Ulkopuolelta katsottuna Etelä-Pohjanmaan luonto, kustannustaso, turvallisuus ja päivittäisostoksiin liittyvät mahdollisuudet nähdään maakunnan parhaina puolina. Kritiikki liittyy useimmin joukkoliikenteeseen ja yhteyksien puuttumiseen.
Etelä-Pohjanmaan liitto tilasi Taloustutkimukselta tutkimuksen, jonka avulla selvitettiin, miten hyvin Etelä-Pohjanmaata tunnetaan, mitä mielikuvia maakunta herättää sekä halutaanko maakuntaan muuttaa tai matkustaa. Maakunnan asukkailta kysyttiin mielikuvien lisäksi pitovoimatekijöistä.
Tunnettuus
Etelä-Pohjanmaan tunnettuutta kysyttiin monelta kantilta. Kyselyssä kartoitettiin kuntien tuntemista, tapahtumien ja vierailukohteiden tuntemista sekä yleisesti sitä, mistä tunteminen syntyy.
− Kaksi kolmesta suomalaisesta tuntee Etelä-Pohjanmaata vähintään jonkin verran, ja vastaava osuus tuntee jonkun maakunnan ihmisen. Tunnettuuskysymysten perusteella voidaan arvioida, että tunnettuus muodostuu Seinäjoen kaupungin lisäksi Ähtärin, Alavuden, Lapuan, Kauhavan ja Kauhajoen kuntien hyvästä tuntemisesta sekä erilaisista tapahtumista ja matkailukohteista syntyneistä kokemuksista tai muiden kertomusten kautta syntyvistä mielikuvista. Vain joka yhdeksäs suomalainen sanoo, ettei tunne maakuntaa lainkaan, kertoo tutkimuksen tekijän, Taloustutkimuksen Timo Myllymäki.
− Tunnetuimpia tapahtumia ja kohteita ovat Keskisen Kyläkauppa, Ähtäri Zoo, Powerpark, Ideapark, erilaiset messut, Provinssi ja Tangomarkkinat. Etelä-Pohjanmaalla on siis monipuolisia matkailukohteita eri kohderyhmille, Myllymäki jatkaa.
Mielikuvia ja houkuttelevuutta luovat useat eri tahot. Useimmin tietoa Etelä-Pohjanmaasta on saatu uutisoinnista, mutta usein myös ystäviltä ja lähipiiristä. Myös sosiaalisen median kautta on saatu melko usein tietoa. Joka kolmas vastaaja ei kuitenkaan muista saaneensa lainkaan tietoa maakunnasta. Yleisesti voidaan sanoa, että jos tietoa on saatu, se on vaikuttanut myönteisesti Etelä-Pohjanmaasta syntyneeseen käsitykseen. Merkittävimmän tietolähteen eli uutisoinnin osalta kuitenkin jopa 28 prosenttia sieltä tietoa saaneista kertoo uutisoinnin vaikuttaneen kielteisesti heidän näkemykseensä Etelä-Pohjanmaasta.
Vetovoimatekijät
Etelä-Pohjanmaan vetovoimatekijöinä korostuvat luonto, kustannustaso, turvallisuus ja arjen soljuminen. Yhtenä heikkoutena voidaan kuitenkin pitää sitä, että moni ei osaa arvioida maakuntaa kovin tarkasti. Tarkemmin maakuntaa, sen palveluja ja kohteita koskevalle viestinnälle on siis tarvetta. Vastaajissa herättivät eniten ennakkoluuloja käsitykset maakunnan julkisesta liikenteestä, pitkistä etäisyyksistä ja epäilyt siitä, ettei täällä olisi onnellinen. Melko moni epäilee myös maakunnan yleistä ilmapiiriä tai arvomaailmaa itselleen sopimattomaksi. Maakuntaa ei nähdä kovin vetovoimaisena.
Etelä-Pohjanmaa kiinnostaa useammin lyhytkestoisena matkakohteena tai yöpymispaikkana kuin matkailukohteena, jossa ollaan pitempään.
Pitovoimatekijät
Etelä-Pohjanmaan omat asukkaat kokevat kuitenkin maakunnan positiivisemmin, tärkeimpänä havaintona se, että eläminen koetaan turvallisena. Myös luonto, omat juuret syvällä maakunnassa, lasten kasvuympäristö, arjen ja vapaa-ajan sujuminen sekä työmarkkinat saavat kehuja. Eteläpohjalaiset ovat kotikonnuillaan myös onnellisia. Sisäinen kritiikki liittyy myös heidän näkemyksissään joukkoliikenteen heikkoon toimivuuteen, etäisyyksiin ja jatko-opiskelumahdollisuuksien puutteeseen. Nuorimmat eteläpohjalaiset vastaajat haluavat myös vauhdikkaampaa elämää.
