Palveluliikenteen uudistettu konsepti voisi elvyttää hiipuneen joukkoliikenteen

Tie, joka halkoo peltoaukeaa.

Etelä-Pohjanmaan liitto toteutti Lapualla elo-syyskuun aikana projektin, jossa selvitettiin, voitaisiinko kunnan tilaamat ja rahoittamat kuljetuspalvelut järjestää kokonaan tai osittain kutsupohjaisesti palveluliikennettä hyödyntäen. Tulokset näyttävät, että samalla rahamäärällä, joka nyt käytetään palveluliikenteeseen ja sote-taksiliikenteeseen, voitaisiin palveluliikenteen palveluaikaa ja kapasiteettia kasvattaa merkittävästi.

Projekti toteutettiin simulointitekniikalla, jonka avulla on mahdollista luoda tulevaisuuskuvia yhden kunnan alueen kuljetuksista sekä julkisesta liikenteestä nykyisiin kuljetustietoihin perustuen. Lapualla simuloinnissa mukana olivat sosiaali- ja terveystoimen matkat, nykyinen palveluliikenne, päivätoimintaryhmien matkat sekä joukko muita kunnan työntekijöiden asiakkaille tilaamia matkoja.

− Haimme mukaan simulointiprojektiin, jotta saisimme tutkittua tietoa henkilökuljetuskokonaisuuden järjestämisen vaihtoehdoista. Korona-aika on vähentänyt liikkumista, mutta saimme riittävästi vastauksia simuloinnin pohjaksi. Haluan kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita sekä nykyistä palveluliikenteen järjestäjää, joka myös keräsi kuljetustietoja tutkimusviikolta, kertoo Lapuan perusturvan talouspäällikkö Sirpa Länne.

Jos palveluliikenteen päivittäistä operointiaikaa venytettäisiin nykyisestä kello 17:stä kello 19:ään saakka, voitaisiin lähes kaikki sote-matkat hoitaa palveluliikenteellä, jolloin liikennöinnin kokonaiskustannukset pienenevät nykyisestä. Matkojen järjestäminen tulisi kaupungille 20 000 − 50 000 euroa nykyistä edullisemmaksi, ja palveluliikenne voisi päivittäin palvella noin 30 asiakasta nykyistä enemmän. Vaihtoehtoisesti alle 10 % kustannusten nousulla palveluliikenne voitaisiin järjestää kello 21:een saakka ja tarjota kuntalaisille 40−50 lisämatkaa nykyiseen verrattuna. Lapualla kutsupohjainen liikenne sopisi matkoille, jotka ovat alle 20 kilometrin mittaisia.

− Iltaan saakka jatkuva kutsupohjainen liikenne sopisi myös nuorten harrastuskuljetuksiin turvallisena vaihtoehtona ainakin syksyn ja talven pimeille ja liukkaille keleille, kaavailee suunnitteluinsinööri Jani Palomäki Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Jokainen kunta on oma kokonaisuutensa, ja suunnittelu täytyy tehdä paikallisista tarpeista olosuhteista lähtien. Kuntien taajamien palvelut ja rakenne sekä etäisyydet palveluihin vaikuttavat kuljetustarpeeseen.

Samalla simuloinnin yhteydessä tuli esiin tarve kehittää matkatietojen keräämistä. Kunnalla tulisi olla käytössään kattavampi ja sisällöltään parempi tieto erityyppisistä matkoista, jotta aineistoa voitaisiin tehokkaasti käyttää uuden liikenteen suunnittelussa. 

Mikä on maakunnan henkilökuljetusten tulevaisuus?

Toteutettu simulointi on osa EU:n Interreg ohjelmasta rahoitettua MAMBA-hanketta. Hankkeessa selvitettiin myös mallia, jossa sote-maakunta tai kunnat yhdessä toteuttaisivat sote-kuljetusten järjestämisen maakunnallisesti. Projektin aikana todettiin mallin tuovan merkittäviä kustannussäästöjä kunnille mutta aiheuttavan haasteita kuljetusten ja niiden yhdistelyn kilpailutuksille. Haasteena mallissa olisi lisäksi maakunnallisten ja paikallisten järjestelmien parhaiden puolien yhdistäminen.

Toinen vaihtoehto on toteuttaa sote-kuljetuspalvelut palveluliikenteeseen perustuen. Kun kehitetään kaikille käyttäjäryhmille sopivaa palvelua, voidaan nykyisellä budjetilla parantaa tasavertaisesti kaikkien kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia.

Valtakunnallisesti ollaan suosimassa henkilökuljetusten yhdistelyä, ja valtio aikookin kohdentaa joukkoliikenneviranomaisille ja kunnille valtionavustusta henkilökuljetusten yhdistelyn pilottihankkeisiin. Länsi-Suomen maakuntaliittojen tuoreessa, 6.11. julkaistussa liikennestrategiassa peräänkuulutetaan henkilökuljetusten hallinnoinnin uudistamista sekä henkilökuljetuspalveluja tukevaa lainsäädäntöä, jotta kuljetuksia kyetään yhdistelemään ja avaamaan kaikille.

− Mallinnus todistaa, että joukkoliikenne voidaan elvyttää alueilla, joilta se on vuosien myötä hiipunut, vieläpä säästäen rahaa nykyiseen verrattuna, toteaa hankkeessa konsulttina toimivan Kyyti Group Oy:n toimitusjohtaja Pekka Möttö.

Etelä-Pohjanmaalla on kuntien aktiivisen yhteistyön ja tehtyjen selvitysten perusteella hyvät valmiudet lähteä pilottihankkeisiin, kun haku niihin tulee ajankohtaiseksi.