Etelä-Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön inventointikokonaisuus on täydentynyt. Juuri valmistuneessa selvityksessä on inventoitu maakunnan uudemmat, vuosina 1930-1999 rakennetut kulttuuriympäristökohteet.
Selvitys täydentää vuosina 2016-2017 Etelä-Pohjanmaan liiton yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa laatimaa maakunnallista inventointia rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Tuolloin inventoidut rakennetut kulttuuriympäristökohteet oli rakennettu pääosin ennen vuotta 1930.
Nyt valmistuneessa selvityksessä inventoitiin kaikista Etelä-Pohjanmaan kunnista sellaiset modernin rakennusperinnön kohteet ja alueet, jotka arvioitiin potentiaalisesti maakunnallisesti arvokkaiksi. Tavoitteena oli tuottaa ajantasainen ja yhtenäinen tietopohja Etelä-Pohjanmaan uudemmasta rakennusperinnöstä.
− Inventoidut kohteet on esitelty kuvallisilla kohdekorteilla, joissa kohteiden historiaa, rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria kuvataan yksityiskohtaisesti. Yhteensä uudemman rakennetun kulttuuriympäristön kohteita inventoitiin 126, joihin lukeutuu niin aluemaisia kuin pistemäisiä kohteita. Monet niistä kuuluvat kokonaisuuteen, johon kuuluu sekä vanhempaa että uudempaa rakennusperintöä, kertoo maakuntasuunnittelija Susanna Anttila Etelä-Pohjanmaan liitosta.
Kohteita kartoitettiin hyödyntäen esimerkiksi kuntien ja seurakuntien aiemmin toteuttamia inventointeja. Lisäksi jokaista kuntaa kohden käytettiin 1-4 kenttäpäivää. Isokyrö ei ollut mukana inventointialueessa, sillä työ toteutettiin ennen Isonkyrön liittymistä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan.
Etelä-Pohjanmaan uudemman rakennusperinnön ominaispiirteiksi selvityksessä arvioidaan muun muassa omakotitalojen runsas määrä verrattuna kerrostalorakentamiseen, kaupunkimaisen rakennuskulttuurin nuoruus sekä harvinaisen suuri määrä seurantaloja ja pienyritystiloja. Myös Alvar Aallon vaikutus tunnistetaan eri puolilla maakuntaa.
Etelä-Pohjanmaan liiton tilaaman selvityksen on toteuttanut Saatsi Arkkitehdit oy.
Arvotustyön lopputuloksena syntyi ehdotus maakunnallisesti arvokkaista kohteista
Inventoinnin lisäksi selvitystyön aikana arvotettiin sekä vanhemmat että uudemmat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Arvottamisen tavoitteena oli valita rajattu määrä sellaisia alueita ja kohteita, joilla tunnistetaan olevan maakunnallista arvoa, joka voidaan huomioida kaavoitusprosesseissa muiden tekijöiden ohella.
Arvottamisessa tarkasteltiin kolmea päänäkökulmaa, jotka olivat historialliset, maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot. Lopputuloksena syntyi ehdotus maakunnallisesti arvokkaista Etelä-Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön kohteista. Ehdotukseen sisältyy sekä aluemaisia kohteita, kuten kyläkeskuksia ja taloryhmiä, että yksittäisiä rakennuksia, kuten kunnantaloja ja koulurakennuksia.
− Arvotustyön myötä saimme alan asiantuntijoilta tärkeän arvion siitä, mitkä ovat maakunnan arvokkaimpia rakennettuja kulttuuriympäristökohteita valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden jälkeen. Rakennetun kulttuuriympäristön inventointeja ja arvotusta hyödynnetään tulevassa maakuntakaavan uudistamisessa. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet määräytyvät uudessa maakuntakaavassa, joka ohjaa kuntien kaavoitusta, kertoo suunnittelupäällikkö Mari Pohjola Etelä-Pohjanmaan liitosta.
Valmis selvitys koostuu yhteenvetoraportista, uudempien kulttuuriympäristökohteiden kohdekorteista, vanhemman rakennusperinnön inventointia täydentävistä kohdekorteista sekä arvotustaulukoista. Aineistoihin voi tutustua Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla.
− Lopputuloksena Etelä-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö on nyt inventoitu verrattain kokonaisvaltaisesti. Inventointien ja arvotustyön kokonaisuus tarjoaa kaavoituksen ohella kaikille aiheesta kiinnostuneille runsaasti tietoa eteläpohjalaisesta rakennusperinnöstä, sanoo maakuntasuunnittelija Susanna Anttila Etelä-Pohjanmaan liitosta.
Lisätietoja antavat:
- Susanna Anttila, maakuntasuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan liitto, p. 040 6152 580
- Mari Pohjola, suunnittelupäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto, p. 040 6108 445