Etelä-Pohjanmaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen vaatii yhteistyötä, uusia kumppanuuksia ja rohkeutta ajatella totutusta poikkeavalla tavalla. Ensimmäinen Lakeuden TKI-foorumi kokosi 6. lokakuuta Kalevan Navettaan alueen kehittäjiä pohtimaan, miten yhteisistä mahdollisuuksista voidaan rakentaa uusia hankkeita, investointeja ja kasvua.
Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun NextTech-hankkeen käynnistämän Lakeuden TKI-foorumin tavoitteena oli tuoda yhteen maakunnan korkeakouluja ja koulutustoimijoita, kuntia, kehittämisyhtiöitä, elinkeinoelämän edustajia, järjestöjä sekä muita kehittämisen parissa työskenteleviä.
Yhteiselle keskustelulle on tarvetta. Etelä-Pohjanmaalla hyödynnetään aktiivisesti erilaisia kehittämisen rahoitusvälineitä, ja hankkeilla on ollut tärkeä rooli elinkeinoelämän uudistamisessa. Seuraava askel on tunnistaa entistä paremmin, missä asioissa eri toimijoiden tavoitteet kohtaavat ja mitä voitaisiin saada aikaan yhdessä.
Tilaisuuden avannut tutkimus- ja kehittämispäällikkö Taru Mäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta muistutti, että hankkeiden varsinainen merkitys syntyy muutoksesta, jota niillä saadaan aikaan. Tulosten ja vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen ei kuitenkaan aina ole helppoa.
Viestintä on tärkeä keino tuoda hankkeiden tuloksia lähemmäs ihmisten arkea. Samaan teemaan liittyvien hankkeiden ja toimijoiden kannattaa myös yhdistää voimiaan, eikä kaikkea tarvitse viestiä tai tehdä yksin.
Yhteistyö tapahtuu ihmisten välillä
Päivän pääpuhuja, innovaatiotohtori Sari Kola, haastoi osallistujia tarkastelemaan yhteistyötä uusista näkökulmista.
Kolan keskeinen viesti oli yksinkertainen: yhteistyö tapahtuu aina ihmisten välillä, ja harva organisaatio pystyy ratkaisemaan isoja tulevaisuuden kysymyksiä yksin.
Maailman muutokset ilmastosta digitalisaatioon, tekoälyyn, turvallisuuteen ja väestön ikääntymiseen ovat niin laajoja, että ratkaisuihin tarvitaan erilaisia toimijoita ja erilaisia näkökulmia. Samankaltaisista taustoista tulevat ihmiset päätyvät helposti myös samankaltaisiin ratkaisuihin. Siksi tarvitaan törmäyttämistä.
Kola nosti esiin strategisen dialogin merkityksen yhteistyön perustana. Yrityksillä, julkisilla toimijoilla, tutkimusorganisaatioilla ja kolmannella sektorilla voi olla hyvin erilainen käsitys tavoitteista, aikajänteistä ja onnistumisesta. Yhteistyön kannalta olennaista on löytää riittävän suuret yhteiset tavoitteet ja rakentaa niiden ympärille luottamusta.
Energia-, puolustus- sekä data- ja tekoälyalan esimerkeillä Kola havainnollisti, kuinka tärkeää eri näkökulmien yhdistäminen on. Esimerkiksi uuden energiaratkaisun ympärille tarvitaan teknologiayritysten lisäksi energiayhtiöitä, rahoittajia, kuntia, kaavoitusta ja uusia liiketoimintamalleja. Yhteistyö ei hänen mukaansa kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki tekevät kompromissin ja kohtaavat puolivälissä. Tärkeämpää on määritellä yhdessä, mitä merkittävää halutaan saavuttaa.
Etelä-Pohjanmaalla on kasvun aineksia mutta TKI-panostuksia tarvitaan lisää
Tilaisuudessa tarkasteltiin myös Etelä-Pohjanmaan aluekehityksen tilannekuvaa sekä kehittämiseen käytettävää rahoitusta.
Kuluvalla ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaalla on ollut käytettävissä noin 100 miljoonaa euroa aluekehitysrahoitusta. Etelä-Pohjanmaan liitto kanavoi siitä eteenpäin noin 40 miljoonaa euroa, ja muuta rahoitusta välitetään elinvoimakeskuksen kautta.
Rahoituksessa näkyvät vahvasti maakunnan omat painopisteet. EAKR-rahoituksessa esimerkiksi ruokaketjun kehittäminen on ollut merkittävässä roolissa. Maaseuturahoituksen painopisteitä ovat puolestaan ruokaprovinssi, yritystoiminta sekä maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi. Uusina ja vahvistuvina aiheina esiin nousevat muun muassa älymaatalous, tuotantodata ja uuden teknologian hyödyntäminen.
Aluekehittämisen tilannekuvassa on paljon myönteistä. Teollisuuden liikevaihto on kasvanut, samoin kaupan ja palveluiden kehitys on ollut positiivista. Työvoiman määrä on kasvanut maahanmuuton myötä ja Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste on maakuntien välisessä vertailussa maan toiseksi alhaisin. Maakunta on myös vahvasti mukana energiamurroksessa, ja sähköntuotanto on moninkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana.
Suurin haaste löytyy tutkimus- ja kehittämismenoista. Niissä Etelä-Pohjanmaa on edelleen maakuntien häntäpäässä. Yritysten panostukset ovat kohtuullisella tasolla, mutta erityisesti julkisen ja korkeakoulusektorin TKI-panoksia tarvitaan lisää.
Yhteiset ideat tarvitsevat jatkoa
Iltapäivän työpajoissa osallistujat siirtyivät kuuntelusta ideointiin. Keskustelu oli antoisaa, ja pöydissä pohdittiin muun muassa puolustus- ja kaksikäyttöratkaisuja, investointien houkuttelua, luovia aloja, osaavan työvoiman saatavuutta sekä hankkeiden vaikuttavuutta. Yhteistä teemoille oli kysymys siitä, miten maakunnan osaaminen ja vahvuudet saadaan valjastettua nykyistä paremmin kasvun, uudistumisen ja vaikuttavuuden tueksi.
Varsinainen työ alkaa kuitenkin siitä, mitä keskusteluista seuraa. Etelä-Pohjanmaan tulevaisuutta ei rakenneta yksittäisissä organisaatioissa. Parhaimmillaan uudet avaukset syntyvät juuri silloin, kun erilaiset osaajat, tavoitteet ja näkökulmat kohtaavat.
Teksti ja kuvat: Hanne Rantala