Etelä-Pohjanmaan tulevaisuusfoorumi toimi hyvänä pysähtymisen paikkana pohtia sitä, miten globaalit megatrendit näkyvät juuri Etelä-Pohjanmaalla. Tammikuussa Seinäjoella järjestetty tilaisuus kokosi noin 150 aluekehittäjää ja yrityselämän edustajaa keskustelemaan maakunnan tulevaisuudesta maailmantalouden ja teollisuuden murroksessa. Puheenvuoroissa peilattiin Sitran tammikuussa julkaisemia megatrendejä Suomen teollisuuspolitiikkaan sekä teknologian kehitykseen ja soveltamisen mahdollisuuksiin.
Foorumin keskusteluissa korostui ajatus siitä, että megatrendit eivät ole kaukaista tulevaisuutta, vaan ne näkyvät Etelä-Pohjanmaalla jo nyt hyvin konkreettisesti. Sitran tunnistamat neljä megatrendiä luovat kehikon, jonka sisällä myös maakunnan kehitystä on syytä tarkastella.
Megatrendit:
- Ihmiset ja kulttuuri: suuntana pitkäikäisten yhteiskunta.
- Valta ja politiikka: maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman.
- Luonto ja resurssit: ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan.
- Teknologia ja talous: tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa
Väestökehitys ja kestävyysmurros muokkaavat Etelä-Pohjanmaata
Pitkäikäisten yhteiskunta on Etelä-Pohjanmaalla jo todellisuutta. Meillä väestön ikääntyminen on jo tapahtunut ja väestökehityksen suunta onkin yksi keskeisimmistä tulevaisuuden kysymyksistä. Vuodesta 2010 työikäisten (15–64-vuotiaiden) määrä on vähentynyt Etelä-Pohjanmaalla noin 16 000 henkilöllä. Samaan aikaan yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut noin 12 000:lla ja lasten määrä vähentynyt noin 5 000:lla. Väestökehityksen vaikutukset näkyvät suoraan työmarkkinoilla, palveluiden rahoituksessa ja elinvoimassa.
Viime vuosina maahanmuutto on ollut ainoa tekijä, joka on hidastanut työikäisen väestön vähenemistä. Vuonna 2023 lähes 2 000 maahanmuuttajan tulo maakuntaan käytännössä pysäytti työikäisten määrän laskun. Ilman työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa emme yksinkertaisesti pärjää ja tämä on syytä tunnistaa ja hyväksyä avoimesti. Samalla on huolehdittava maakunnan pitovoimasta. Etelä-Pohjanmaan on oltava paikka, johon ihmiset haluavat jäädä, rakentaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan.
Ympäristökriisi ja kestävyysmurros pakottavat uudistumaan, globaalit muutokset asettavat raamit, mutta paikalliset valinnat ratkaisevat, mihin suuntaan kehitys kulkee.
Olemme Suomen johtava ruokamaakunta. Se tuo vastuuta koko maan huoltovarmuudesta ja kestävyystavoitteiden saavuttamisesta, mutta samalla myös merkittäviä mahdollisuuksia. Ruokasektorilla kestävyysratkaisut ovat avainasemassa, mutta päästövähennykset on toteutettava oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti, että ruoantuotanto säilyy vahvana ja luonnon monimuotoisuus turvataan.
Etelä-Pohjanmaalle emme voi jäädä odottamaan, että ratkaisut tehdään meidän puolestamme ja irrallaan maaseudun todellisuudesta. Emme voi olla passiivisia sivustaseuraajia, vaan tarvitaan aktiivista otetta ja rohkeutta tehdä omia ratkaisuja.
Kestävyys ja energiamurros tarjoavat Etelä-Pohjanmaalle poikkeuksellisia mahdollisuuksia. Maakunta on investoinneissa maan kärkeä, ja vuonna 2024 saavutettiin ensimmäistä kertaa sähköntuotannon omavaraisuus ja olimme ensi kertaa sähköntuotannon ylituotantomaakunta. Investoinnit tuulivoimaan, bioenergiaan ja aurinkovoimaan ja suunnitteilla olevat datakeskukset voivat vahvistaa elinvoimaa merkittävästi, ja tuoda mahdollisuuksia ekosysteemien kehittämiseen ja paikalliseen yritystoimintaan.
Osaaminen ja yrityskentän uudistuminen ratkaisevat kasvun suunnan
Etelä-Pohjanmaa on vahva yrittäjämaakunta. Meillä on maan eniten pk-yrityksiä ja teollisia työpaikkoja asukasta kohden. Tämä on suuri vahvuus, mutta samalla haavoittuvuus globaalien ja kansallisten murrosten keskellä. Tuottavuuden kehitys on ollut maakunnassa pitkään heikkoa, ja uusien teknologioiden, kuten tekoälyn vaikutukset tulevat olemaan laajoja. Ne eivät koske vain yksittäisiä toimialoja, vaan koko talouden rakennetta ja työn tekemisen tapoja.
Ratkaisu löytyy arvoketjuissa ylöspäin siirtymisestä eli, korkeammasta jalostusasteesta ja osaamiseen perustuvasta kasvusta. Tämä edellyttää kuitenkin panostuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, omien tuotteiden kehittämiseen ja uusien markkinoiden löytämiseen.
TKI-toiminnassa Etelä-Pohjanmaa on tuoreimpien tietojen mukaan maakuntavertailussa viimeisten joukossa, kun TKI-menoja tarkastellaan asukasta kohden. Vaikka euromääräiset panostukset ovat kasvaneet, ne eivät ole olleet riittäviä. Erityinen haaste on julkisen ja korkeakoulusektorin pieni rooli, joihin panostaminen voisi toimia kasvun ja uudistumisen vipuna.
Osaamiseen liittyy myös koulutuksen saavutettavuus. Etelä-Pohjanmaalla on vähiten korkeakoulujen aloituspaikkoja suhteessa nuoriin ikäluokkiin. Ilman osaajia ei synny kasvua, eikä ilman kasvua ole kestävää hyvinvointia. Koulutusresurssien lisääminen merkittävästi edellyttäisi kansallisia ratkaisuja.
Miten haasteet käännetään ratkaisuiksi?
Työllisyyden kehitys on ratkaisevaa talouden suunnalle. Ilman riittävää työvoimaa yritysten kasvu hidastuu ja talouskasvu tyrehtyy. Ainoa realistinen mahdollisuus työvoiman lisäämiseksi on maahanmuutto.
Maakunnassa on erittäin vahva yrityskenttä, investointihalukkuutta ja todellista potentiaalia kasvulle. Luova tuho kiihtyy ja muutoskykyisimmät yritykset ja alueet pärjäävät, toiset jäävät jälkeen. Kriittisen tärkeää on, että pystymme varmistamaan yrityskentän uudistumisen ja vahvistamme resilienssiä murrosten keskellä.
Tulevaisuusfoorumi auttoi jäsentämään, millaisessa murroksessa elämme juuri nyt. Etelä-Pohjanmaa on kohdannut muutoksia ennenkin, eikä maakunnan tulevaisuus ole ennalta määrätty. On tärkeää, että foorumissa käynnistynyttä keskustelua jatketaan tiedon, ennakoinnin ja yhteistyön pohjalta.
Miika Laurila
yhteyspäällikkö