”Missä ne tulokset näkyvät?”, kysyi kansalainen sosiaalisessa mediassa liiton edunvalvontatyöstä. Hyvä kysymys, ja siihen vastaan suoraan. Tulokset näkyvät arjessa, päätöksissä ja rahoituksessa, joka virtaa Etelä-Pohjanmaalle.
Viime aikojen Helsingin matkojen jälki näkyy selvästi mm. seuraavissa asioissa: Jalasjärven risteys (vt 19/vt 3) sekä Penttilän silta ja Tepon liittymä (vt 19) saivat rahoituksen. Suupohjan rata etenee, koska saimme sille suunnittelurahan. Ilman aktiivista edunvalvontaa rata olisi jäänyt odottamaan rullausta. Valtio on myös linjannut, että kiskobussireittien osalta liikenteen palvelutaso säilyy ennallaan, mikä on vaatinut määrätietoista vaikuttamistyötä Haapamäen radan eteen.
Työ ei lopu tähän. Tavoittelemme Seinäjoki–Tampere-välille kaksoisraidetta ja ensi vaiheessa suunnittelun käynnistämistä. Tiedämme, että kyse on maratonista, mutta ensimmäiset askeleet on jo otettu. Emme koskaan saa kaksoisraidetta emmekä nopeampaa yhteyttä, jos yleissuunnitelmaa ei ole tehty. Ilman sitä ei ole rahoitusta, eikä rakentamista. Tämä edunvalvonta on miltei näkymätöntä kansalaisille, mutta kulisseissa tehdään töitä.
Alueen pääkorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, menestyi kilpailussa korkeakoulutuksen lisäaloituspaikoista aiempaa paremmin. Tämä on tulos, joka perustuu vuosien systemaattiseen työhön, neuvotteluihin ja yhteistyöhön. Iso asia nuorille ja koko alueen tulevaisuudelle.
Kaikki tulokset eivät näy tienpätkinä tai uusina aloituspaikkoina. Moni voitto on sekin, että jokin tärkeä asia pysyy entisellään ja onnistutaan säilyttämään. Seinäjoen ammattikorkeakoulun puolustaminen ei ehkä tunnu tulokselta, mutta sen menettäminen olisi kohtalokasta. Vaikutamme käynneillämme Helsingissä mm. kansalliseen korkeakoulutuksen visiotyöhön, joka on edunvalvontaa parhaimmillaan.
Nykyisessä turvallisuustilanteessa tarvitaan määrätietoista edunvalvontaa: tietoa, keskusteluja, suhteita ja sitkeyttä, jotta puolustusteollisuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoja kanavoituisi myös Etelä-Pohjanmaalle.
Kun Vimpeli saa tienpätkän joululahjarahoilla, kun Geoparkeille osoitetaan valtionrahoitusta tai kun rakennemuutosalueille löytyy lisätukea, ne eivät ole sattumaa. Ne ovat neuvottelujen, kokousten ja pitkäjänteisen työn tulosta. Jos et näy, kuulu ja luo suhteita, et saa tuloksia.
Komission esitys EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä merkitsisi merkittävää pudotusta aluekehitys-, maatalous- ja maaseudun kehittämisvaroihin. Tämä on meille kohtalon kysymys. Siksi teemme valtavasti työtä, jotta alueemme saa oikeudenmukaisen osuutensa tulevaisuudessakin.
Ilman eteenpäin katsovia luottamushenkilöitä ja kansanedustajia tämä työ olisi monin verroin vaikeampaa. Edunvalvonta on yhteispeliä. Kun maakunnalla on yhtenäinen ääni, myös valtakunnan päättäjät kuulevat sen.
Tämä työ ei ole vain työtä, vaan myös henkilökohtaisia valintoja. Se tarkoittaa matkoja, poissaoloja ja sitä, että joskus on selitettävä jälkikasvulle, miksi äiti ei ole kotona. Se ei ole kevyttä, mutta se on ammattiylpeyttä ja intohimoa maakunnan tulevaisuuden eteen. Ja tulokset, niistä voi jokainen päätellä itse.
Heli Seppelvirta
maakuntajohtaja