21. toukokuuta juhlitaan Natura 2000 -päivää!


Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskus

Euroopan unionin (EU) Natura 2000 -verkosto näki päivänvalon 21.5.1992, minkä juhlistamiseksi vuosittain 21.5. vietetään Natura 2000 -päivää. Moni on varmasti joskus kuullut Natura-alueista, mutta muistuuko mieleen tarkempia faktoja? Merkkipäivän kunniaksi on hyvä kerrata hieman Natura 2000 -ohjelman tavoitteita.

Kuva: Katri Korpela

Natura 2000 -ohjelma pähkinänkuoressa

Natura 2000 on maailman laajin suojelualueiden verkosto, jonka tavoitteena on suojella harvinaistuvia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Harvinaistuvien ympäristöjen suojelu on edellytys luonnon monimuotoisuudelle, joka taas on välttämätöntä kaikelle maapallolla tapahtuvalle elämälle. Natura 2000 -ohjelman ansiosta EU-maat voivat yhteistyössä suojella arvokkaita luontotyyppejä ja lajeja näiden luontaisella levinneisyysalueella. Natura-alueiden suojelu on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka avulla pyritään palauttamaan Euroopan ekologinen tasapaino vuoteen 2030 mennessä.

Yksi Natura-verkoston vaikuttavuutta lisäävä tekijä on sen maantieteellinen laajuus. Tiesitkö, että verkostoon kuuluu Euroopassa lähes 27 000 suojelualuetta? Tai että luonnonsuojelualueet peittävät EU:n maa-alasta melkein viidesosan ja merialueista noin 8 %? Suojelun kohteitakaan ei ole ihan vähäisesti: ohjelman kautta suojelussa on noin 230 erilaista luontotyyppiä ja 2000 lajia.

Kuva: Katri Korpela

Natura 2000 -ohjelma Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla

Suomessa on 1866 Natura-aluetta, jotka kattavat 5 miljoonan hehtaarin pinta-alan. Tästä maa-alueita on kolme neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa. Suomessa esiintyvistä lajeista esimerkiksi saimaannorppa, liito-orava ja euroopanmajava hyötyvät Natura-alueiden suojelusta.

Etelä-Pohjanmaalla (kokonaan tai osittain maakunnan alueella) on noin 70 Natura 2000 -aluetta. Natura-alueiden joukkoon maakunnassa kuuluu niin soita, metsiä kuin vesistöjäkin.

Pinta-alallisesti suurin kohde on Kauhaneva-Pohjankankaan Natura 2000 -alue, joka ulottuu Kauhajoelta Karvialle ja Honkajoelle. Muutkin suurimmat alueet sijoittuvat maakunnan rajoille: Levaneva Jurvan ja Laihian alueella, Haukisuo-Härkäsuo-Kukkoneva Soinin ja Karstulan alueella. Vesistöistä taas Ähtävänjoki, Lapväärtinjokilaakso, Karvian kosket ja Karvian uomat kuuluvat Natura 2000 -alueeseen.

Retkelle Etelä-Pohjanmaan Natura 2000 -kohteisiin!

Osaan Natura-alueista voi tutustua retkeilyn merkeissä. Keräsimme teille pientä vinkkilistaa Etelä-Pohjanmaan Natura-alueista, joilla retkeily onnistuu. Tänään jos milloin on hyvä päivä lähteä retkelle tutustumaan maakunnan Natura 2000 -kohteisiin!

Kuvakollaasi retkeilykuvista Etelä-Pohjanmaan Natura-alueilla
Kuvassa vasemmalta oikealle maisemia Levanevalta, Paukanevalta, Lauhavuoresta sekä Kauhanevalta. Kuvat vasemmalta oikealle: Laura Kuisma, Katri Korpela, Hanna Meriläinen ja Laura Kuisma.

