Tervetuloa seuraamaan, miten NextGenerationEU-elpymisväline näkyy maakunnassa.
Koronaviruspandemia on ravistellut perin pohjin koko maailmaa. Koitos on ollut erityisen kova ja välitön tautiin vakavasti sairastuneille, heidän läheisilleen sekä terveydenhuoltojärjestelmille. Pandemian välilliset vaikutukset ihmisiin ja talouteen ovat niin ikään kovat. Yhteiskuntien ympäri maailmaa on ollut pakko uudistaa toimintatapojaan.
Euroopan tason näkövinkkelistä katsottuna EU:n tekemät koronarokotteiden yhteishankinnat ja valtioiden asettamat matkustusrajoitukset ovat sellaisia toimintatapoja, jotka ovat saaneet paljon huomiota. Näiden toimien vaikutus on myös helppoa huomata arkielämässä: joko rokotteita on saatavilla ja matkustaminen sallitaan tai sitten ei.
Kun pandemia alkoi synkentää talouden näkymiä vuonna 2020, Euroopan komissio laati unionille 750 miljardin euron suuruisen NextGenerationEU-elpymissuunnitelman. Myös tämä toimi herätti paljon huomiota, mutta sen vaikutukset ovat huomattavasti yllä kuvailtua hankalammin havaittavia.
EU-jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat sittemmin neuvotelleet suunnitelman sisällöistä ja hyväksyneet ne. Elpymiseen ja uudistamiseen tarkoitettua EU-rahaa on nyt liikkeellä ympäri Eurooppaa.
Aiommekin Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksessa tarkastella tänä syksynä, miten elpymissuunnitelman rahoja hyödynnetään maakunnassamme. Tätä tarkoitusta varten polkaisemme pystyyn neliosaisen tiedotuskampanjan, jonka ensimmäistä osaa luet juuri.
Lähdemme liikkeelle elpymissuunnitelman yleisellä esittelyllä. Seuraavissa osissa perehdymme tarkemmin suunnitelman eri painopisteisiin ja paikallisiin käyttökohteisiin.
Mikä on NextGenerationEU?
NextGenerationEU on elpymisväline, jolla rahoitetaan Euroopan toipumista koronakriisistä. Elpymisrahat tarjoavat samalla tilaisuuden uudistaa eurooppalaisia yhteiskuntia. Välineen tavoitteena on auttaa EU-maita mm. vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämisessä.
Välineen suuruudeksi on päätetty 750 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin laskettuna. Nykyhinnoin väline on 807 miljardin euron suuruinen.
EU-maat saavat elpymisrahaa sekä avustuksina että lainoina. Avustuksien osuus välineestä on 421 miljardia ja lainojen osuus puolestaan 386 miljardia euroa.
Rahoitusta jaetaan eri ohjelmien avulla. Ohjelmia on yhteensä seitsemän, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on 723,8 miljardin euron rahoituksella ylivoimaisesti suurin. Euroopan komissio on julkaissut interaktiivisen hankekartan, johon on koottu RRF-rahoitusta saaneita hankkeita EU-maissa. Kartan tietoja päivitetään säännöllisesti.
Mihin Suomi käyttää elpymisrahansa?
EU-maat ovat laatineet kansalliset suunnitelmansa siitä, mihin ne aikovat osuutensa rahoista käyttää. Euroopan komissio hyväksyy suunnitelmat ja valvoo niiden toteuttamista.
Elpymisrahoja maksetaan sitä mukaa, kun suunnitelmissa määriteltyjä tavoitteita saavutetaan. Komissio voi tarpeen vaatiessa jäädyttää tukierien maksamisen, mikäli se ei hyväksy maan suunnitelmaa tai katsoo, etteivät asetetut tavoitteet toteudu määräajassa.
Sitä, kuinka paljon rahaa kukin maa saa käyttöönsä, on laskettu monin kriteerein. Tukien määrään vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka pahasti maan talous on kärsinyt pandemia-aikana.
Suomi saa elpymisvälineestä avustuksia enintään 2,6 miljardia euroa. Suomi ei ole toistaiseksi päättänyt hakea lainamuotoista tukea elpymisvälineestä.
Suomen hyväksytyssä elpymissuunnitelmassa suurin osa rahoista – 695 miljoonaa euroa – ohjataan vihreään siirtymään. Neljän painopisteen suunnitelman muita osa-alueita ovat digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.
Elpymissuunnitelmien maakohtaista etenemistä voi seurata komission englanninkielisellä tulossivulla.
Mihin elpymisrahaa käytetään Etelä-Pohjanmaalla?
Tähän kysymykseen paneudumme seuraavissa osissa, pysythän siis kuulolla! Kampanjan seuraavassa osassa perkaamme elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) vaikutuksia. Kolmannessa osassa luomme puolestaan katsauksen REACT-EU-välineeseen, jolla tuetaan maakunnan elinkeinoelämän elpymistä koronapandemiasta. Viimeisessä osassa tarkastelemme, kuinka JTF-rahaston avulla kompensoidaan turpeen energiakäytön puolittamisesta koituvia haittavaikutuksia.