Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on hyvässä vauhdissa kunnissa, mutta työtä on vielä paljon tehtävänä. Tämä nousi esiin 18.9.2026 Vaasassa järjestetyssä Ilmastotekoja yhdessä! -seminaarissa, jossa pohjalaismaakuntien kunnat, alueelliset toimijat ja ilmastotyön asiantuntijat kokoontuivat keskustelemaan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Seminaarissa painotettiin useasti, että sopeutuminen vaatii tietoa riskeistä, pitkäjänteistä suunnittelua ja yhteistyötä yli organisaatio- ja kuntarajojen.
Suomen ympäristökeskuksen Johan Munck af Rosenschöld esitteli seminaarissa tuloksia kuntien sopeutumistyön tilanteesta. Lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa kunnissa oli tehty jonkinlaista sopeutumistyötä, mutta vain noin puolet oli asettanut sille erityisiä tavoitteita. Kunnissa on varauduttu erityisesti rankkasateisiin ja hulevesitulviin, lämpötilan nousuun sekä vesistöjen muutoksiin. Suurilla kunnilla on yleensä osoitettuna henkilöstöresursseja ja suurin osa toimista tehdään kunnan omalla rahalla.
Sopeutumistyötä voidaan hahmottaa politiikkasyklinä, jossa edetään nykytilan eli riskien ja haavoittuvuuksien tunnistamisesta toimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Yksittäiset toimet ovat tärkeitä, mutta niiden vaikuttavuuden kannalta olennaista on nähdä, miten ne liittyvät kokonaisuuteen.
Seminaarissa saatiin konkreettinen esimerkki maakunnallisesta yhteistyöstä Seinäjoen kaupungin Rankkasateeseen yhdessä varautuen – ratkaisuja ilmastoresilienssiin -hankkeesta, jota esitteli Aleksi Yli-Mannila. Hankkeeseen osallistuu useita eteläpohjalaisia kuntia sekä pelastuslaitos ja vesihuoltolaitos. Tavoitteena on vahvistaa toimijoiden kykyä varautua rankkasateisiin ja niistä aiheutuviin hulevesitulviin sekä kehittää yhteistyötä ja yhteisten resurssien hyödyntämistä. Hankkeessa kootaan yhteinen työkalupakki, jota voidaan hyödyntää kuntien päätöksenteossa ja suunnittelussa. Tavoitteena on, että myös kalustoa ja muita resursseja voidaan mahdollisesti hyödyntää tulevaisuudessa yhdessä.
Kokkolan kokemukset vastuullisuuskumppanuuksista osoittivat, miten ilmastotyötä voidaan kytkeä osaksi kunnan muuta kehittämistä sekä miten kuntien ja yritysten yhteistyötä voidaan edistää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Myös vakuutusalan näkökulma toi keskusteluun konkreettisen muistutuksen siitä, että ilmastoriskien hallinnalla on merkitystä sekä kuntien että kuntalaisten turvallisuudelle ja taloudelle.
Seminaarin iltapäivässä katse suunnattiin myös metsiin ja kansalliseen sopeutumistyöhön, kun kuultiin suometsien merkityksestä ilmastotyössä Inka Piiroselta Suomen metsäkeskuksesta ja Elinvoimakeskusten ilmastoyksikön Maaria Parry esitteli Suomen sopeutumisen hubia. Adaptation Hub Finland toimii osana eurooppalaista Adaptation Hubs -hanketta ja kokoaa yhteen eri organisaatioita vahvistamaan tiedon kulkua EU-tason sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen työn välillä. Vaasassa hubin asiantuntijat osallistuivat myös iltapäivän pyöreän pöydän keskusteluihin, joissa pureuduttiin sopeutumiskysymyksiin.
Etelä-Pohjanmaalla sopeutumistyötä tehdään parhaillaan myös REACTS-hankkeessa, jonka Visainen matka sopeutumiseen -osuudessa seminaarin osallistujat pääsivät pohtimaan sopeutumista toiminnallisen työskentelyn kautta sekä hieman myös testaamaan omaa osaamistaan. Resilienssin käsite eli kyky toimia joustavasti häiriöissä ja muutoksissa oli osallistujille hyvin tuttu, melkein kaikki vastasivat kysymykseen oikein. Toisaalta Pohjalaismaakuntien tammikuun lämpötilan ja sateisuuden muutosta koskevassa kysymyksessä vain muutama vastaaja valitsi oikean, korkeimman vaihtoehdon, eli lämpötilan nousun +4 °C ja sateisuuden kasvun yli +14 %. Kyseinen ennuste koskee tämän vuosisadan loppuun saakka ulottuvaa ennustetta niin sanotussa keskitien ilmastoskenaariossa. Toivottavasti leikkimielinen visailu herätti osallistujia pohtimaan teemaa eri näkökulmista ja toimi hyvänä siltana takaisin sopeutumisen pariin lounaan jälkeen.
Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta esitteli myös REACTS-hankkeen ajankohtaisia, kuten sopeutumistyön osaamisen kehittämistä ja maakunnallisen sopeutumisen investointisuunnitelman laatimista, joka on käynnistynyt tausta-aineiston keruulla. Tilaisuudessa kerrottiinkin suunnitelmista haastaa eteläpohjalaiset toimijat mukaan oppimaan lisää ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.
Päivän tilaisuudesta jäi vahvasti mieleen, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole vain yksittäisiä ratkaisuja. Se on kykyä tunnistaa muuttuvat olosuhteet, arvioida riskejä ja tehdä päätöksiä ennakoiden, ei pelkästään reagoiden. Ilmastotekoja yhdessä! -seminaarin nimi kuvasi hyvin myös päivän keskeistä ajatusta: sopeutumisen ratkaisuja rakennetaan yhdessä, kunta- ja maakuntarajat ylittävästi.
Sanna Inkeri, Mari Väänänen