Tiedotteet

26.03.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto suuntaamassa lähes puoli miljoonaa euroa koronaviruskriisin vaikutusten hillintään

Etelä-Pohjanmaan liitto suunnittelee kohdentavansa taloudellista apua koronakriisin haitallisten vaikutusten lievittämiseen lähes puoli miljoonaa euroa. Tukea ei voida myöntää suoraan yrityksille, vaan se osoitetaan tukemaan kuntien elinkeinotyötä tai muulla vastaavalla tavalla maakunnan yritysten kanssa tehtävää aktivointityötä.

Rahoitus koostuu maakuntien liitoille viime viikolla jaetusta Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahasta, jota Etelä-Pohjanmaan liitto sai 245 000 euroa. Lisäksi maakuntahallitukselle esitetään, että se osoittaisi Etelä-Pohjanmaan liiton ylijäämistä kuntarahaa samansuuruisen summan, eli 245 000 euroa. Maakuntahallitus tekee päätöksen asiasta 6.4.2020.

− Käytännössä Etelä-Pohjanmaan liitto huolehtisi kuntakentän puolesta vastinrahasta. Näin meillä olisi käytössä Etelä-Pohjanmaalla 490 000 euron tukipaketti, maakuntajohtaja Asko Peltola sanoo.

Rahoitusta voidaan kohdentaa elinkeinoelämän kannalta keskeisiin toimenpiteisiin, uusien toimintatapojen ja ratkaisukeinojen etsimiseen, hyvien esimerkkien esiin nostamiseen, viestintään tai selvityksiin.

− Toivomme Etelä-Pohjanmaan liitossa, että tämä toimenpide osaltaan helpottaisi yritystemme ja koko maakuntamme toipumista koronaepidemian aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä mahdollisimman nopeasti, toteaa Peltola.

 

Lisätietoja:

 

  • Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123
  • Aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638
17.03.2020

Etelä-Pohjanmaan liiton tehtävät hoidetaan pääosin etäyhteyksin

Toimenpiteet koronaepidemian hillitsemiseksi on otettu käyttöön myös Etelä-Pohjanmaan liitossa. Näillä toimenpiteillä haluamme varmistaa henkilöstömme ja yhteistyökumppaneidemme terveyden.

Työntekijämme ovat siirtyneet pääosin etätyöskentelyyn. Ethän kuitenkaan epäröi olla yhteydessä asiantuntijoihimme sähköpostitse tai puhelimitse. Työntekijämme ovat tavoitettavissa arkipäivisin ainakin klo 9-15 välillä. Henkilöstömme yhteystiedot löytyvät osoitteesta: https://epliitto.fi/henkilokunta.

Tapaamiset hoidetaan etäyhteyksin – olemme teihin yhteydessä sopimiemme tapaamisten uudelleenjärjestelyistä. Olemme peruneet toistaiseksi kaikki liiton järjestämät tilaisuudet, jotka eivät ole välttämättömiä.

Etelä-Pohjanmaan liitto noudattaa viranomaisten ohjeita. Tällä hetkellä ohjeistus on voimassa 13.4.2020 saakka.

 

Lisätietoja:

  • maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123
  • hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910
13.03.2020

Yleisötilaisuuksia peruttu

Koronavirustilanteen tuoma epävarmuus vaikuttaa myös Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämiin yleisötapahtumiin. Seuraavat tapahtumat, joissa liitto on pääjärjestäjänä tai rinnakkaisjärjestäjänä, on päätetty perua:

 

Mahdollisista korvaavista tilaisuuksista tiedotamme myöhemmin laajasti.

 

13.03.2020

TAPAHTUMA PERUTTU: EU Etelä-Pohjanmaalla, Digitalisaatio, Kauhajoki 17.3.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto on päättänyt perua Kauhajoelle ensi tiistaiksi 17.3.2020 suunnitellun EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtuman koronavirustilanteen tuoman epävarmuuden vuoksi. Mahdollisuutta järjestää korvaava tilaisuus myöhempänä ajankohtana selvitetään.

Peruutus koskee seuraavaa tapahtumakokonaisuutta:

 

Kauhajoki: Digitalisaatio 17.3.2020

  • Ajankohta: TAPAHTUMA ON PERUTTU
  • Paikka: SaiEDU/Vuoksi ja Suupohja-Sali
  • Puhujavieraana: europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri


14.00 
Ovet aukeaa yleisölle
14.00 
EU-hankemessut
15:00
 Avaus: Linda Leinonen, Kauhajoen kaupunginjohtaja
15:15 
Pääpuhe, Miapetra Kumpula-Natri, europarlamentaarikko
15:45 
Kuluvan ohjelmankauden vaikuttavuus ja tulevaisuuden näkymät, Heli Rintala, Kehittämispäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto
16.15 
EU yritysten digitalisaation vauhdittajana, Ari Sivula (SeAMK Tekniikka, TKI-päällikkö)

Tauko ja kahvitarjoilu klo 16.35

17:00 Hankemaistiaisia

    • HyteAI - Tekoäly, mobiili terveysteknologia ja robotiikka hyvinvointialojen uudistajana Etelä-Pohjanmaalla, Jaana Vaininonpää, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu
    • Asukkaiden ja kylien digineuvontaa - Kylille III -hanke, Tuija Takamäki, Leader Suupohja

17.15 Paneeli
Panelistit:

    • Linda Leinonen (Kauhajoen kaupunki)
    • Heli Seppelvirta (Etelä-Pohjanmaan liitto)
    • Ari Sivula (SeAMK Tekniikka, TKI-päällikkö)
    • Hanna-Leena Pihlajaniemi (Leader Suupohja, toiminnanjohtaja)
17.02.2020

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Rakennerahasto-ohjelmakauden 20212027 valmistelu tärkeässä vaiheessa

Koheesiopolitiikassa valmistellaan rahoituksen jakautumista maakuntien kesken

Rakennerahasto-ohjelman valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa konkreettiset ohjelmasisällöt alkavat hahmottua. Elinkeinoministeri Lintilän maakuntajohtajille ja ELY-ylijohtajille suuntaamassa toimeksiannossa pyydetään yhteistä yksimielistä esitystä siitä, miten rakennerahastorahoitus tulisi jakaa maakuntien kesken. Rahanjakoesitystä on pyydetty helmikuun loppuun mennessä, mutta lisäaikaa on todennäköisesti luvassa.

Uutena elementtinä valmisteluun on tammikuussa tullut Oikeudellisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF), joka liittyy Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Sillä tuetaan alueita ja aloja, joilla siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan aiheuttaa haasteita. Näillä näkymin JTF-rahastoa valmistellaan osaksi Suomen rakennerahasto-ohjelmaa, ja sen toimeenpano tulee perustumaan maakuntatason suunnitelmiin.

Komissio antaa esityksensä rahaston maantieteellisestä kohdentumisesta Suomessa osana maaraporttia helmikuussa. Tällä hetkellä ei voida vielä arvioida uuden rahaston vaikutuksia sisällöllisesti tai rahoituksellisesti Etelä-Pohjanmaalle.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) toimeenpanoon tulossa siirtymävuosi

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) toimeenpano alkaa aikaisintaan vuonna 2022. Vuodesta 2021 tulee siirtymävuosi, jolloin jäsenmaat voivat pidentää vanhaa ohjelmakautta yhdellä vuodella, mutta ottaa jo käyttöön uuden kauden rahat. Siirtymäkauden toimeenpanon yksityiskohdat ovat avoinna, mutta on selvää, että Suomen täytyy ottaa siirtymäkausi käyttöön, sillä nykyisestä maaseutuohjelmasta loppuvat varat. Tavoitteena on, ettei keskeytyksiä tukihakuihin ja päätöksentekoon tulisi.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Heli Rintala, puh. 0400 172 202, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Etelä-Pohjanmaalle kuljetuspalveluita kehittävä työryhmä

Maakuntahallitus päätti perustaa maakunnallisen Kuljetuspalvelut-ryhmän tukemaan kuntia kuljetuspalveluiden kehittämistyössä ja hankinnassa sekä edistämään maakunnan kuljetuspalveluyhteistyötä.

Maakuntauudistushankkeen päättymisen jälkeen, alkuvuonna 2019, osa maakunnan kunnista lähti Seinäjoen kaupungin johdolla selvittämään kuntien kuljetuspalveluiden järjestämisen ja hankinnan yhdistämistä. Selvitystyö ei edennyt päätöksentekoon saakka. Yhteisen palvelun valmistelu päätettiin lopettaa syksyllä 2019. Samalla todettiin, että maakunnan sisäiselle kuljetuspalveluiden kehitystyölle on edelleen olemassa tarve ja tilaus.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat mukana EU:n Itämeriohjelman rahoittamassa MAMBA-hankkeessa. Etelä-Pohjanmaalla pyrkimyksenä on ollut löytää yhteinen näkemys sote-palveluihin liittyvien kuljetusten järjestämisestä maakunnallisesti sekä toteuttaa ylikunnallinen matkojen järjestelypalvelu, niin sanottu Mobility Center -malli. Maakunnallisen työryhmän tehtävänä on ensi vaiheessa edistää tavoitteeseen pääsyä.

Ryhmän toimikausi on 1.3.2020−31.12.2022. Maakuntahallitus valtuutti liiton toimiston kutsumaan ryhmään tarpeelliset kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijat. Ryhmän puheenjohtajana toimii suunnittelujohtaja Antti Saartenoja.

Lisätietoja: maakuntainsinööri Jani Palomäki, puh. 040 688 3187, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

 

Länsi-Suomen Eurooppa-toimistolla aktiivinen edunvalvontavuosi

Länsi-Suomen Eurooppa-toimistolla (West Finland European Office, WFEO) on takanaan aktiivinen edunvalvontavuosi. Vuotta ovat värittäneet muun muassa koheesiopolitiikan neuvottelujen sekä Horisontti-tutkimusrahoituksen seuranta.

TKI-vaikuttamisen osalta WFEO on osallistunut aktiivisesti ERRIN-työryhmiin (European Regions Research and Innovation Network). Yliopistojen toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana ohjelmakauden valmistelussa ja osallistuneet EU-rahoitusohjelmien strategiseen vaikuttamiseen.

WFEO on vuosien mittaan profiloitunut erityisesti maakuntien kärkitoimialoja esillä pitävissä työryhmissä. Toimistolla onkin ollut vuoden 2019 aikana vetovastuu ERRIN:in energiatyöryhmässä sekä biotalous- ja ICT-työryhmissä, mikä antaa mahdollisuuden nostaa maakuntien osaamista työryhmien agendalle sekä tuoda paikalle toimijoita verkostoitumaan hanketoimintaa silmällä pitäen. ERRIN-verkostossa energiatyöryhmässä vaikuttaminen on lisännyt vuosien mittaan tunnettuutta tematiikan keskeisyydestä Länsi-Suomessa. Biotaloustyöryhmä on jatkanut aktiviisena WFEO:n saatua vahvistuksen työryhmässä jatkamisesta.

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien liittojen ylläpitämä aluetoimisto Brysselissä. Toimisto hoitaa maakuntiensa edunvalvontatehtäviä Brysselissä, toimien suorana vaikutuskanavana maakunnille ja tarjoten suoran yhteyden mm. EU-instituutioihin.

Maakuntahallitus päätti hyväksyä omalta osaltaan Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2019.

 Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.

31.01.2020

Vaasa−Seinäjoki−Jyväskylä-liikennekäytävän suunnittelu etenee

Vaasa−Seinäjoki−Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmä kokoontui torstaina 30.1. Seinäjoella. Ryhmä päätti käynnistää selvityksen liikennekäytävän kehitystarpeista ja hakee selvitykselle rahoitusta maakuntien liitoista, liikennekäytävän kunnista, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskuksilta sekä Väylältä. 

− Selvityksessä kartoitetaan sekä maantie- ja raideinfran korjaus- ja kehittämistarpeet että liikenteen palveluiden kehittäminen erityisesti kolmen suuren maakuntakeskuksen välillä. Liikenteen palveluiden parantumisella on myönteisiä vaikutuksia myös alueen pienempien kuntien osalta, kuvailee kehittämisryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola

Ryhmä päätti, että valtatien 18 tielinjaukseen ei esitetä merkittäviä muutoksia, mutta yhteysvälin liitännäisyhteydet otetaan selvityksen mukaan. Liitännäisyhteyksiä ovat muun muassa meriliikenteen vientireitti Uumajaan, Vaasan lentokentän ja GigaVaasa-alueen lisäraideyhteys, Kuortaneen Mäyryn kautta kulkeva tieyhteys sekä valtatien 18 liityntäyhteys Keuruulle. 

− On tärkeää, että Vaasa−Seinäjoki−Jyväskylä-yhteysväliä katsotaan kokonaisuutena. Kiitänkin alueen toimijoita hyvästä, eteenpäin katsovasta otteesta suunnittelun käynnistämiseksi, Savola sanoo.

Kehittämisryhmä on aloittanut työskentelynsä vuoden vaihteessa. Ryhmä edistää kolmen maakuntakeskuksen välisiä liikenneyhteyksiä sekä liikenteen palveluita, ja sen tavoitteena on saada liikennekäytäväkokonaisuus mukaan valtion 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä toteutukseen korjauskohde kerrallaan.

− Liikenteen palveluiden kehittymisen edellytyksenä on toimiva ja laadukas infrastruktuuri − sekä tiet että radat. Molempien kehittäminen yhdessä palvelee myös liike-elämän ja teollisuuden kehittymistä, muistuttaa Savola.

 

FAKTA:

  • Liikennekäytävä muodostuu valtatiestä 18 sekä rautatiestä välillä Vaasa−Seinäjoki−Jyväskylä.
  • Liikennekäytävä on merkittävä poikittaisliikenteen yhteys. Se yhdistää kolme suurta maakuntakeskusta. Liikennekäytävä palvelee alueen lisäksi merkittävää osaa Suomesta sekä vientiä meriteitse Vaasasta.
  • Liikennekäytävällä on erityistä merkitystä työ- ja opiskelumatkapendelöinnin sekä matkailun ja metsäteollisuuden kannalta.
  • Vaasa−Seinäjoki−Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmä on perustettu vuoden 2019 lopussa. Ryhmään on yhdistetty valtatien 18 ja rautatien edunvalvontaryhmät.
  • Ryhmä koostuu maakuntaliittojen, liikennekäytävän kuntien ja liike-elämän edustajista. Asiantuntijoiksi ryhmä on kutsunut alueen Ely-keskusten edustajat.

 

Lisätietoja:

  • Mikko Savola, kansanedustaja, ryhmän puheenjohtaja, mikko.savola@eduskunta.fi, p. 040 575 8498
  • Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi, p. 050 347 9845
  • Markus Erkkilä, Keski-Suomen liitto, markus.erkkila@keskisuomi.fi, p. 040 162 7887
  • Tero Voldi, Pohjanmaan liitto, tero.voldi@obotnia.fi, p. 040 320 6568
21.01.2020

Väestönmuutosten taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaan kunnissa vuoteen 2030 - onnistutaanko palvelurakenteen sopeuttamisessa?

Konsulttiyhtiö Perlacon Oy on tehnyt laajan selvityksen väestömäärän ja ikärakenteen muutosten vaikutuksista kuntien talouteen ja palvelutarpeeseen. Etelä-Pohjanmaa oli yksi selvitykseen osallistuneista maakunnista. Selvityksessä tehtiin muun muassa seuraavia arvioita vaikutuksista Etelä-Pohjanmaalla:

Ikääntymisen aalto kohdentuu kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin

Etelä-Pohjanmaan asukasluku vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 11 000:lla henkilöllä (- 6 %) vuoteen 2030 mennessä. Vain Seinäjoella väkiluku kasvaisi.

Alhainen syntyvyys vähentää lasten määrää niin, että Etelä-Pohjanmaalla varhaiskasvatusikäisten määrä laskee 3 300:lla (- 27 %) ja alakouluikäisten 3 900:lla (- 29 %). Samaan aikaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 7 600:lla (+ 16 %) ja työikäisten 24-64-vuotiaiden vähenee 10 400:lla (- 11 %).

Kuntien kesken erot ovat kuitenkin suuria ja esimerkiksi Seinäjoella 24-64-vuotiaiden kasvu on reilut 4 %, kun taas Karijoella työikäisistä poistuu 37 %. 65 vuotta täyttäneiden määrä on lähes kaikissa kunnissa kasvava.

Erityisesti 75-84-vuotiaiden määrä kasvaa. Vuonna 2030 Etelä-Pohjanmaalla on noin 22 200 tähän ikäryhmään kuuluvaa - eli 58 % enemmän kuin nyt. Nopeinta ikäryhmän kasvu on Ilmajoella, Kauhajoella ja Seinäjoella.

Syntyvyyden kääntyminen nousuun ja maahanmuuton ripeä voimistuminen voisivat muuttaa ennustettua väestökehitystä.

Palvelutarpeiden muutokset haastavat kuntia sopeutumaan

Ennusteen mukainen lasten ja nuorten määrän nopea väheneminen johtaa näihin ikäluokkiin sidottujen palveluiden kysynnän laskuun. Perlacon on havainnollistanut palvelutarpeen muutoksen vaikutuksia henkilöstön määrällä.

Jos varhaiskasvatuksen ryhmäkokona pidettäisiin seitsemää lasta hoitajaa kohden, poistuisi Etelä-Pohjanmaalta kymmenessä vuodessa lähes 400 varhaiskasvatustyöntekijän tarve. Alaluokkien 20 oppilaan luokkakoolla laskettuna opettajien tarve alenisi noin 200:lla.

Palveluiden kysynnän lasku aiheuttaa paineen supistaa palveluverkkoja. Yhtenä selviytymiskeinona Perlacon esittää alueellista, kuntarajat ylittävää yhteistyötä palvelujen järjestämisessä.

Nuorimman väestön palvelutarpeen vähentyessä kasvava tarve kohdistuu ikääntyneiden palveluihin. Jos yli 75-vuotiaista tavoitteena on, että 27 - 31 % hoidetaan kunnallisissa palveluissa, joista tehostetussa palvelussa on 6 - 7%, on lisähoitajien tarve mitoituksella 0,7 jopa 408 - 476 hoitajaa. Myös säännöllinen kotihoito vaatisi noin 140 - 150 hoitajan lisäresurssin.

Olennainen kysymys on hoitajien riittävyys ja ylipäänsä rahoituksen riittävyys kaikkiin palveluihin, kun samaan aikaan työvoiman määrä supistuu. Resurssien väheneminen korostaa työn tuottavuuden kasvun, kuntien sopeuttamiskyvyn ja yhteistyön merkitystä.

Palveluiden nettokäyttökustannuksiin pohjautuvat laskelmat paljastavat, että jos Etelä-Pohjanmaan kuntien vanhat palvelurakenteet säilyvät ja samalla kasvava palvelutarve tyydytetään, nousevat maakunnan jokaisen kunnan palvelutuotannon kustannukset.

Täysin ilman palveluiden sopeuttamista tarvittava lisärahoitus ikärakenteen aiheuttamaan palvelurakenteen muutokseen olisi Etelä-Pohjanmaalla reaalisesti noin 123 miljoonaa euroa (687 €/as.). Suurin sopeuttamisen mahdollisuus olisi Karijoella (- 1 980 €/as.) ja pienin Seinäjoella (- 198 €/as.). Työvoiman saatavuus heikkenee edelleen, ellei sopeuttamista tehdä.

Muuttoliikkeellä on hintansa, mutta se on tärkeä elinvoimatekijä

Selvityksessä arvioitiin myös maan sisäisen muuttoliikkeen hintaa. Laskelmissa on otettu huomioon eri ikäisten kuntalaisten kuntatalouteen mukanaan tuomat tulot ja kuntapalveluista aiheutuvat menot.

