Valtion aluehallintouudistus povaa myllerrystä Etelä-Pohjanmaalle. Uudistuksen myötä on tarkoitus perustaa kymmenen alueellista Elinvoimakeskusta sekä valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan toteutuessaan uudistus pilkkoo kolmen maakunnan alueella toimivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksensekä vie alueelle keskitettyjä tehtäviä muihin maakuntiin.
Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus palvelee kolmea maakuntaa liikenne- ja ympäristötehtävien osalta: Etelä-Pohjanmaata, Keski-Pohjanmaata ja Pohjanmaata, ja se on alueen ainoa niin sanottu täyden palvelun ELY-keskus. Uudistusesityksessä nämä maakunnat saisivat kaksi erillistä, pienempää Elinvoimakeskusta. Seinäjoesta tulisi Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskuksen pääpaikka, kun taas Vaasa toimisi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan päätoimipaikkana ja Kokkola sen sivutoimipisteenä.
– Olemme sitä mieltä, että tulevien Elinvoimakeskusten perustamisen pitäisi pohjautua nykyisten täyden palvelun ELY-keskusten malliin, kuten hallitusohjelmaan on kirjattukin. Seinäjoen päätoimipaikka saa meiltä tukea, mutta monet uudistuksen mukana tulevat muutokset ovat omiaan heikentämään maakunnan uuden Elinvoimakeskuksen toimintaedellytyksiä, maakuntajohtaja Heli Seppelvirta sanoo.
Seppelvirran mukaan Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskuksen tulisi jatkossakin säilyä täyden palvelun keskuksena ja palvella kaikkia kolmea pohjalaismaakuntaa – molemmilla kotimaisilla kielillä kuten tähänkin asti.
Etelä-Pohjanmaan tehtäviä suunnitellaan siirrettäväksi muualle
Uudistus toisi mukanaan myös tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Esimerkiksi vesitalouteen liittyvät tehtävät, joita nykyisin hoidetaan Etelä-Pohjanmaalla, ehdotetaan siirrettäväksi Lounais-Suomen Elinvoimakeskukseen. Seppelvirta huomauttaa, että vesitalouteen liittyvien tehtävien ja henkilökunnan suuri määrä Etelä-Pohjanmaalla johtuu alueellisista erityispiirteistä, ja toiminta on ollut tehokasta ja tuloksellista.
– Etelä-Pohjanmaalla ja muissa pohjalaismaakunnissa sijaitsee puolet valtion vesistörakenteista. Tulvat nousevat ja paisuvat Pohjanmailla nopeasti verrattuna syviin vesistöihin, mikä näkyy konkreettisesti vuosittain. Tulvatilanteita hallitaan pohjalaismaakunnissa valtion vesistörakenteilla. Vesipiireistä lähtien pohjalaismaakunnat ovat olleet valtion vesiosaamisen keskittymä, ja sen vuoksi tehtäviä on alueellemme keskitetty.
Suunnitteilla on myös jakaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualue kahtia Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskusten välillä. Tarkoituksenmukaisinta olisi säilyttää tehtävät yhtenä kokonaisuutena Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskuksessa, siten kuin ne nyt on organisoitu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueella.
– Tämä muutos on erityisen hankala ratkaisu työnteon ja toiminnan sujuvuuden kannalta, eikä tienpidon toimivuutta ja liikennejärjestelmän turvallisuutta pitäisi romuttaa pilkkomalla L-vastuualuetta. Asetusta pitäisi muuttaa siten, että maanteiden pitoon, liikennejärjestelmän toimivuuteen, liikenneturvallisuuteen sekä tie- ja liikenneoloihin liittyviä tehtäviä ei eriytetä toisistaan, toteaa Seppelvirta.
Etelä-Pohjanmaalla toivotaan myös selkeyttä aluekehitysrooleihin. Uudessa lakiesityksessä Elinvoimakeskuksille annetaan alueiden kehittämiseen liittyviä tehtäviä, vaikka nykyisen aluekehityslainsäädännön mukaan maakuntien liitot määritellään yksiselitteisesti aluekehitysviranomaisiksi.
– Aluekehityslainsäädäntö määrittelee liittojen roolin selkeästi, eikä tätä tehtävää tule hämärtää uuden lainsäädännön myötä. Tehtävien ja roolien tulisi pysyä selkeinä ja erillisinä, Seppelvirta huomauttaa.
Valtionhallinnon työpaikkojen tasapuolinen jakautuminen tärkeää
Valtion rooli alueiden tasapainoisen kehityksen turvaajana on olennainen, ja valtionhallinnon työpaikkojen tasapuolinen jakautuminen maakuntiin vaikuttaa merkittävästi niiden kehitykseen. Tässä suhteessa Etelä-Pohjanmaa on ollut yksi vähiten valtionhallinnon työpaikoista hyötyneistä maakunnista.
– Toimipaikoissa tuleekin huomioida valtion tasapuolinen läsnäolo alueilla, ja valtionhallinnon työpaikkojen sijoittumista tulisi edistää erityisesti niissä maakunnissa, joissa valtion läsnäolo on muita vähäisempää. Valtionhallinnon alueellinen toimivalta ja läsnäolo ovat keskeisiä valtion, maakuntien ja kuntien välisessä kumppanuudessa, Seppelvirta muistuttaa.
Aluehallinnon uudistus kattaa yhdeksän hallinnonalan tehtävää ja koskee 27 virastoa sekä 4 600 työntekijää.
Hallituksen esitys valtion aluehallinnon uudistuksesta lähti laajalle lausuntokierrokselle kesäkuussa, ja lausuntoaika päättyi elokuun lopussa. Lainsäädäntöhanke etenee siten, että hallituksen esitys annetaan keväällä 2025. Tavoitteena on, että uudet viranomaiset voivat aloittaa toimintansa viimeistään vuonna 2026.
Teksti: Hanne Rantala
Kuva: Adobe Firefly