Tässä listattuna muutama suosittelemamme kohde:

  • Laihian ja Jurvan alueille levittyvä Levaneva on maakuntamme suurin soidensuojelualue. Levanevalla on monia erilaisia suoyhdistelmäalueita, minkä takia lajisto on erityisen monipuolinen. Suo on myös säilynyt melkein koskemattomana nykypäivään asti. Levanevalle retkeilijälle elämyksiä tarjoavat esimerkiksi Kurjen kierros, lintutorni sekä aitassa yöpyminen. Tutustu alueen luontoon ja reitteihin Levanevan verkkosivuilta.
  • Paukaneva sijaitsee kätevästi aivan Seinäjoen kaupungin tuntumassa. Maisemien ihailu ja lintujen bongaus onnistuvat helposti alueen näkötornissa. Osa reitistä soveltuu myös liikuntaesteisille. Helppo virkistyskohde koko perheelle! Lisätietoa Paukanevan reiteistä ja luonnosta löydät sen verkkosivuilta.
  • Simpsiö on hyvin Etelä-Pohjanmaan mittapuulla ainutlaatuinen kohde. Simpsiöltä löytyy korkeuseroja ja lehtoja, jotka eivät ole maakunnassamme kovin tyypillistä maisemaa. Kangasmetsät, rämeet, korvet, kalliot ja lähteiköt ihastuttavat varmasti retkeilijän kuin retkeilijän! Lisätietoa reiteistä Simpsiön verkkosivuilta.
  • Valmosanneva Evijärven eteläpäässä on suojeltu keidassuo. Matala ja rehevä Evijärvi tarjoaa monelle lintulajille Etelä-Pohjanmaan parhaat pesimäolosuhteet, ja Evijärvi on valtakunnallisestikin merkittävä lintujärvi. Alueen lajisto on monipuolinen, ja hyvällä tuurilla alueella voi myös törmätä harvinaisuuksiin. Valmosannevan näkymiin pääset tutstumaan muun muassa Evijärven lintutornista. Tutustu kohteeseen Kraaterijärven Geopark -hankkeen verkkosivuilta.
Pirunpelto Lauhanvuoren kansallispuistossa
Pirunpelto Lauhanvuoren kansallispuistossa. Kuva: Hanna Meriläinen.

Lauhanvuori – Hämeenkankaan UNESCO Global Geopark -alue käsittää myös useampia kohteita, joissa pääsee ihailemaan Natura 2000 -suojeluun kuuluvia alueita. Geoparkin kohteisiin pääset tutustumaan Geoparkin verkkosivuilta.

  • Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuisto sijaitsee Kauhajoen, Honkajoen ja Karvian alueella. Alue on yksi Lounais-Suomen erämaisimpia retkeilykohteita, jota komistavat suot ja karut mäntykankaat. Parhaat maisemat Kauhanevan kermikeidassuolle avautuvat Nummikankaan näkötornista. Tutustu reitteihin Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuiston verkkosivuilta.
  • Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla oleva Lauhanvuoren kansallispuisto tarjoaa monenlaista nähtävää, kuten pirunpeltoja, muinaisia rantavalleja, mäntykankaita ja kuusikkoja. Lauhanvuori on myös hyvä talvikohde, sillä alueella riittää hyvin hoidettuja hiihtolatuja. Lauhanvuoren reitteihin pääset tutustumaan kansallispuiston verkkosivuilta.
  • Haapakeitaan soidensuojelualuetta pääsee ihailemaan helposti Katselmankallion luontotornista. Laajaan Haapakeitaan soidensuojelualueeseen kuuluu kymmenkunta erillistä suurta suota sekä lukuisia pienempiä soita. Haapakeitaalla esiintyvät kaikki erilaiset seudulle ominaiset suoyhdistymät ja suotyypit. Alue on myös lajistoltaan erittäin arvokas. Esimerkkinä Haapakeitaan alueista voidaan mainita kaunis Mustasaaren keidas.

Tutustu tarkemmin Natura-alueisiin

Tutustu tarkemmin EU:n biodiversiteettistrategiaan