Eteläpohjalaiset piirteet
− Suomalaisten mielikuvissa on olemassa eteläpohjalaisten heimo, jolla on vahva maakuntahenki. Suomalaisten käsitykseen liittyy myös näkemys perhemyönteisyydestä, luonnon puhtaudesta, turvallisuudesta ja yrittämisen mahdollisuuksista. Sen sijaan kansainvälisenä maakuntaa ei nähdä, Myllymäki summaa.
Suomalaiset ovat sitä mieltä, että Etelä-Pohjanmaalla on vahva maakuntahenki, luonto on puhdasta, perhemyönteisyys on korkealla tasolla ja maakunta nähdään myös turvallisena, omaperäisenä sekä yrittämisen kannalta mahdollisuuksia luovana. Kansainvälisenä Etelä-Pohjanmaata ei nähdä, eikä opiskelumahdollisuuksia kiitellä. Kuntien ja kaupunkien vetovoimaisuutta arvioidaan myös melko usein kriittisesti.
Tämänkin osuuden kohdalla on syytä todeta, että iso osa ei tunne Etelä-Pohjanmaata eikä pysty sitä lainkaan arvioimaan. Eteläpohjalaisilla on vastaavasuuntainen näkemys, se on kautta linjan myönteisempi ja heidän näkemyksensä maakuntansa elinvoimasta on myönteisempi kuin maakunnan ulkopuolella. Paikalliset asukkaatkin kuitenkin arvioivat kriittisesti kansainvälisyyttä, opiskelumahdollisuuksia ja kuntien sekä kaupunkien vetovoimaisuutta.
Eteläpohjalaisia pidetään arvossa. Heidän arvioidaan olevan sinnikkäitä, rehellisiä, luotettavia, hengellisiä, vastuunkantajia, isänmaallisia, maalaisia, yritteliäitä, vahvoja, rohkeita, itsepäisiä, mutta melko usein myös suvaitsemattomia ja kerskailevia. Eteläpohjalaiset arvioivat itseään myönteisemmin kuin muut.
Muuttoaikeet Etelä-Pohjanmaalle
Melko pieni osa muualla asuvista (3 prosenttia) on varmasti muuttamassa alueelle, mutta joka viidennen mielestä ajatus siitä ei kuitenkaan ole poissuljettu, jos siihen löytyy hyvä syy.
Potentiaalisimpien muuttajien näkemyksissä vetovoimatekijöitä mainitaan useita: luonto, turvallisuus, kustannukset, arvomaailma, harrastusmahdollisuudet, viihtyisät asuinalueet, ilmapiiri, ihmisten elämäntyyli vastaa omaa sekä juuret Etelä-Pohjanmaalla. Jossain määrin heitä arveluttavat julkinen liikenne, liikenneyhteydet, etäisyydet, työ- ja opiskelumahdollisuudet, kuntien vetovoimaisuus, elämänrytmin verkkaisuus ja terveyspalvelut.
Epätodennäköisimpien muuttajien kielteisissä näkemyksissä korostuvat konkreettisten asioiden sijaan tunnepitoiset asiat: ajatellaan, ettei alueella olla onnellisia, juuret ovat muualla, alue ei vastaa arvomaailmaa, ihmisten elämäntyyli on erilainen ja nähdään, ettei alueella ole vetovoimaa.
Tutkimus toteutettiin Etelä-Pohjanmaan liiton toimeksiannosta toukokuussa 2023. Tiedonkeruu päätettiin 29.5.2023. Kohderyhmän muodostivat 17–74-vuotiaat suomalaiset. Vastanneita on kaikkiaan 1306 kpl, joista 407 asuu Etelä-Pohjanmaalla ja 899 muualla Suomessa.
Tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä internetpaneelissa, josta vastaajia tuli noin 1000 kpl. Otosta täydennettiin avoimen linkin kautta saaduilla vastauksilla (noin 300) etupäässä Etelä-Pohjanmaalla asuvien mielipiteistä, joiden näkemykset yhdistettiin muuhun aineistoon.
Tutkimus toteutettiin osana AKKE-rahoitteista Tietoa Etelä-Pohjanmaan tueksi -esiselvityshanketta, jonka rahoittaja ja toteuttaja on Etelä-Pohjanmaan liitto. Tulokset toimivat pohjana toimenpidesuunnitelmalle, jota lähdetään työstämään kesälomakauden jälkeen yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Mukaan kutsutaan mm. EP:n kuntia sekä koulutus- ja kehittäjäorganisaatioita. Suunnitelmaan kootaan ne toimenpiteet, joita eri tahot ovat halukkaita käynnistämään vaikuttaakseen positiivisesti Etelä-Pohjanmaan imagoon ja tunnettuuteen.