin täältä: http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/.

 

0 kommenttia
12.09.2018

Soiden käyttöä pohtivaan kansalaisraatiin osallistujaryntäys  

 

Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto etsivät syyskuun alussa tavallisia eteläpohjalaisia mukaan kansalaisraatiin, jonka tarkoituksena on puntaroida kolmannen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa esitettyjä soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Innokkaita raatilaisia ilmoittautui mukaan yhteensä 37, joista 15 valittiin mukaan raatiin.

– On ilo huomata, että soiden käyttö on eteläpohjalaisille tärkeä asia. Ilmoittautuneita tuli paljon enemmän kuin olimme arvioineet, kiitoksia kaikille mukaan hakeneille, iloitsee ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kansalaisraatiin valitut henkilöt edustavat eri ikäryhmiä ja myös erilaisia näkemyksiä soiden käytön, muun muassa suojelun ja turvetuotannon osalta. Miehiä on raadissa hieman enemmän kuin naisia. Suurin osa raatilaisista on Seinäjoelta tai naapurikunnista, mutta edustajia on niin maakunnan itä- kuin länsiosistakin.

Suomen ympäristökeskus on valinnut raatiin tulevat henkilöt ja ollut heihin jo yhteydessä. Myös ei-valituille tullaan ilmoittamaan asiasta tämän viikon aikana. Raati kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuun viimeisellä viikolla.

Kansalaisraadin tavoitteena on saada maakunnan asukkailta mietittyjä ja perusteellisia kannanottoja kaavaehdotuksen tavoitteisiin ja aluevarauksiin. Raati on osa kokeiluhanketta, jossa testataan uusia osallistumistapoja yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Virallinen kaavaehdotukseen liittyvä kuulemiskierros järjestetään erikseen syys–lokakuun aikana. Kaavaehdotus on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla osoitteessa www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava3.

 

Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös