Vaikka perinteinen vastaus otsikon kysymykseen saattaa olla vain ”tässähän tämä”, ”mitäs tässä”, tai jopa ”ei kurjuutta kummempaa”, avaa se kuitenkin helposti keskusteluyhteyden kenen tahansa tutun kanssa. Kysymys on varmasti myös yksi niistä, joka opetetaan monelle maahanmuuttajalle kielikoulutuksen alkuvaiheessa.
Hiljattain tehdyn Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttokyselyn tulokset kertovat, että 99 % maakunnassa asuvista maahanmuuttajista pitää suomen kielen taitoa tärkeänä. Kuitenkin vain 12 % vastaajista arvioi osaavansa suomea erinomaisesti tai hyvin.
Kielitaito karttuu parhaiten mitenkäs muuten kuin puhumalla. Arkiset kohtaamiset ovat mainioita paitsi kielenoppimisen kannalta myös hyvä tapa purkaa mahdollisia ennakkoluuloja.
Kielitaidon puute myös rajoittaa edelleen suuresti esimerkiksi työpaikan saantia. Suurin osa (71 %) työssä käyvistä kyselyyn vastanneista viihtyi työssään melko tai erittäin hyvin. Hieman yli puolet vastaajista kertoivat kuitenkin olevansa työssä, joka ei vastaa koulutusta. He, jotka arvioivat koulutusta vastaavan työn saamisen mahdollisuutensa melko tai erittäin huonoiksi, nostivat kielitaidon puutteen pääsyyksi (74 %).
Onneksi maakunnasta löytyy tahoja, joiden puoleen maahanmuuttajien on helppo kääntyä; esimerkiksi Moni-info Seinäjoella ja Welcome2EP muissa seutukunnissa, jotka tarjoavat asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa. Joskus riittää, kun antaa vain vähän rohkaisua tai vakuuttelua.
Iso osa maahanmuuttajista (43 %) ei kuitenkaan maahanmuuttokyselyn tuloksien mukaan tiedä mistä palveluita löytää. He, jotka ovat niiden äärelle löytäneet, ovat olleet keskimäärin tyytyväisiä sekä valtionhallinnon että kuntien palveluihin.
Kävin taannoin maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelu Moni-infon avoimissa ovissa Seinäjoella tutustumassa heidän uusiin tiloihinsa. Byrokratia maahanmuuton ympärillä on valtavaa ja uuden hallitusohjelman linjaukset ovat aiheuttaneet hämmennystä joidenkin maahanmuuttajien keskuudessa. Helposti saavutettavat neuvontapalvelut lähellä keskustaa ovat varmasti tervetulleet kaupunkiin, jossa maahanmuutosta tulee tänä vuonna väestönkasvun isoin lähde.
Maakunnan väestönkehityksen ja elinvoiman kannalta on positiivista, että suurin osa (69 % vastaajista) jo nyt täällä asuvista maahanmuuttajista näkee myös tulevaisuutensa alueella. Pitovoima maahanmuuttajien keskuudessa on siis ainakin kohtalainen.
Kyselyn perusteella syitä tähän voidaan nähdä useita; paikkakuntaa pidetään hyvänä paikkana perheelle, työpaikalla viihdytään, ihmiset ovat ystävällisiä ja paikkakuntalaisten suhtautuminen on positiivista. Kysytään siis jatkossakin siltä maahanmuuttaja työkaverilta kahvipöydässä, naapurilta lähikaupassa tai lapsen vanhemmalta pelikentän laidalla: mitä kuuluu?
Sanna Inkeri
kansainvälisten asioiden suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan liitto
Lisätietoa
Lisätietoja maahanmuuttokyselystä löytyy ELY-keskuksen tutkimustiedotteesta.