Kulttuuriperintö on hellitty juhlapuheiden aihe, mutta usein empiminen alkaa, kun tulee puhe rahasta. Tähän epäsuhtaan vastaa kulttuuriperintöpolitiikka, joka luo pohjan ja rakenteita toimille, joiden avulla aineellinen ja aineeton perintö välittyvät myös uusille sukupolville.
Kulttuuriperinnön merkitys on kasvanut Euroopan unionissa koko 2000-luvun ajan, ja se heijastuu myös aluekehitykseen. Etelä-Pohjanmaan liitto on ollut kesästä 2018 mukana eurooppalaisessa FINCH-hankkeessa, jonka aiheena ovat kulttuuriperintöä tukevat rahoitusvälineet. Hankkeen ensimmäisen vaiheen lopuksi on nyt laadittu alueellinen toimintasuunnitelma.
– EU:n näkökulmassa korostuu tietysti eurooppalaisten yhteinen perintö ja identiteetin pohja. Samalla EU:n kulttuuriperintöpolitiikka painottaa aluetaloudellisia ja kestävän kehityksen näkökulmia. Tästä hyvänä esimerkkinä olen saanut esitellä Kalevan Navettaa Euroopan komission tasolla järjestettyjä tilaisuuksia myöten, avaa FINCH-hankkeen projektikoordinaattori Elisa Kraatari.
”Kulttuuriperintö on avaintekijä Etelä-Pohjanmaan lähimatkailunkin kannalta.”
Kulttuuriperinnöllä on suuri merkitys alueiden matkailun kannalta. Lähimatkailun merkityksen korostuessa tämä olisi erittäin tärkeää huomata myös Etelä-Pohjanmaalla. Oikea-aikaisesti ja viisaasti toteutettu investointi rakennettuun kulttuuriperintöön säästää myös luonnonvaroja, pitää yllä ja välittää uusille sukupolville työtaitoja ja – ennen kaikkea – mahdollistaa tulevaisuuden kulttuuriperinnön olemassaolon.
Kulttuuriperintö on osa maakunnallista suunnittelu- ja kehittämistyötä. Etelä-Pohjanmaan liitossa on viimeksi läpikäyty alueen modernin ajan rakennettua kulttuuriympäristöä. On tarkasteltu, mitä kohteita esimerkiksi 1960–70-lukujen arkkitehtuurista tulisi säilyttää osana kulttuuriperintöä. Tämä inventointi- ja arvottamisprosessi valmistuu lähiaikoina.
– Koronapandemian jatkuessa on arvioitu muutoksen pysyvyyttä. On odotettu paluuta normaaliin ja toisaalta arveltu, ettei sellaista ole luvassakaan. Maailma muuttui jo, vaikka etäarki kodin piirissä toistuisikin rutiininomaisesti. Muutoksen erityisyys ja arjen tavanomaisuus sekoittuvat toisiinsa. Kuitenkin juuri suhteessa muutokseen erotamme, mitkä asiat ilmentävät menneisyyttä. Näin myös syntyy uusia kerroksia yhteiseen kulttuuriperintöömme, Kraatari pohtii aiheen ajankohtaisuutta.
FINCH-hankkeessa nyt valmistuneen alueellisen toimintasuunnitelman tärkeimpänä tavoitteena on laatia kulttuuriperinnön rahoitukseen liittyvä sähköinen opas. Oppaan avulla Etelä-Pohjanmaan liitto haluaa vahvistaa kulttuuriperintöalan osaamista alue- ja paikallistasoilla. Opas nojaa hankkeessa saatuihin tietoihin ja se kokoaa hankkeessa esiteltyjä kokemuksia muun muassa joukkorahoituksesta. Liitto hyödyntää myös alueellista asiantuntemusta, jota on koottu hankkeen sidosryhmään. Mukana ovat muiden muassa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjalainen rakennusperintö ry, Ähtärin kaupunki ja Seinäjoen museot.
Kansallista näkökulmaa vahvistaa se, että opas esittelee Suomessa vakiintuneet rakennetun kulttuuriperinnön rahoitusmuodot. Lisäksi se nostaa esiin EU:n kulttuuriperintöpolitiikan ajankohtaisimpia ohjausdokumentteja. Oppaan loppuun kootaan lyhyt kulttuuriperintösanasto. Sähköinen opas valmistuu syksyyn 2021 mennessä.
Lisätietoja FINCH-hankkeesta:
- Hankkeen esittely Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla
- Hankkeen verkkosivut (englanniksi)
- Uutinen: FINCH avaa Kalevan navetan ikkunoita Eurooppaan
Lisätietoja:
Elisa Kraatari
Projektikoordinaattori
elisa.kraatari(a)etela-pohjanmaa.fi
040 4879 222