"Ylijäämäisin" kuntalainen on yleisimmin 45-49-vuotiaana. Jokaisen muuttajan henkilökohtainen palvelutarve, veronmaksukyky ja kulutuskäyttäytyminen kuitenkin lopulta määrittäisivät todellisen muuttoliikkeen hinnan. Etelä-Pohjanmaa menettää erityisesti 15-29-vuotiaita muualle Suomeen. 60-74-vuotiaiden nettomaassamuutto on positiivinen. Seinäjoki saa muuttovoittoa 15-24-vuotiaista, mutta muu maakunta ei.

Etelä-Pohjanmaa on yksi niistä maakunnista, joissa muuttoliikkeen hinta on positiivinen. Kunnista vain Seinäjoki maksaa nettomääräisesti muuttovoitostaan. Muuttotappioiset kunnat puolestaan näyttävät laskennallisesti hyötyvän muuttotappiosta. Hyöty on kuitenkin mahdollinen vain siinä tapauksessa, että kunta onnistuisi sopeuttamaan palvelurakennettaan poismuuttajien tahdissa. Laskelma ei huomioi muuttoliikkeen aikaan saamia välillisiä elinvoimavaikutuksia alueilla.

Muutos vaatii nopeita toimia

Laskelmat osoittavat kuntien toimintaympäristön muutoksen nopeuden ja haastavuuden. Muutoksessa elinvoimaisena selviytymisen mahdollisuuksia kuitenkin on, jos niihin pystytään kunnissa ja alueilla tarttumaan ennakoivasti ja yhteistuumin.

 

Materiaalit:

Mikäli Isonkyrön tiedot ovat mukana kyseisessä laskelmassa, se mainitaan PowerPoint-diassa erikseen. Maakunnittaisissa laskelmissa Isokyrö on sijoitettu Pohjanmaan maakuntaan. Isokyrö siirtyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaan 1.1.2021 alkaen.

Maakuntien ja Etelä-Pohjanmaan kuntien tietoja »

Kuntakohtaista aineistoa Etelä-Pohjanmaan kunnista »

Valtakunnallista aineistoa »

Valtakunnallinen tiedote »

-----------------------

Lisätietoja

Marko Rossinen
kunta-asiamies
040 356 3933
marko.rossinen[at]etela-pohjanmaa.fi

Selvityksen tekijät 

Tuomas Hanhela
Perlacon Oy
050 359 8426
tuomas.hanhela[at]perlacon.fi

Eero Laesterä
Perlacon Oy
0400 735 772
eero.laestera[at]perlacon.fi

20.01.2020

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Laaja hankevalmistelu tähtää maahanmuuttajien parempaan työllistymiseen

Osaavan työvoiman saatavuus on koko Suomea laajasti koskettava ongelma. Asiaan liittyen on käynnistynyt valtakunnallinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) haku nimeltä Kokka kohti Suomea kansainvälisistä osaajista kasvua ja kilpailukykyä kasvukeskuksiin.

Etelä-Pohjanmaalla hankevalmistelu on edennyt myönteisesti. Etelä-Pohjanmaan liitto on myöntänyt hankkeelle kuntarahoitusta 46 875 euroa siten, että myönnettävä summa jakautuu vuosille 2020 ja 2021. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 375 000 euroa. Hankkeen päähakijana ja valmistelun koordinoijana toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata -hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen alueen kansainvälisiä opiskelijoita sekä lisätä ulkomaalaisten työntekijöiden vuorovaikutusta alueen yritysten kanssa. Hankkeessa edistetään ulkomaalaisten työllistymistä alueen yrityksiin, lisätään maahanmuuttajien työllistymisvalmiuksia ja yritysten valmiuksia kansainvälisten osaajien rekrytoimiseen. Toimintaan halutaan mukaan monipuolisesti alueen oppilaitokset ja elinkeinotoimijat.

Saartenoja maakuntajohtajan varahenkilöksi

Maakuntahallitus päätti valita suunnittelujohtaja Antti Saartenojan maakuntajohtajan varahenkilöksi.

Maakuntahallitus on nimennyt Saartenojan toimimaan maakuntajohtajan varahenkilönä useaan otteeseen vuoden 2014 alun jälkeen. Saartenoja toimi sote- ja maakuntauudistusprosessin aikana sekä syksyllä 2019 maakuntajohtajan sijaisena.

