Etelä-Pohjanmaan liiton hallitusohjelmatavoitteisiin kuuluvat olennaisena osana väylähankkeet. Lista maakunnan sekä korjausta että kehittämistä vaativista kohteista on pitkä samalla, kun rahoitustaso laskee ja korjausvelka kasvaa. Pitkästä listasta on siksi valittava ykköstavoitteiden terävä kärki.
Kehittämishankkeiden suunnittelutilanne on pitkästä aikaa Etelä-Pohjanmaalla hyvä. Kehittämishankkeissa tietä kehitetään esimerkiksi lisäkaistoilla, uudella eritasoliittymällä tai tien oikaisulla uuteen linjaukseen. Maakunnassa toteuttamisvalmiita hankkeita löytyy suurimmilta valtateiltä 3, 18 ja 19 sekä raidepuolella pääradalta ja Seinäjoki–Vaasa-radalta. Hallitusohjelmatavoitteiden tiehankkeiden kärki on valtatien 19 nelikaistaistaminen Seinäjoki–Lapua-välillä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 100 M€, josta Tepon kohdan parantamiseen on tämän hallituksen toimesta osoitettu 17 M€.
Suomen tieverkko on rakennettu suurelta osin 50–70-luvuilla, eikä merkittäviä parannuksia ole sen jälkeen tehty. Erityisesti alemman tieverkon (seutu- ja yhdystiet) kantokyky on nykyliikenteellä koetuksella ja pinnoitteet ovat paikkojen peittämiä. Suunnitellulla perusväylänpidon rahoituksella raha ei riitä edes näiden teiden asfaltointiin, ja mahdolliset parantamistoimenpiteet kohdistetaan vain päätieverkolle. Perusväylänpidon rahoitus kaipaa siis merkittävää tasonkorotusta. Korjausvelkapaketin kautta voitaisiin osoittaa rahoitusta pahimpien ja talouden kannalta merkittävien teiden korjaukseen ja asfaltointiin.
Kun tutkii Suomen itsenäisyyden ajalta lähes mitä tahansa talouteen tai väestöön liittyvää mittaria, Pääradan positiivinen vaikutus on ilmiselvä. Siksi Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta tärkein tavoite on Pääradan kehittäminen Suomen tärkeimpänä raideliikenneyhteytenä. Pääradan ja sen liitännäisyhteyksien puolesta puhuvat 10 maakunnan liittoa ja lähes neljäsosa Suomen kunnista.
Alueiden edunvalvonnan painopisteet kuitenkin vaihtelevat, ja siksi Etelä-Pohjanmaan liitto nostaa erityisesti Seinäjoki–Tampere-välin kaksoisraiteistamisen hallitusohjelmatavoitteekseen. Rataosan suunnitteluvalmiutta on edunvalvonnalla saatu parannettua mm. Pirkanmaalla Lielahden ja Lakialan välillä, mutta ratahankkeiden pitkistä, lähes 10 vuotta kestävistä suunnitteluajoista johtuen koko välin yleissuunnittelu tulisi aloittaa seuraavalla hallituskaudella.
Parempien raideyhteyksien kautta Seinäjoella on entistä parempi mahdollisuus kasvaa raideliikenteen logistisena solmukohtana. Asemanseudulla on suunnitteilla monia kehittämistoimenpiteitä, joiden edistämiseen tarvitaan valtion rahoitusta joko kokonaan tai yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa.
Poikittaisjunaliikenteen jatkuminen ja kaluston kehittäminen takaavat Seinäjoen, Jyväskylän ja Vaasan, kolmen vahvan koulutukseen panostavan maakuntakeskuksen, yhteydet. Nykyisen hallituksen periaatepäätös ja Liikenne12-suunnitelman kirjaukset ovat luoneet hyvät suuntaviivat 2030-luvun ostoliikenteen jatkumisesta nykyisellään Haapamäenradalla, mutta ilman konkreettisia rahoituspäätöksiä ostovuoroista ja uudesta kalustosta hyvät suunnitelmat jäävät toteutumatta.
Logistiikan kokonaisuuteen kuuluu oleellisena osana myös lentoliikenne. Seinäjoen kaupunki on yhdessä Ilmajoen kunnan kanssa viime vuosina laittanut vauhtia Seinäjoen lentoaseman kehittämiseen WestAvia-brändin alla. Suomen lentoasemaverkostokokonaisuus on tällä hetkellä selvitysten alla, ja Etelä-Pohjanmaan liitto haluaa ilmaista vahvan tahtotilan Seinäjoen lentoaseman toiminnan kehittämiseen. Erityisesti edistynyt ilmailu, johon kuuluvat muun muassa dronet ja sähkölentäminen, on WestAvian kehittämisen kärkiteemoja. Nykyisen elinkeinoelämän lisäksi uusi teollisuus, esimerkiksi datakeskustoiminta, vaatii nopeita, sujuvia ja joustavia lentoliikenteen palveluja.
Valtiolla tulee myös olla todella pitkän aikavälin suunnitelmia ja tavoitteita. Pohjoisen Rail Nordican ja Helsinki–Tallinna-tunnelin rinnalle on syytä nostaa myös Merenkurkun kiinteän yhteyden toteuttaminen, jota parhaiten edistetään tarpeellisten selvitysten ja suunnitelmien laatimisella. Tällaisen megahankkeiden suunnittelu on jo itsessään tärkeä strateginen askel ja omiaan vahvistamaan alueen asemaa.
Etelä-Pohjanmaan liiton väyläverkon kehittämistavoitteet on valittu parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan maakunnan talouskasvua, saavutettavuutta ja eteläpohjalaisten hyvinvointia. Hallitusohjelmakirjausten lisäksi maakunnalle tärkeitä hankkeita tullaan jatkossakin ajamaan vuosittain valtion budjetteihin sekä Väyläviraston suunnittelu- ja investointiohjelmiin.
Jani Palomäki
maakuntainsinööri