Etelä-Pohjanmaan väestökehitys herättää huolta ja paljon keskustelua. Kyse on laajasta muutoksesta, jossa tieto, tulkinnat ja tunteet kietoutuvat toisiinsa. Liian usein keskustelu kuitenkin kaventuu pelkkiin väestöennusteisiin ja väkilukuun, eikä taustalla vaikuttavia muutostekijöitä huomioida riittävästi. Negatiiviset kehityskulut keräävät suurimman huomion, vaikka myös myönteisiä signaaleja on nähtävissä.
Tuore maakuntastrategia perustuu laajaan tilannekuva- ja tulevaisuustyöhön, ja se on valmisteltu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tämä kertoo siitä, että haasteet tunnistetaan hyvin ja niihin myös etsitään ratkaisuja yhdessä.
Etelä-Pohjanmaa tavoittelee työikäisen väestön kasvua, mikä tarkoittaa panostamista alueen vetovoimaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämä on välttämätöntä, sillä väestöllinen huoltosuhteemme on raskas. Luku kertoo, kuinka monta huollettavaa on sataa työikäistä kohden.
On myös huomioitava, että vaikka väki vähenee, ennusteet taklataan jatkuvasti. Usein käsitellään murheellisinta skenaariota, vaikka todellinen kehitys ollut paljon parempaa. Synkin skenaario ollaan välttämässä maahanmuuton kasvun ansiosta. Lisäksi on hienoa, että tällä hetkellä syntyvyys on kasvussa ja nykykehityksen jatkuessa myös seuraava Tilastokeskuksen ennuste tulee olemaan parempi.
Muutos on mahdollinen, mutta se vaatii lisäpanostuksia. Synkinkin skenaario voi toteutua, jos emme itse laita kapuloita rattaisiin. Keskeistä on välttää päätöksiä, jotka vaikeuttavat osaajien saamista ja pitämistä alueella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lukukausimaksujen poistamista ulkomaalaisilta 2. asteen opiskelijoilta, yhtenäisiä työlupakäytäntöjä ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta valmistuneille sekä korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä Etelä-Pohjanmaalle, jossa niitä on suhteessa nuorten ikäluokkaan vähiten.
Lisäksi maakunnassa kiinnitetään huomiota siihen, että perheen perustamisen edellytykset ovat hyvät. Tämä tarkoittaa sujuvaa arkea tukevia palveluita, toimivia peruspalveluja sekä turvallista ja viihtyisää elinympäristöä.
Toisin sanoen kyse ei ole välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä, vaan päinvastoin: haasteet tunnistetaan kunnissa ja maakunnassa hyvin, ja niiden ratkaisemiseksi tehdään määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä.
Heli Seppelvirta
maakuntajohtaja