Maakuntajohtajan varahenkilön tehtäviin kuuluvat muun muassa maakuntajohtajan sijaistaminen erilaisissa tilaisuuksissa hänen estyneenä ollessaan sekä nimenkirjoitusoikeuden käyttäminen ja viranhaltijapäätösten tekeminen maakuntajohtajan poissaolojen aikana.

Jäsenmuutos maakuntavaltuustossa

Kurikan kaupunginvaltuusto on päättänyt valita Merja Latvalan Markus Blommendahlin varajäseneksi maakuntavaltuustoon sen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Aikaisemmin maakuntavaltuuston varajäsenenä toiminut Blommendahl valittiin valtuuston varsinaiseksi jäseneksi marraskuussa 2019.

 

Tiedote 20.1.2020 pidetystä maakuntahallituksen kokouksesta.

16.01.2020

Kuulutus: Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan muutoksen hyväksyminen

Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on kokouksessaan 2.12.2019 hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen. Vähittäiskauppaa käsittelevät maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyt muutokset ovat astuneet voimaan 1.5.2017. Nämä muutokset aiheuttivat tarpeen tarkistaa Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa kaupan ja keskustatoimintojen osalta. Teemoja on tarkistettu vain lainsäädännön aiheuttamien muutostarpeiden osalta.

Maakuntavaltuuston kokouksen tarkistettu pöytäkirja on valitusosoituksineen julkisesti nähtävillä 16.1.2020 alkaen 30 päivän ajan Etelä-Pohjanmaan liiton toimistossa (Kampusranta 9 C, 4. krs, Seinäjoki) sekä Etelä-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla osoitteessa www.epliitto.fi, kohdassa Esityslistat ja pöytäkirjat.

Maakuntavaltuuston päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (PL 204, 65101 Vaasa) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

 

Lisätietoja:
Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 3479 845

 

Seinäjoella 16.1.2020

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO

 

20.12.2019

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Uusi CAP-kausi käyntiin vuonna 2022

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) uusi kausi 2021–2027 lähestyy. Tällä hetkellä on kuitenkin jo varmaa, että uuden CAP-kauden toimeenpano pääsee alkamaan aikaisintaan vuoden 2022 alussa.

Tämä tarkoittaa sitä, että vuodesta 2021 tulee siirtymävuosi, jota varten jäsenmaat voivat pidentää halutessaan vanhaa ohjelmakautta. Sen aikana käyttöön otetaan kuitenkin uuden kauden varat ja osarahoitusprosentit. Lisäksi samojen toimien pitää jatkua uudella CAP-kaudella, mikä tarkoittaa sitä, että sisältöjen tulisi olla vuoden 2020 aikana jo pitkälle valmisteltuina.

Alueellisen ja paikallisen valmistelun osalta jatko-ohjeistusta odotetaan vuoden 2020 alussa. Alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden valmistelu lähtee näillä näkymin käyntiin kevättalven aikana.

Maa- ja metsätalousministeriön aluekierrokseen ”Älykkäät maaseudut” liittyvä tilaisuus pidetään Etelä-Pohjanmaalla keskiviikkona 22.4.2020.

 

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman luonnos kommentoitavana

Suomeen tulee yksi rakennerahasto-ohjelma, jonka strategiset painopisteet ovat Pk-yritysten kestävän kasvun, kansainvälistymisen, kilpailukyvyn ja digitalisaation parantaminen, vähähiilisen ja vihreän talouden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä, elinkeino- ja työelämälähtöisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien parantaminen ja TKI-verkostotyön edistäminen, jatkuvan oppimisen, ammatillisen liikkuvuuden ja työvoiman kohtaannon edistäminen työn murroksessa, työnhakijoiden työllistymisen edistäminen sekä työelämän kehittäminen sekä haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Ohjelmatyöhön liittyvillä sidosryhmillä on nyt mahdollisuus antaa epävirallista palautetta valmistelussa olevan Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman luonnoksesta. Asiakirjasta on mahdollista antaa palautetta 9.1.2020 saakka osoitteessa: https://bit.ly/2rclr8N.

