Kysymys kuulostaa miltei utopistiselta, mutta sitä kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään. Kun Suomessa puhutaan innovaatioista, katse kääntyy helposti tekoälyyn, kvanttiteknologiaan, ohjelmistoihin ja datakeskuksiin. Ne ovat kiistatta tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Mutta niiden rinnalla ratkaistaan vielä perustavamman laatuista kysymystä: miten ihmiset syövät huomenna? Tuo kysymys ei ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin se on palannut merkityksellisempänä kuin vuosikymmeniin.
Juuri tässä kysymyksessä Etelä-Pohjanmaalla on poikkeuksellinen asema. Maakunnassa asuu vain noin 3,5 prosenttia suomalaisista, mutta alueen elintarvikeyritykset tuottavat yli 17 prosenttia Suomen elintarviketeollisuuden liikevaihdosta. Ruoka-alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan työllisyyteen on noin 18 prosenttia ja arvonlisäykseen noin 16 prosenttia. Mittakaava on poikkeuksellinen.
Mutta vielä kiinnostavampaa on se, että täällä on koko arvoketju. Täällä sijaitsevat pellot, kotieläintuotanto, elintarviketeollisuus, ruokateknologia, konevalmistus, koulutus, tutkimus ja kehittäjäorganisaatiot. Kaikki muutaman kymmenen kilometrin säteellä toisistaan. Piilaakso ei ole maailman tärkein teknologiakeskittymä siksi, että siellä tehdään eniten tietokoneita. Se on tärkeä siksi, että siellä koko ekosysteemi on samassa paikassa. Sama logiikka löytyy Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmästä, ja tässä tekemisen vahvuutemme piilee. Meillä on jo elävä kehitys- ja kokeiluympäristö. Piilaakso ratkaisee, miten maailma kommunikoi. Etelä-Pohjanmaa ratkaisee yhä enemmän sitä, miten maailma syö.
Moni mieltää innovaatiot laboratorioihin ja teknologiakeskuksiin. Mutta entä jos tulevaisuuden tärkeimmät innovaatiot syntyvätkin pellolla? Silloin Etelä-Pohjanmaa ei ole kehityksen reunalla. Se on sen etulinjassa. Maailmassa, jossa energiasta, vedestä ja ruoasta tulee yhä strategisempia kysymyksiä, alueet eivät kilpaile enää vain investoinneista, vaan merkityksestä. Ja juuri siinä kilpailussa Etelä-Pohjanmaalla on poikkeuksellinen asema. Me emme rakenna vain alueemme tulevaisuutta. Me rakennamme Suomen kykyä selviytyä, menestyä ja huolehtia ihmisistään myös epävarmoina aikoina.
Etelä-Pohjanmaata pitäisi tarkastella entistä vahvemmin kansallisena strategisena voimavarana. Ruokajärjestelmä on yhteiskunnalle aivan yhtä perustavanlaatuinen kuin energia, liikenne tai tietoliikenne. Ilman toimivaa ruokajärjestelmää eivät pitkään toimi muutkaan yhteiskunnan rakenteet.
Etelä-Pohjanmaa voi olla paikka, jossa rakennetaan tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Meillä on siihen tuotanto, yritykset, osaaminen ja koko ruokaketju. Maakunta on Suomen ruokaturvan pääkaupunki ja samalla yksi maan tärkeimmistä innovaatiokeskittymistä.
Ehkä alun kysymys ei kuulostakaan enää niin utopistiselta.
Heli Seppelvirta
maakuntajohtaja