Palautetta pyydetään kappaleista 1 ja 2, jotka käsittelevät ohjelman strategiaa ja erityistavoitteita. TEM pyytää huomioimaan, että ohjelma-asiakirja luonnoksen kappaleita 3–8 ei ole vielä työstetty. Samoin keskeneräisiä ja täydennettäviä osuuksia ovat Itä- ja Pohjois-Suomen erityisrahoituksen käyttöä koskevat osuudet, kestävän kaupunkikehittämisen kuvaus ja sukupuolten välisen tasa-arvon vaikutusten arviointi sekä ympäristöarviointi.

Sähköisen kyselyn on laatinut Satakuntaliitto, joka kokoaa kyselyn kautta Länsi-Suomen maakunnilta saatavan palautteen yhteen. Se toimitetaan koko Etelä- ja Länsi-Suomen valmistelua koordinoivalle Uudenmaan liitolle, joka toimittaa kommentit edelleen TEM:iin. Kyselyn vastauksia ei tulla käyttämään yksilöidysti eikä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin kommenttien kokoamiseen Suomen rakennerahasto-ohjelmaluonnoksesta.

Ohjelma-asiakirjaluonnos tulee varsinaiselle lausuntokierrokselle keväällä 2020. Maakuntien välistä rahanjakoa valmistellaan kevään aikana.

 

Puolto kahden ESR-hankkeen rahoitukselle

MYR päätti puoltaa rahoitettavaksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta kahta hanketta Etelä-Pohjanmaan rahoituskehyksestä. Hankkeiden rahoittaja on ELY-keskus. 

Sujuvaa ja vaikuttavaa monitoimijaista palvelua - SUJUU

Sujuvaa ja vaikuttavaa monitoimijaista palvelua - SUJUU- hanke on jatkoa keväällä 2020 päättyvälle OSMO-hankkeelle, jossa on kehitetty sosiaalista kuntoutusta koko maakunnan alueella sekä maakunnalliset että alueelliset tavoitteet huomioiden. Nyt käsittelyssä olleessa hankkeessa tarkennetaan edelleen sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjä, menetelmiä ja käytäntöjä tavoitteena oikea-aikainen ja sujuva asiakasprosessi monialaisessa verkostossa.

Rahoituksen hakija on Seinäjoen kaupunki. Hanketta toteutetaan 1.4.2020− 31.10.2022 välisen ajan. Sen kustannusarvio on 909 969 euroa, josta ESR-rahoituksen ja valtionrahoituksen osuus on 682 477 euroa.

Hanketta esitetään rahoitettavaksi ehdolla, että kustannusarviota tarkistetaan, varmistetaan kuntien rahoitus, toimenpiteiden hyöty sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille varmistetaan sekä varmistetaan, että hankkeessa ei tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon tai työllisyydenhoidon normaalia kehittämistyötä. 

VETO - vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n VETO - vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta -hankkeen tavoitteena on työkuntoisuuden, eli toiminta- ja työkykyisyyden edistäminen. Kohderyhmänä ovat erityisesti osatyökykyiset työttömät ja työttömyysuhanalaisena olevat.

Tavoitteena on luoda erilaisia kehittämistoimia yhdistäen vaikuttava elintapaohjaus työvalmennukseen. Pilottitoiminnalla tuetaan yksilöitä oman työkuntonsa kehittämisessä ja samalla luodaan sidosryhmäverkosto mahdollistamaan hankkeessa tehdyn työn jatkuminen. Hankkeen jälkeen Etelä-Pohjanmaan alueella on yhdestä kahteen henkilöä tekemässä liikunta- ja elintapaneuvontaa osatyökykyisille ja muille työttömille yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

Hanketta toteutetaan 1.1.2020− 31.12.2022 välillä. Sen kustannusarvio on 823 516 euroa, josta ESR-rahoituksen ja valtionrahoituksen osuus on 658 814 euroa.

Hanketta esitetään rahoitettavaksi ehdolla, että osallistujien määritelmää ja määrää tarkennetaan, ennakon suuruus tarkistetaan sekä varmistetaan kuntien rahoitus.

 

Tiedote 18.12.2019 järjesjestetystä kokouksesta.

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös