15 / 05 / 18

Eurooppa-päivää juhlittiin Seinäjoella EU-hankkeisiin tutustuen

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla käynnissä olevat EU-hankkeet esittäytyivät Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa järjestetyillä EU-hankemessuilla. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämillä messuilla oli mukana laaja kirjo erilaisia kehittämishankkeita kahdeksasta eri rahoitusohjelmasta. Myös hanketoimijoiden kirjo messuilla oli monipuolinen. Aktiivisimpia hankerahoituksen hyödyntäjiä maakunnassamme ovat mm. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Sedu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK ry, Etelä-Pohjanmaan liitto, Thermopolis Oy, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Metsäkeskus. Mukana messuilla olivat myös Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu sekä Kyrönjoen Koskihäjyt. Tapahtumaa juonsi aiemmistakin Eurooppa-päivän tapahtumista tuttu Anssi Orrenmaa ja vierailijoille tarjottiin salissa kakkukahvit.

Hankemessut tarjosivat erinomaisen alustan tutustua alueella käynnissä olevaan hanketoimintaan ja siihen, mihin kaikkeen rahoitusta voidaan hyödyntää.  Messut tarjosivat hyvän verkostoitumismahdollisuuden myös hanketoimijoille. Päivän aikana luotiinkin paljon uusia kontakteja, jotka toivon mukaan konkretisoituvat tulevassa hankkeiden välisenä yhteistyönä.

Rakennerahasto-ohjelma tutuksi EU in my Region -kampanjan avulla

Tapahtumaa juhlistettiin osana rakennerahasto-ohjelmien EU in my Region -kampanjaa, jonka tavoitteena on ollut tuoda näkyväksi etenkin rakennerahasto-ohjelman vaikutuksia Euroopan alueilla. Rakennerahasto-ohjelmista mukana olikin yhteensä 12 hanketta, viisi (5) aluekehitysrahaston ja seitsemän (7) sosiaalirahaston hanketta. Aluekehitysrahaston hankkeissa kehitetään yleisesti alueen elinvoimaisuutta, innovatiivisuutta ja osaamista. Ohjelman hankkeista neljä oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeita ja yksi Koulutuskuntayhtymä Sedun hanke. Aihepiirit vaihtelivat hankkeissa ruokaketjun kehittämisestä, logistiikka-, maarakennus- ja rakennusalan kehittämiseen sekä kokeilujen ja kaupallistamisen edistämiseen pk-yrityksissä. Tutustu aluekehitysrahaston hanketoimintaan lisää täältä.

Sosiaalirahaston hankkeissa taas pyritään erityisesti parantamaan työllistymistä, kehittämään osaamista sekä estämään syrjäytymistä.  Messuilla mukana olleissa ESR-hankkeissa edistettiinkin laidasta laitaan erilaisia asioita, kuten työllistymistä ja kouluttautumista, monialaisia palveluja, naisyrittäjyyden tukemista sekä myös yritysten henkilökunnan osaamista ja hyvinvointia.  

Sedun koordinoimassa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan maakunnallinen ohjaamoiden verkosto. Ohjaamoiden tarkoitus on ohjata ja neuvoa nuoria ja nuoria aikuisia monialaisesti mm. kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.  Ohjaamojen tunnuslause voitaisiinkin tiivistää seuraavaan: ”Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita se Ohjaamosta”.  Sedun koordinoimassa Step On -hankkeessa taas pyritään kehittämään työelämän ulkopuolella olevien työnhakutaitoja sekä osaamista työpajatoiminnan kautta. Seinäjoen kaupungin koordinoimassa OSMO - Osallisuutta monialaisesti -hankkeessa taas kehitetään maakunnallinen yhteistoimintamalli työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden palveluiden rakentamiseksi.

Sosiaalirahaston hankkeilla voidaan kehittää myös yritysten työntekijöiden osaamista. Messuilla oli mukana mm. Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus, EPTEK Ry:n, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Sedun yhteishanke Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin, jossa edistetään erityisesti maakunnassa toimivien sosiaali- ja terveysalan pienyritysten henkilökunnan osaamista innovatiivisen simulaatiovalmennuksen avulla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön koordinoimassa Digivaattori-hankkeessa taas edistetään EP:n alueen valmistavan teollisuuden pk-yritysten digitaalisia valmiuksia.

Maaseudun elinvoimaisuuden edistämistä Maaseuturahaston hankkeilla

Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi mukana oli myös upea kattaus maaseuturahaston hankkeita. Maaseuturahaston hankkeilla edistetään luonnollisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Etelä-Pohjanmaalla ohjelmasta voi hakea rahoitusta sekä ELY-keskukselta että myös paikallisilta Leader-ryhmiltä. Hankemessuilla oli yhteensä 16 maaseuturahaston hanketta, joista kymmenen (10) oli ELY-keskuksen rahoittamaa ja kuusi (6) Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin rahoittamaa hanketta. Myös maaseuturahaston hankkeissa aihepiirit vaihtelivat laajalti erilaisten toimialojen kehittämisestä, yrittäjyyden, metsän- ja luonnonhoidon, kulttuurin ja matkailun kehittämiseen.

Messuilla oli esillä useampi metsä- ja luontoaiheinen hanke. ProAgria Etelä-Pohjanmaa esitteli messuilla mm. UHMA -hanketta, jossa pyritään luomaan yhteistyön malleja uhanalaisen maaseudun luonnon hoitamiseen. Esillä messuilla oli myös Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke, jossa edistetään luontohoiva- ja luontovoimapalveluihin liittyvää yritystoimintaa maakunnassa. Metsäkeskus taas esittely messuilla Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -hanketta, jossa taas pyritään vauhdittamaan metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisäämään aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta.

 

Maaseuturahastosta rahoitetaan mm. hankkeita maaseudun luonnon kehittämiseksi. Kuvassa hankkeittan esittelevät Metsäkeskuksen, ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Luonnonvarakeskuksen edustajat.

Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran esittelypisteellä yleisö pääsi tutustumaan seuran pyörittämiin kulttuuri- ja maahanmuuttajien kotoutumista edistäviin hankkeisiin. Leader-rahoitteisessa Kulttuuribuumi -hankkeessa esimerkiksi järjestetään erilaista kulttuuriharrastustoimintaa maaseudun lapsille ja nuorille. Kotiseutu kotoisaksi -hankkeessa taas tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista toimintaa ja tapahtumia, joissa maaseudun uudet ja vanhat asukkaat kohtaavat ja tutustuvat toisiinsa. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura on myös toistaiseksi ainut Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa oleva eteläpohjalainen toimija. Kansainvälisessä WIR - Welcome and Integration for Refugees -hankkeessa tutustutaan muiden Euroopan maiden hyviin kotouttamiskäytäntöihin ja sovelletaan niitä mahdollisuuksien mukaan omalla alueella.

Maaseutuohjelman hankkeilla edistetään maakunnassamme myös maaseudun matkailua ja matkailureittejä. Messuilla mukana oli mm. SeAMkin Matka kasvuun -hanke, jossa tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä.  Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hankkeessa taas on rakennettu Kyrkösjärven rantaan melontakeskusta sekä toteutettu Kyrönjoelle omaa vesielämysreittiä.  Pohjanmaan Liikunta- ja Urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkotiet -hankkeessa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille tuotetaan monimuotoinen kirkkotiekonsepti.

Kansainvälistymistä Erasmus+ ja Interreg -ohjelmien kautta

Paikallisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden ohella mukana oli suuri määrä myös kansainvälisiä hankkeita. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan alueellamme etenkin Erasmus+-ohjelman sekä Interreg -ohjelmien kautta.

Erasmus+-ohjelmaa hyödyntävät alueellamme etenkin oppilaitokset sekä nuorten liikkuvuuden osalta myös kuntien nuorisotoimet ja Leader-ryhmät. Messuilla mukana oli yhteensä kuusi (6) hanketta.  Koulutuskuntayhtymä Sedun pisteellä esiteltiin opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuushankkeita sekä kahta strategista kehittämishanketta.  SWIRL - Student Work Experience in Real Life -hankkeessa esimerkiksi edistetään eurooppalaisessa yhteistyössä opiskelijoiden siirtymistä työelämään mm. tukemalla opiskelijoiden urasuunnittelu- ja työelämätaitoja sekä vahvistamalla ammattiin opiskelevien nuorten ammatti-identiteettiä.  APPsolutely Competent -hankkeessa taas kehitetään IT-alan opiskelijoiden työnhakuun liittyvää osaamista etenkin digivalmiuksien ja kulttuurien välisen viestinnän osalta. Strategisia hankkeita toteutetaan monipuolisesti myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Mukana messuilla oli Seamkista mm. Prominence ja StartUp2 -hankkeet.

Seinäjoen kaupungin esittelypisteellä yhdessä Leader-rahoitteisen Kansainvälistä asukastoimintaa Seinäjoelle -hankkeen kanssa esittäytyi myös Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien nuorisotointen Eurooppalaisen Vapaaehtoispalvelun nuoret. EVS on Erasmus+-ohjelmaan kuuluva vapaaehtoispalvelu, jota etenkin kuntien nuorisotoimet ovat ahkerasti hyödyntäneet Etelä-Pohjanmaalla. Esittelypisteellä olikin mukana kolme nuorta, jotka suorittavat paraikaa vapaaehtoistyötä Seinäjoen ja Lapuan kunnissa.

Rakennerahasto-ohjelmien alueellisten budjettien kaventuessa nykyisellä ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaalla on määrätietoisesti aktivoiduttu alueiden välisten Interreg-hankkeiden hyödyntämisessä. Hankemessuilla esittäytyikin runsas määrä, yhteensä 14 kappaletta, Interreg-hankkeita. Yksi aktiivinen toimija kansainvälisissä hankkeissa on ollut EPTEK Ry, joka esitteli messuilla kahta kansainvälistä hanketta Nordic Telemedicine Center ja ProVaHealth -hankkeita. Merenkurkun alueella toimivan Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitetussa NTC -hankkeessa on rakennettu Suomeen ja Ruotsiin etälääketiedettä esitteleviä keskuksia. Seinäjoen Mediwestillä sijaitsevassa huoneessa esitellään erityisesti kotihoitoon liittyvää etälääketieteen teknologiaa, kun taas Merenkurkun toiselle puolelle Uumajaan perustetussa keskuksessa näytteillä on erityisesti sairaalaympäristöissä toimivaa etälääketieteen teknologiaa. Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa ProVaHealth -hankkeessa taas edistetään Itämeren alueella toimivien Living labien yhteistyötä sekä helpotetaan myös terveysalan pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden pääsyä osaksi Living labien toimintaa.

 

EPTEK Ry:n esittelypisteellä vieraat pääsivät tutustumaan myös Pyry-hoivarobottiin, joka reagoi silityksiin mm. ääntelemällä ja liikkeillä.

Messuilla esittäytyi myös Lapualla sijaitseva Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy, joka on viime vuosina ollut aktiivinen myös kansainvälisissä hankkeissa. Thermopoliksen pisteellä yleisö pääsi tutustumaan mm. ZeroCo2 ja LowTemp -hankkeisiin. Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa ZerCo2 -hankkeessa selvitetään nollaenergiarakentamisen parhaita käytäntöjä ja politiikkaa Euroopan alueilla.  Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa LowTemp -hankkeessa taas kehitetään kaukolämpöverkkoja kohti matalan lämpötilan eli ns. neljännen sukupolven verkkoja. Thermopolis Oy:n pisteellä esiteltiin myös maaseutuohjelmasta rahoitettua VISU - Liiketoimintaa lämmöstä -hanketta, jossa taas vaihdetaan tietoa lämpöyrittäjyyteen, metsäenergian hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa virolais-suomalaisessa yhteistyössä.  

Etelä-Pohjanmaan liiton pisteellä esillä olivat kaikki 7 liitossa käynnissä olevaa kansainvälistä hanketta. Hankkeissa kehitetään mm. maaseudun digitaalisia palveluja (ERUDITE), maaseudun liikenneratkaisuja (MAMBA), pk-yritysten kiertotaloutta (CESME), ruokahävikkiratkaisuja (Ecowaste4Food), uusiutuvaa yhteisöenergiaa (Co2mmunity), ruokaketjun innovatiivisuutta (NICHE) ja älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista (EmpInno).

EP-liiton pisteellä esittelyssä oli seitsemän Interreg-hanketta. Ruoalla lastatulla kuorma-autolla demonstroitiin ruokahävikin syntymistä Suomessa. Tiesitkö, että Suomen kotitalouksissa syntyy vuosittain 7800 kuorma-autollista ruokahävikkiä?

Eurooppa-päivän ja hankemessujen innoittamana EU-tietokeskus toteuttaa huhti-toukokuun aikana juttusarjaa EU-rahoituksesta, joissa esitellään tarkemmin alueella toimivia rahoitusohjelmia ja niiden hyödyntämistä. Jutut kootusti EU-tietokeskuksen  nettisivuilla: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus.

Teksti: Hanna Meriläinen

Kuvat: Susanna Anttila

0 kommenttia
30 / 04 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden tukijana ja syrjäytymisen ehkäisijänä

  • 0

Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla tuetaan työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä muun muassa osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Ohjelman tuilla pyritään edistämään esimerkiksi tasa-arvoa, ehkäisemään syrjäytymistä, kehittämään osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia sekä kehittämään myös järjestelmiä, jotka helpottavat esimerkiksi työmarkkinoiden toimintaa tai aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Ohjelma kuuluu osaksi Suomen rakennerahasto-ohjelmaa 2014–2020 yhdessä Euroopan aluekehitysrahaston kanssa. Euroopassa ohjelman budjetti on yhteensä 121 miljardia euroa, josta Suomeen on allokoitu hieman yli 1 miljardi ja Etelä-Pohjanmaalle edelleen noin 13 miljoonaa euroa. Sosiaalirahastonkin suhteen Etelä-Pohjanmaa saa rahoitusta moniin maakuntiin nähden melko vähäisesti. Etelä-Pohjanmaata vähemmän ESR-rahoitusta saa ainoastaan kolme maakuntaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Taulukko1

Taulukko 1: Rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 alueellinen rahoitus (EAKR + ESR). Lähde: Harri Ahlgren, Työ- ja elinkeinoministeriö, PP-esitys 23.3.2018.

Ohjelman painopisteet Etelä-Pohjanmaalla

Ohjelmasta rahoitettavat toimenpiteet on jaoteltu kolmeen toimintalinjaan, joita ovat: työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Ensimmäiseksi mainitussa toimintalinjassa tavoite on tuottaa ja kehittää työllistymisen tukemisen malleja sekä yksilöllisiä tukitoimia eri toimijoiden yhteistyönä. Keskiössä ovat etenkin alle 30-vuotiaiden ammattiin valmistuvien ja valmistuneiden siirtymät sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat yli 54-vuotiaat työttömät. Hankkeilla kehitetään mm. työllistymistä tukevien toimijatahojen yhteistyötä sekä kehitetään monikanavaisia neuvonta- ja ohjauspalveluita tukemaan työllistymistä. Myös mikro- ja pk-yrityksissä työskenteleville voidaan järjestää täydennyskoulutusta, kehittää uudistumista ja muutosvalmiutta lisäävää osaamista sekä työssä jaksamista parantavia toimintamalleja ja palveluja.

Ohjelma toisessa toimintalinjassa pyritään kehittämään koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista mm. lisäämällä opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja kasvusuuntautunutta ajattelutapaa yrittäjyyteen eri koulutusasteilla. Hankkeilla edistetään esmierkiksi toisella ja korkea-asteella opiskelevien siirtymisen sujuvuutta koulutusasteelta toiselle sekä työelämään. Samalla hankkeilla on  lisätty myös opintojen aikaista työelämäyhteistyötä sekä kehitetty uusia, vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja. Kolmannessa toimintalinjassa taas tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä edistävien sekä syrjäytymistä ehkäisevien palvelumallien ja verkostojen kehittämistä.

Ohjelman hyödyntäminen Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaalla ohjelmaa rahoitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Kuluneella ohjelmakaudella maakunnassamme ESR-hankkeita on rahoitettu tähän mennessä noin 6 miljoonalla eurolla. Rahoitettuja hankkeita on ollut 19, joista 15 on edelleen käynnissä. Hanketoteuttajia ovat olleet mm. Etelä-Pohjanmaan kunnista Seinäjoki ja Alavuden kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Vaasan yliopisto, Rytmi-instituutti ja Seinäjoen elävän musiikin yhdistys.

ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija, Johanna Latvalan mukaan alueella kaivattaisiin edelleen hankkeita, joissa kehitetään mm. nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä edistäviä palvelumalleja ja verkostoja. -Tarve olisi myös työelämävalmiuksien, elämänhallinnan ja työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääville hankkeille, Latvala kertoo. Eurooppa-päivänä 9.5. järjestettävillä EU-hankemessuilla mukana on lähes puolet tällä hetkellä käynnissä olevista hankkeista.

Ohjaamot ja Preppaamo nuorten työllistymisen tukena

Sosiaalirahaston hankkeilla on kuluneella ohjelmakaudella tuettu erityisesti nuorten työllistymistä edistäviä hankkeita. Etelä-Pohjanmaalla käynnistyi vuoden 2017 alussa maakunnallinen Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hanke, jonka tavoitteena on ollut luoda ohjaamoiden verkostomalli vaikeassa asemassa olevien nuorten tueksi koko maakunnan alueelle. Hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja siihen kuuluu 13 Etelä-Pohjanmaan kuntaa, jotka jakautuvat yhteensä seitsemään alueeseen. Ohjaamot ovat kaikille alle 30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettuja ohjaus- ja neuvontapisteitä, joissa on tarjolla monialaista palvelua. Ohjaamot yhdistävät siis esimerkiksi oppilaitosten, TE-palveluiden, kunnan nuorisotyön, työllistymisen ja yritysten palveluita. Päätavoitteena on erityisesti nuorten työllisyyden ja kouluttautumisen tukeminen.

Ohjaamot ovat valtakunnallista toimintaa, joka on päätetty vakinaistaa Suomeen. Toiminnan taustalla on kolme ministeriötä (TEM, STM ja OKM) ja se on osa hallituksen ajamaa nuorisotakuuta. Suomessa toimiikin tällä hetkellä noin 50 Ohjaamoa. Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen ohjaamo aukesi tammikuussa 2018 Ilmajoelle ja toinen maaliskuussa 2018 Kauhavalle. Vuoden mittaan Ohjaamo-toimintaa käynnistyy myös muillakin EP:n alueilla. Ohjaamo hanke on mukana Eurooppa-päivän hankemessuilla. Lisätietoa hankkeesta muun muassa Ohjaamoiden kansallisilla nettisivuilla sekä Facebookissa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa sivustolla.  

Nuorten työllistymistä on edistetty myös Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksen hallinnoimassa Preppaamo -hankkeessa. Hankkeessa alle 30-vuotiaille nuorille on luotu oppimisympäristö elävän musiikin kulttuuriympäristöön rytmikorjaamolle Seinäjoella. Preppaamo-toimintaan osallistuvat nuoret ovat päässeet kartuttamaan osaamistaan etenkin tapahtumatuotantoihin liittyvistä tehtävistä. Erilaisia osa-alueita ovat olleet mm. esitystekniikkaan, ravintolatyöhön, tapahtumatuotantoon, visuaaliseen viestintään, instrumentti- ja bändijohtamiseen sekä turvallisuuteen liittyvät tehtävät. Preppaamo-hanke päättyy toukokuussa 2018 ja hankkeen päättäjäisiä vietetään Eurooppa-päivän 9.5. Rytmikorjaamolla klo 14 lähtien. Eurooppa-päivän hankemessuilta onkin hyvä jatkaa matkaa Preppaamon päättäjäisiin. Onnistunut hanke on hakenut myös jatkorahoitusta, jonka pitäisi selvitä toukokuun 2018 aikana. Lisätietoa hankkeen toiminnasta Preppaamon sivuilta.

Digitaalisten valmiuksien kehittämistä

Sosiaalirahaston hankkeilla edistetään maakunnassamme myös niin työntekijöiden, työnhakijoiden kuin mikro- ja pk-yritysten digitaalisia valmiuksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa käynnissä olevassa Digivaattori -hankkeessa esimerkiksi pyritään nostaa valmistavan teollisuuden pk-yritysten tuottavuutta ja työnhyvinvointia lisäämällä mm. yritysten henkilöstön osaamista digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksista. Hankkeessa järjestetään koulutuksia sekä tuodaan esiin yritysten digitalisaation hyviä sovelluksia. Hanke hyödyntää erityisesti Seamkin Tekniikan yksikön teollisen internetin laboratorion osaamista ja teknologiaa, minkä kehittämistä on rahoitettu erityisesti myös aluekehitysrahoituksella. Digivaattori on mukana Eurooppa-päivän hankemessuilla ja sen toimintaan voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilta.

Digivaattorin lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on meneillään naisten yrittäjyyttä ja johtajuutta tukeva Smart Ladies in Digital World -hanke. Hankkeessa on rakennettu malli naisopiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön pohjaksi, jossa on sivuttu erilaisia teemoja aihealueeseen liittyen. Malli on tiivistetty myös oppaaksi, johon voit tutustua täältä. Hankeaikana on järjestetty erilaisia työpajoja, luentoja ja haastatteluita teemaan liittyvistä asioista. Hankkeen päätösseminaari järjestetään toukokuun lopulla Seinäjoella, jossa kuullaan myös Saimi Hoyerin puheenvuoro yrittäjyydestä ja uskaltamisesta. Lisätietoa hankkeesta ja sen tapahtumista hankkeen blogista.

Digitaalisia valmiuksia kehitetään myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun ja alueella toimivien -työpajojen STEP ON -yhteishankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää etenkin opiskelijoiden ja työpajojen valmentautujien valmiuksia toimia erilaisissa digiympäristöissä nini opinnoissa, työnhaussa kuin työelämässä. Hankkeen tavoitteena on siis lisätä valmentautujien varmuutta erilaisten sähköisten palveluiden käytössä, kuten työnhaussa, yhteishauissa sekä KELAn ja verohallinnon palveluissa, henkilökohtaisen ohjauksen sekä erilaisten digityöpajojen kautta. Toiminta-aikana hankkeessa on järjestetty mm. erilaisia työnhaun digipajoja sekä DeeJee -koulutusta, jossa Sedun kolmannen vuoden opiskelijoita on opastettu työnhakuvideon tekemisessä ja ePortfolion hyödyntämisessä. Hankkeessa tuotetaan myös selkokielistä materiaalia sähköisten välineiden ja palveluiden hyödyntämisen tueksi. Tutustu hankkeen aikana tuotettuun materiaaliin täältä.

Moniammatillisten palveluiden kehittämistä

Etelä-Pohjanmaan TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu toteuttaa Etelä-Pohjanmaan alueella OSMO-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää monialaisen palvelun maakunnallisia yhteistoimintamalleja. Kohderyhmänä hankkeessa ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat aikuissosiaalityön ja monialaisen yhteispalvelun asiakkaat sekä heidän parissa toimivat työntekijät. Tavoitteena on luoda yhteiset käytännöt koko maakunnan alueelle myös tuleva maakuntauudistus silmällä pitäen. Käytäntöjä rakennetaan mm. asiakasosallisuuden edistämiselle ja asiakkaan osaamisen tunnistamiselle, palvelutarpeen arvioinnille, työ- ja toimintakyvyn selvittämiselle sekä tiedontuotannon menetelmille. Yhteistyötä tehdään mm. maakunnan kuntien, TE-palveluiden, Kelan, kehittäjäasiakkaiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisätiedot hankkeesta EPTYP:in nettisivuilta.

Teksti:
Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Lue myös Kynäälyjä-blogikirjoitus EU:n hyödyistä:

Mitä hyötyä on EU:sta?

0 kommenttia
27 / 04 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

  • 0

Euroopan aluekehitysrahasto, tai tuttavallisemmin EAKR, on yksi keskeisimmistä EU:n rahoitusohjelmista, josta myös Etelä-Pohjanmaa saa osansa. Ohjelman tavoitteena on parantaa työllisyyttä sekä edistää alueiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Ohjelman osuus EU:n koko budjetista on suurin, noin 280 mrd. euroa (43 %), josta noin 1,5 mrd. euroa ohjautuu Suomeen. Suomen EU-budjetista ohjelma kattaa kuitenkin vain enää noin 19 %, sillä Suomi luetaan Euroopan tasolla kehittyneimpiin maihin ja näin ollen myös rahoitusosuuskin on esimerkiksi Itä-Euroopan maihin huomattavasti pienempi. Etelä-Pohjanmaan yhteispotti rakennerahastoille on noin 43 miljoonaa euroa, josta noin 24 miljoonaa euroa on ohjattu aluekehitysrahaston hankkeisiin. Ohjelmasta rahoitetaan sekä yleisempiä kehittämishankkeita että erityisesti pk-yrityksille suunnattuja kehittämisavustuksia. Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan liitto hallinnoi rahoitusta yleisten kehittämishankkeiden osalta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus yritysten kehittämisavustusten osalta. Lisäksi pieni potti rahoituksesta on osoitettu Business Finlandille tutkimushankkeiden rahoitukseen. Muutoin tuo 23 miljoonan euron potti on jaettu noin puoliksi yrityskohtaisten ja yleisten kehittämishankkeiden kesken.

Suomessa aluekehitysvaroja ohjataan kansallisen Kestävää kasvua ja työllisyyttä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto -ohjelman kautta, johon kuuluu lisäksi myös Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma. Alueellista kehittämistoimintaa ohjataan tarkemmin erilaisin suunnitelmin. Yritysrahoitusta koskevaa toimintaa on linjattu mm. Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiassa ja yleisten kehittämishankkeiden rahoitusta taas vuosittain päivitettävässä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa.

Yritysavustukset auttavat pk-yrityksiä kasvamaan, uudistumaan ja kansainvälistymään

Ohjelmaan kuuluvia yritysten kehittämisavustuksia myönnetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta osana Team-Finland verkoston toimintaa. Yritysten kehittämisrahoituksella rahoitetaan erityisesti pk-yritysten kasvua, uudistumista sekä kansainvälistymistä edistäviä hankkeita. Näiden lisäksi kehittämistoimenpiteiden ja investointien rahoituksessa on korostettu vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta. Käytännössä tukia voidaan myöntää kone- ja laiteinvestointeihin tai muihin kehittämistoimenpiteisiin, kuten uusien tuotteiden kehittämiseen, tuotannon tehostamiseen, johtamisjärjestelmien kehittämiseen tai uusien vientimarkkinoiden kartoittamiseen.

Kuluneella ohjelmakaudella ELY-keskuksesta on rahoitettu kehittämisavustuksia yli 9,5 miljoonaa euroa sekä energiatukia noin 1,6 miljoonaa euroa. Tästä rahoituksesta merkittävä osa on ollut kansallisesta määrärahasta rahoitettua osuutta ja maakuntaan ohjautuvan rahoituksen osuus on ollut noin 4,7 miljoonaa euroa. Tällä EAKR-osuudella on rahoitettu yli 50 hanketta, joiden kokonaiskustannukset ovat olleet yhteensä yli 26 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä avustuksista noin 41 % on tukenut vähähiilisiä toimenpiteitä ja yleisesti rahoitetuilla toimenpiteillä on tavoiteltu vaikutuksiltaan noin 175 milj. euron liikevaihdon ja 105 milj. euron viennin kasvua.

Etelä-Pohjanmaalla tukia on myönnetty monipuolisesti erilaisiin toimenpiteisiin. Vuodesta 2017 kysyntä rahoitukselle on ollut kuitenkin hiljaisempaa ja vuonna 2017 hankkeita rahoitettiin vain noin 2,2 miljoonalla eurolla. Näistä yli 70 % kohdentui kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen ja noin 25 % vähähiilisyyttä ja energia- ja materiaalitehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä rahoitusta hyödyntäviä toimialoja ovat olleet perinteisesti metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistajat. Aktiivisia hyödyntäjiä ovat olleet myös puutuotealan yritykset.

- Tällä hetkellä rahoitettavaksi toivottaisiin etenkin pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen tähtääviä hankkeita sekä myös yritysten digitalisaatioon tai vähähiiliseen talouteen tähtääviä hankkeita. Uudistumisen tueksi tukea voidaan myöntää myös pienehköihin esiselvitys- tai valmisteluhankkeisiin kuten digiselvitysten tai kansainvälistymisstrategioiden tekemiseen, selventää yritysrahoituksen asiantuntija Leena Foudila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoja ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta voit lukea täältä.

Kehittämishankkeet alueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Etelä-Pohjanmaan liitosta rahoitetaan yleisempiä kehittämishankkeita, joilla edistetään mm. osaamis- ja innovaatiokeskittymien sekä maakunnan elinkeinoelämää tukevia toimenpiteitä, kuten oppimis-, pilotointi- ja demonstraatioympäristöjen kehittämistä. Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoituksesta kuluvalla rahoituskaudella rahoitusta on myönnetty yli 40 hankkeelle noin 5,84 miljoonalla eurolla. Kokonaisbudjetit näissä hankkeissa ovat olleet noin 8,71 miljoonaa euroa. Vähän yli kolmasosa hankerahoituksesta on myönnetty digitalisaatiota, IoT:tä ja robositaatiota edistäviin hankkeisiin. Noin viidesosa rahoituksesta on myönnetty kasvuyrittäjyyden ja yritysten toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin. Lisäksi lähes yhtä suuret potit ovat menneet agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien sekä korkeakouluyhteistyön ja TKI- ja innovaatioympäristöjen tukemiseen. Suurimmat hanketoteuttajat alueellamme ovat olleet Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, toisen asteen oppilaitokset, yliopistot sekä kunnalliset kehittämisyhtiöt. Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämään rahoitukseen voi tutustua tarkemmin myös täältä.

Digitalisaation edistämistä teollisen internetin laboratoriossa

Yksi osittain aluekehitysrahoituksella aikaan saaduista saavutuksista alueellamme on Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä toimiva Seamk Digital Factory -nimellä kulkeva oppimiskeskus ja oppimisympäristö. Osaamiskeskusta alettiin kehittää jo edellisellä rahoituskaudella EAKR-hankkeella ja sen ympärille on rakennettu monenlaista toimintaa myös kuluvalla ohjelmakaudella. Osaamiskeskuksen yhteydessä toimii esimerkiksi teollisen internetin laboratorio, jonka perustamisessa avainroolissa on ollut kaksi aluekehitysrahaston hanketta, Tibori ja Kyberi. Tibori -investointihankkeella laboratorioon hankittiin tarvittava laitteisto ja ohjelmisto. Kyberissä taas hyödynnettiin Tiborissa hankittuja laitteistoja ja ohjelmistoja teollisen internetin oppimis- ja tutkimusympäristön luomiseksi.  Tiborin ja Kyberin tuloksiin voi tutustua mm. hanketuloskortti.fi -palvelusta täältä.

IOT

KUVA: Seamkin Teollisen internetin laboratorio on saanut myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kuvassa kansainvälisen ERUDITE-hankkeen vieraat tutustuvat laboratorion toimintaan.

Sittemmin EAKR-hankerahoitusta osaamiskeskuksen ympärille on saatu muun muassa Ketterä teollisuus, IoT Compass Hub ja Pienrakentajan digiportaali -hankkeille. Ketterän teollisuuden hankkeessa tavoitteena on ollut herätellä alueen pk-yrityksiä digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksiin.  Viime syksynä alkaneessa IoT-Compass Hub -hankkeen tarkoituksena taas käynnistää osaamiskeskuksen ympärille hubi-toimintaa, josta voisivat hyötyä erityisesti alueen valmistavan teollisuuden pk-yritykset.

Pienrakentajan digiportaali -hankkeessa taas pyritään ratkaisemaan pienrakentamisen toimintaympäristön kohtaamia haasteita sekä kartoittaa teollisen internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on laatia konsepti ja pilotti pienrakentajan digitaaliselle portaalille, joka kokoaa yhteen rakennushankkeiden aikana syntyvää tietoa ja parantaa tällä tavoin rakennushankkeiden laatua. Digiportaali arkistoi mm. suunnitelmat, viranomaisten ohjeet ja määräykset rakennusluvassa, rakennuskohteen valvontatiedot ja dokumentoinnit varsinaisesta rakentamisesta, tuotteista ja tuoteosista, elinkaaren aikana tapahtuvat huolto- ja korjaustyöt sekä energiankulutukseen liittyvät tiedot. Portaali yhdistää näin kattavasti rakennuttamisen, suunnittelun, viranomaisten, tuotevalmistajien sekä rakentamisen ja kiinteistön elinkaaren hallinnan. Hanke on mukana myös Eurooppa-päivän tapahtumassa Seinäjoen kaupungin kirjastolla, jossa voit tutustua mm. siihen, mitä kaikkea antureilla voidaan mitata omakotitalojen sisällä. Lisätietoja hankkeesta myös täältä.

Agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kansainvälistymisen kehittämistä

Aluekehitysvaroja on suunnattu Etelä-Pohjanmaalla myös maakunnalle merkittävien agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kehittämiseen. Eurooppa-päivänä hankemessuilla esittäytyvät mm. EU - E-P Foodnet ja FLEN -hankkeet, joissa molemmissa keskitytään elintarvikealan kehittämiseen ja etenkin alan kansainvälistymisen parantamiseen. Molemmat hankkeet ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön toteuttamia hankkeita.

EU - E-P Foodnet -hankkeessa selvitetään mihin eurooppalaisiin ruokaverkostoihin Etelä-Pohjanmaan alueen toimijoiden kannattaisi lähteä entistä tiiviimmin mukaan. Tavoitteena on löytää oikeat verkostot, joiden pohjalle rakennetaan kumppanuuksia ja joiden kautta voitaisiin entistä tehokkaammin hyödyntää etenkin EU:n Itämeren alueelle kohdentamaa rahoitusta. Hanke on mukana järjestämässä myös Seinäjoella 11.–13.6.2018 järjestettävää ERIAFF-konferenssia, jossa teemana on tänä vuonna erityisesti tulevaisuuden ruokaturvallisuus. ERIAFF onkin yksi ruokateemaan keskittyvä Euroopan alueiden välinen verkosto, jossa myös Etelä-Pohjanmaan on mukana. ERIAFF-konferenssi on kaikille avoin ja ohjelmaan voit tutustua lisää mm. täältä.

FLEN-hankkeessa taas edistetään ruokaketjun koulutusvientiä viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Osana hanketta korkeakoulut ovat perustaneet yhteisen FLEN eli Food Learning Export Network -verkoston, joka vie suomalaista ruokaketjuosaamista koulutuksina ulkomaille. Kohdealueita ovat mm. Aasia, Lähi-itä ja Baltia. Hankkeen verkostossa kehitetään kansainvälisiin tarpeisiin räätälöityjä koulutuspaketteja, joilla parannetaan esimerkiksi yritysten vesi- ja ruokahygieniaosaamista ja taltutetaan lapsuusiän liikalihavuutta The Healthy Kids -konseptin avulla. Lisätietoja hankkeesta ja verkoston toiminnasta löytyy hankkeen kotisivuilta täältä.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

0 kommenttia
26 / 04 / 18

Mitä hyötyä on EU:sta?

  • 0

Toimiessani hieman yli vuoden EU-tietokeskuksen tehtävissä olen huomannut, kuinka haastavaa Euroopan unionin vaikutuksista, etenkin positiivisista sellaisista, on ollut viestiä. Monet itselle itsestään selvät asiat, kuten talous- ja rahaliiton tuoma vakaus, vapaa liikkuvuus, EU:n globaali vaikutusvalta tai 70 vuotta kestänyt rauhan aika, eivät väistämättä näyttäydy yhtä selkeän positiivisina asioina kaikille tai niitä ei ylipäänsä enää tunnisteta EU:n aikaansaannoksiksi.

EU:n parhaimmat puolet ovatkin usein juuri niitä vaikeimmin hahmotettavia, epäsuoremmin ilmeneviä asioita. Esimerkiksi EU:n talous- ja rahapolitiikan myötä maltillisena pysyneen korkotason vaikutuksia euro-alueen vakaudelle pystyn hädin tuskin itsekään ymmärtämään. Politiikan tutkimusta opiskelleelle sen sijaan rauhan säilymisen sekä globaalin vaikutusvallan merkitykset aukeavat jo helpommin.

Hyötyjä eri näkökulmista - Eurooppa, Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja minä

EU:n vaikutuksista käytävään keskusteluun vaikuttaa etenkin se, mistä näkökulmasta vaikutuksista halutaan puhua. Katsotaanko asiaa yleisesti Euroopan näkökulmasta, Suomen näkökulmasta, alueen näkökulmasta vai yksityisen kansalaisen näkökulmasta. Koko Euroopan tasolla hyötyjä on helppo selittää juuri globaalin vaikutusvallan merkityksen kautta. Vielä toistaiseksi 28 jäsenvaltion Euroopan unioni on maailman suurin kauppaliittoutuma ja maailman toiseksi suurin talous. Euroopan unionilla on näin huomattavasti suurempi vaikutusvalta muiden maailman mahtien kanssa käytävissä kansainvälisissä neuvotteluissa. Rauha ja demokratia ovat myös yleiseurooppalaisia saavutuksia. EU-jäseneksi pääseminen on edellyttänyt kaikilta jäsenvaltioilta demokratiaan perustuvia järjestelmiä, mikä on taannut paitsi poliittisesti vakaita oloja myös vahvat perusoikeudet kaikille unionin kansalaisille.

Nämä eivät usein kuitenkaan ole valideja argumentteja heille, jotka katsovat asiaa enemmän oman maan tai alueen näkökulmasta. Merkityksellisempää on, mitä hyödyt ovat olleet Suomelle, omalle alueelle ja ennen kaikkea ”minulle itselleni”.

EU:n hyödyt Suomelle kulminoituvat ennen kaikkea mukana oloon päätöksenteossa ja toimivilla sisämarkkinoilla. Ne ovatkin kiistattomia hyötyjä Suomelle. Euroopan mannerta ja sen kehitystä ohjaavat tärkeimmät päätökset tehdään Euroopan unionissa ja tästä päätöksenteosta pois jääminen olisi suorastaan typerää. Suomen talous hyötyy äärimmäisen paljon myös hyvin toimivista sisämarkkinoista. Sisämarkkinoihin pääsevät toki osalliseksi myös EU:n ulkopuoliset jäsenet, kuten Norja tai Sveitsi. Ne maksavat markkinoille pääsystä kuitenkin suhteellisen suurta hintaa ja ovat ulkopuolella myös niitä koskevasta päätöksenteosta. Myös jäsenvaltioiden välillä vallitseva solidaarisuus toimii vahvana argumenttina jäsenyydelle. Unionin jäsenyys takaa siis turvaa ulkoista uhkaa vastaan.

Alueen näkökulmasta hyötyjä on myös paljon, joskin nämä ovat usein juuri niitä vaikeimmin hahmotettavia. Euroopasta puhutaan alueiden Eurooppana ja suuri osa EU:n rahoituksesta ohjautuu juuri alueperusteisesti. Myös Etelä-Pohjanmaa saa tästä osansa ja alueella hyödynnetäänkin monipuolisesti erilaisia rahoitusohjelmia. Rahoitusohjelmista hyötyvät paitsi yksittäiset yritykset myös laajemmin koko alue, erilaisten elinvoimaisuutta edistävien kehittämistoimenpiteiden kautta. Harmillisen usein ne ovat kuitenkin edelleen niitä ”mitä-lie-EU-hankkeita”.

Kansalaisten näkökulmasta tarkasteltaessa huomio kiinnitetään siihen miten EU näkyy arjessa. Tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi selkeimmin kansalaisten arkeen vaikuttava tekijä. Tullimaksujen ja rajoitusten poistuttua hyödykkeiden hinnat ovat yleisesti ottaen laskeneet koko EU:n alueella. Samalla myös tavaroiden hankkimisesta on tullut entistä helpompaa, mikä on ollut nähtävissä esimerkiksi verkkokaupan huomattavana vilkastumisena. Samalla EU tekee paljon työtä myös kuluttajansuojan takaamiseksi. Tällä hetkellä koko Eurooppaa puhututtava tietosuojalaki on konkreettisesti yksi esimerkki kuluttajien ja kansalaisten suojelusta.

Jossittelevaa argumentointia

Useimmiten EU:n puolesta puhuvissa argumenteissa turvaudutaan jossitteluun. Edellä esitellyistä argumenteista varmasti suurin osa saataisiin muotoiltua muotoon: ”Jos EU:ta ei olisi, niin…” tai ”Jos Suomi ei kuuluisi Euroopan unioniin, niin..”.  Nämä toimivat hyvinä keskustelunavauksina ja ajattelun herättäjänä, mutta vaativat taustalle paljon tietoa ja myös uudenlaista näkökulmaa. Perusteluissa korostuu usein myös muistikuvat historiasta. ”Jos EU:ta ja sen tuomaa vapaata liikkuvuutta ei olisi, et liikkuisi yhtä vapaasti ilman viisumeita ja rajatarkastuksia Euroopan sisällä.”

Ensi vuonna Euroopan parlamentin vaaleissa äänestää kuitenkin uusi sukupolvi, joka on syntynyt Euroopan unionissa olevaan Suomeen. Muistikuvat ajoista ennen EU:ta alkavat siis vuosi vuodelta himmentyä. EU:n mukanaan tuomat hyvät asiat, kuten vapaa liikkuvuus, rauhan aika tai jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus ovat nuorille arkipäivää, eivätkä yksittäisinä huudahduksina tunnu kovinkaan merkityksellisiltä tekijöiltä. Jossitteluun perustuvien argumenttien sijaan EU:n vaikutuksien viestimisessä on mentävä syvemmälle. Selitettävä näkyvämmin ja konkreettisemmin sitä jatkuvaa työtä, mitä Euroopan unioni tekee jäsenvaltioidensa, alueiden ja kansalaistensa hyvinvoinnin edistämiseksi.

Alueellisten vaikutusten näkyväksi tuomisen kanssa on tehtävä erityisesti työtä. Toivon mukaan tulevaisuudessa puhutaan entistä vähemmän ”niistä joistain EU-hankkeista” ja ymmärretään niiden merkitys alueemme elinvoimaisuudelle. Me Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksessa teemme paljon työtä asian edistämiseksi. Kokoamme alueellamme toimivat EU-hankkeet tulevana Eurooppa-päivänä 9.5. Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-saliin hankemessuille. Mukaan on saatu lähes 50 alueella toimivaa hanketta.

Toivotankin kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tutustumaan alueellamme toimiviin hankkeisiin Eurooppa-päivänä!  

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

 

 

 

 

0 kommenttia
12 / 10 / 17

Kerro siellä EU:ssa, että…

  • 0

Otsikon mukaiset terveiset mainitsi kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, loppupuheenvuorossaan Euroopan komission Suomen edustuston järjestämässä symposiumissa Helsingissä. Aiheena laajemmin oli ”Millaisen EU:n haluamme? - Muuttuva unioni ja sen uudet ytimet”.  Nuo terveiset eivät ole uusia. Olen kuullut samantapaiseen lauseen vähän surullisessa, hämmentyneessä tai jopa turhautuneessa sävyssä poliitikkojen tai virkamiesten kertomana aiemminkin.  

Missä on ”siellä EU:ssa”? Mehän olemme Euroopan unionissa jokainen kansalainen. Ja nekin, jotka eivät ole kansalaisia, mutta oleskelevat EU:n alueella ja kuuluvat sen säädösten piiriin. 22 vuotta on mennyt Suomen liittymisestä EU:hun, mutta edelleenkö se on ”siellä jossakin”?

Kansalaisen kokemus lienee siis helposti, että ”se EU” on jossakin tuolla muualla eikä täällä, ei ainakaan minun kotinurkillani eikä osa minun arkeani. Tai kun EU näyttäytyy osana arkea, niin silloin on kyse jonkin direktiivin mukaisesta sääntelystä, joka tuntuu ehkä naurettavalta - klassisena esimerkkinä vaikkapa se kurkkujen käyryys, että kelpaako myyntiin vai ei - tai joka hankaloittaa minun elämääni juuri kyseisessä asiassa. Nämä kansalaisten, kuntalaisten ja suomalaisten ajatukset ja kokemukset ovat aitoja ja oikeita. Ne myös kertovat siitä miten hyvin ja huonosti Euroopan unioni on onnistunut luovimaan osaksi meidän elämäämme.

Hyvä–paha EU - miten siitä saa otteen?

Hyvin on onnistuttu silloin, jos suurimmaksi osaksi EU:ta ei edes muisteta ja asiat tuntuvan olevan ok.  Useimmat Eurooppa-tason päätöksenteon vaikutukset kansalaisten arkeen suodattuvat niin monen välittäjäorganisaation (poliittisen, hallinnollisen, liiketoiminnallisen) kautta, että ne otetaan annettuina tai ei mielletä, että missä kaikissa asioissa EU-päätöksenteolla näppinsä pelissä. Niin pitää ollakin. Jos homma toimii ja kansalaiset ovat tyytyväisiä, päätöksenteko ja tulosten sovittaminen käytäntöön ovat onnistuneet.

Mutta entäs, kun kansalaiset ovat tyytymättömiä? Onko mahdollisuuksia vaikuttaa? Saanko ääneni kuuluviin aidosti - niin, että koen vaikuttaneeni ja että minulla on oikeasti mahdollisuus saada aikaan haluamaani muutosta tai että voin tukea asioita, jotka ovat mielestäni hyvin? Tällä hetkellä (vielä) 28 jäsenmaan yhteenliittymän pitäisi olla kansalaisten Eurooppa, mutta helposti se näyttäytyy poliittisena ja hallinnollisena byrokratian vyyhtinä, mistä kansalainen ei oikein saa otetta tai löydä paikkaansa.

Me, jotka osana työtämme seuraamme vähän laajemminkin, että mitä EU:ssa tapahtuu, voimme osaltamme kurkata peiliin ja miettiä miten hyvin on tullut hoidettua tarpeellisen EU-tiedon levittäminen ja kansalaisten ja eri toimijoitten ajatusten ja toiveitten välittäjänä toimiminen.  Etelä-Pohjanmaan Eurooppa-tietokeskuksen uutiskirje ja Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -sivusto Facebookissa vastaavat osaltaan tähän huutoon - molempia voivat kaikki kiinnostuneet tilata ja seurata.  Mutta hallintoväen tai poliitikkojen aktivoituminen ei yksin riitä. Tarvitaan myös aktiivista kansalaisuutta.  Nyt, jos koskaan, on hyvä aika aktivoitua, ottaa tosiasioista selvää, osallistua, keskustella, olla jotakin mieltä ja vaikuttaa. Äänestää vaikka!  Nykyinen ohjelmakausi on puolessa välissä ja seuraavaa ryhdytään raamittamaan eri tahoilla. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 2019.  Suomessa aivan omassa kansallisessa hallinnossa on vaaleja tulossa: presidentinvaalit 2018, maakuntavaalit 2018 ja eduskuntavaalit 2019. Muodollisia ja epämuodollisia liikkeitä, ryhmiä ja keskusteluja erilaisilla foorumeilla nousee valmisteluvaiheissa eri aiheisiin liittyen - esim. kansalaisliike Pulse of Europe useassa maassa Keski-Euroopassa. Näihin osallistumalla voi vaikuttaa ja samalla kokea olevansa EU:ssa osallisena, ei sivustaseuraajana tai kohteena.

 

Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö

0 kommenttia
28 / 09 / 17

Tule keskustelemaan EU:n ja Etelä-Pohjanmaan yhteisistä haasteista!

  • 0

Euroopan komission valkoinen kirja ja sitä seuranneet pohdinta-asiakirjat ovat virittäneet keskustelua eri puolilla Eurooppaa mm. talous- ja rahaliiton syventämisestä, sosiaalisesta ulottuvuudesta ja globalisaation hallinnasta. Odotuksia on paljon, niin myös epäilyjä. Millaisen unionin me suomalaiset ja eteläpohjalaiset haluamme? Tule mukaan rakentamaan tulevaisuutta alueelliseen keskustelutilaisuuteen!

Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus ja Seinäjoen kaupunki järjestävät yhteistyössä keskustelutilaisuuden aiheesta ”EU:n ja Etelä-Pohjanmaan yhteiset haasteet – mistä ratkaisut löytyvät ja millaisia ratkaisuja Etelä-Pohjanmaa voi tarjota?"

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 11.10.2017 klo 8:30-14 Kirkonkrannin audiotoriossa Seinäjoella.

Tapahtumassa pohditaan yhdessä Euroopan unionin tulevaisuuden näkymiä sekä Suomen ja Etelä-Pohjanmaan asemaa muuttuvassa unionissa.

Tapahtuma on osa eri puolilla Suomea järjestettäviä alueellisia keskustelutilaisuuksia, jotka järjestetään samanaikaisesti kansallisen ”Millaisen EU:n haluamme? – Muuttuva unioni ja sen uudet ytimet” –tapahtuman kanssa. Paikallisissa tilaisuuksissa seurataan kansallisen Helsingissä järjestettävän seminaarin keskustelua suorana lähetyksenä, minkä jälkeen keskustelua jatketaan alueellisesti luoden näkökulmia ja kannanottoja Euroopan komissiolle eteenpäin välitettäväksi.

Keskustelun teemat linkittyvät Euroopan komission maaliskuussa julkaisemaan valkoiseen kirjaan EU:n tulevaisuudesta sekä sitä seuranneisiin pohdinta-asiakirjoihin talous- ja rahaliiton syventämisestä, sosiaalisesta ulottuvuudesta ja globalisaation hallinnasta. Alueellisissa keskusteluissa jakaannutaan teemakohtaisiin ryhmiin, joita alustavat aihepiirien asiantuntijat. Yhteisen alustuksen työryhmien teemoista pitää tutkimusjohtaja Juha Alarinta Seinäjoen yliopistokeskuksesta.

Haastamme kaikki alueemme asukkaat ja toimijat keskustelemaan ja kertomaan oman näkemyksensä siitä, millaisena Euroopan unionin tulevaisuus sekä Etelä-Pohjanmaan rooli näyttäytyvät, kun ratkaisuja unionin yhteisiin haasteisiin etsitään. Tilaisuuden kautta maakunnallamme on mahdollisuus tuoda oma äänensä kuuluviin tärkeässä koko unionin laajuisessa keskustelussa.

Tapahtuman tarkempi ohjelma löytyy täältä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja se päättyy yhteiseen lounaaseen.

Tapahtuma on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittautumisaika on päättynyt.


Tervetuloa!

Lisätiedot:

Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto
marjatta.evasoja@etela-pohjanmaa.fi

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

Erkki Välimäki
Elinvoimajohtaja
Seinäjoen Kaupunki
erkki.valimaki@seinajoki.fi


Taustapaperit:

Komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta

Viiden puheenjohtajan raportti

Globalisaatio

EMU

Sosiaalinen ulottuvuus

 

 

0 kommenttia
04 / 05 / 17

EU-uutiskirje 2/2017

Vuoden toinen EU-uutiskirje on nyt julkaistu. Uutiskirjeessä tiedotetaan muun muassa Eurooppa-päivän tapahtumista, ajankohtaisista hankehauista sekä EU-politiikan tapahtumista.

Uutiskirjeen voi kokonaisuudessaan lukea täältä>>

Antoisia lukuhetkiä!

28 / 04 / 17

Euroopan Unionin tulevaisuutta tehdään nyt

  • 0

Euroopan Unionin monivuotisia rahoituskehyksiä ja ohjelmakohtaista lainsäädäntöä, kuten aluekehityspolitiikkaa, uudistetaan säännöllisin väliajoin. Nykyisellään niitä valmistellaan ja toteutetaan seitsemän vuoden pätkissä. Jokaisen uuden ohjelmakauden valmisteluun liittyy aina aimo annos jännitystä eri politiikka-alojen tulevaisuudesta, yksittäisten ohjelmien jatkosta ja mahdollisista uusista, mullistavista esityksistä, joita komission oletetaan ehdottavan.

Nyt käynnissä olevan koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2014-2020 osalta Suomessa jännitettiin esimerkiksi koheesiobudjetin suuruutta ja harvaanasuttujen alueiden erillistukea. Tuolloin Suomelle optimaalisen neuvottelulopputuloksen aikaansaaminen vaikutti haastavalta kokonaisuudelta, jossa eri politiikanalat kilpailivat rahoituksen osalta myös toisiaan vastaan.

Jos neuvotteluasemat vaikuttivat haastavilta 2014 alkaneeseen kauteen valmistautuessa, voitaneen ilman liioittelua todeta, että Euroopan Unioni valmistautuu vuoden 2020 jälkeiseen aikaan yhdessä historiansa haastavimmista tilanteista yhden jäsenmaan jättäessä eurooppalaisen arvoyhteisön.

Brexit-neuvottelujen ennakoimattomuuden myötä tulevaisuus vaikuttaa kirjoittamattomalta lehdeltä - jopa siinä mittakaavassa, että yksittäisten politiikanalojen tulevaisuus ja niiden tulevaisuudesta keskusteleminen on pitkän aikaa tuntunut jokseenkin toisarvoiselta. Koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan tulevien nyanssien ja mahdollisten yksityiskohtien sijaan Brysselissä keskustellaan koko Unionin tulevaisuudesta.

Kylvöaika on nyt

Vaikka tilanne politiikanalojen osalta tuntuukin jämähtäneen paikoilleen, ison laivan on jatkettava eteenpäin. Navigoiminen vielä kartoittamattomalla alueella on kuitenkin hidasta ja haparoivaa. Myös keskustelua koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käydään nyt osana suurempaa, Unionin rakennetta ja toimintaa pohtivaa tulevaisuuskeskustelua.

Aluekehityspolitiikan yksityiskohtien sijasta halutaan käydä keskustelua siitä, mikä kunkin Euroopan Unionin politiikanalan rooli ja merkitys tulisi olla tulevaisuudessa. Brexit saattaa vaikuttaa täten paitsi EU-budjetin tasapainoon, mutta myös sen politiikkasisältöihin. Todennäköisesti kutistuvan EU-budjetin prioriteeteista tullaan vääntämään peistä.

Maahanmuuton, turvallisuuden ja puolustuksen hallitessa eurooppalaista agendaa on selvää, että ne huomioidaan jatkossa vahvemmin myös EU-budjetin kautta. Nettomaksajamaista muun muassa naapurimme Ruotsi on jo aktiivisesti linjannut pienemmän budjetin ja vahvempien ennakkoehtojen käyttöönotosta yhteisesti sovittujen maahanmuuttovastuiden toteutumisen varmistamiseksi.

Kriiseissä piilee kuitenkin aina uudistuksen siemen. Unionin ollessa uusien haasteiden edessä ei pidä pysähtyä tai jäädä tähyilemään taaksepäin. Nykyinen koheesiopolitiikka on tulosta useiden uudistusten ja ohjelmakausien neuvotteluista – ja sitä voidaan kehittää myös jatkossa. Vastauksia siihen, mikä tulevaisuuden aluekehityspolitiikan rooli pitäisi ja voisi olla - sekä uusiin että vanhoihin haasteisiin vastaamiseksi – haetaan jo nyt.

On tärkeää, että myös läntinen Suomi ja eteläpohjalaiset ovat liikkeellä näkemyksineen ja kokemuksineen. Uudistuksen ja vaikuttamisen kylvöaika on nyt.

 

Emilia Pernaa

EU Policy Adviser

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office)

0 kommenttia
05 / 04 / 17

Kuulumisia EU:sta - myllerrysten ja eksistentiaalisen kriiseilyn vuosi

  • 0

Aloitin vuoden alussa uutena EU-tietokeskuksen koordinaattorina täällä liitossa ja voi pojat, millaisen EU-poliittisen myllerryksen keskelle olen heti päässytkään. Maaliskuun alussa Euroopan komissio julkaisi valkoisen kirjan EU:n tulevaisuudesta, jossa esitettiin viisi erilaista tulevaisuuden skenaariota. Maaliskuun 25. päivä Euroopan johtavat kokoontuivat Roomaan paitsi juhlimaan 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia allekirjoittamaan myös yhteisen julistuksen EU:n tulevaisuudesta. Muutama päivä Rooman juhlien jälkeen palattiin juhlahumusta takaisin maan pinnalle, kun Britannian pääministeri Theresa May välitti virallisen erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Virallinen Brexit-prosessi lähti viimein käyntiin. Tulevaisuudessa EU:ta rakennetaan 27 jäsenvaltion turvin.

Viime kesäkuisesta Brexit-kansanäänestyksestä lähtien EU:n on sanottu potevan niin sanottua eksistentiaalista kriisiä. EU:n on ensinnäkin pitänyt oikeuttaa asemansa merkittävänä toimijana uudestaan. Niin Brysselissä kuin monissa jäsenvaltioissa on herätty siihen, että EU-vastainen populismi on vedonnut ihmisiin huomattavan paljon enemmän kuin EU:n saavutukset rauhanaikoineen ja vapaine liikkuvuuksineen. Tämä kulminoitui Brexit-äänestyksessä, mutta tulee nousemaan keskeiseksi myös tulevissa vaaleissa.

Populismin nousun myötä EU:ssa onkin pitänyt aloittaa laajamittainen työ saavutuksien esille tuomiseksi. Tänä vuonna esille on nostettu muun muassa 30-vuotiaan Erasmus-ohjelman mahdollistamaa kansainvälistä liikkuvuutta ja tietenkin 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia. Rooman juhlissa korostettiin EU:ta etenkin rauhan, vaurauden ja solidaarisuuden mahdollistajana. EU-myönteisyyden varmistamiseksi on pitänyt lähteä perusasioista ja tajuta, että EU:n saavutukset eivät ole kaikille selvää kauraa. EU on edelleen monelle etäinen ja monet sen saavutukset otetaan annettuina. EU on saatava kansalaisiaan lähemmäksi ja sen tarinaa on kerrottava inhimillisemmästä näkökulmasta.

EU:n tulevaisuus?

Brexit on pakottanut EU:n pohtimaan myös tulevaisuuttaan uudestaan. Tulevaisuustyö aloitettiin heti Britannian äänestyksen jälkeen. Syyskuussa Eurooppa-neuvosto antoi Bratislavassa pidetyn epävirallisen huippukokouksen päätteeksi julkilausuman EU27-tulevaisuustyön aloittamiseksi. Julkilausumassa korostettiin muun muassa kansalaisten odotuksiin ja tarpeisiin entistä parempaa vastaamista, jäsenvaltioiden välisen viestinnän ja yhteistyön parantamista sekä 27 jäsenmaan EU:n menestyksekkääksi tekemistä.

Tulevaisuuden pohtiminen on jatkunut kiivaana myös tänä vuonna. Tammikuun lopulla Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk antoi kirjeensä EU:n tulevaisuudesta, jossa hän perään kuulutti etenkin yhteistyötä alueen vahvistajana. Maaliskuun 1. päivänä komissio julkaisi keskustelun herättämiseksi viisi skenaariota EU:n tulevaisuudesta valkoisessa kirjassaan. Näitä ovat:

  1. Jatketaan entiseen tapaan
  2. Sisämarkkinat etusijalle
  3. Halukkaat tekevät yhdessä enemmän
  4. Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin
  5. Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä

Skenaariot ovat laajoja ja niiden tarkoituksena on ollut etenkin herättää keskustelua EU:n tulevaisuudesta niin jäsenvaltioiden sisällä kansalaisten keskuudessa kuin jäsenvaltioiden välillä. Tulevaisuuden pohdinta kulminoitui toissa viikolla Roomassa ja siellä annetussa julkilausumassa. Euroopan johtajat sitoutuivat julistuksessa tekemään työtä turvallisen ja suojatun, vauraan ja kestävän, sosiaalisen ja globaalisti vahvemman Euroopan puolesta. Skenaarioista julkilausumassa korostettiin toki tiiviimpää yhteistyötä, mutta hyväksyttiin toisaalta myös eritahtinen yhdentyminen. Kovin kunnianhimoiseksi julkilausuma ei siis noussut, mutta uutuutena julistuksessa on korostettu entistä vahvempaa turvallisuusyhteistyötä.

Tulevaisuuspohdinta tulee jatkumaan edelleen ja keskustelua halutaan käytävän laajasti eri tasoilla. Tulevat vaalit Ranskassa ja Saksassa tulevat ohjaamaan myös sitä, millaiseksi keskustelu EU:n tulevaisuudesta muodostuu. Hollannissa EU-mielisyys otti torjuntavoiton populismista. Muutaman viikon päästä käytävissä Ranskan presidentin vaaleissa kamppailua käydään vahvasti myös EU:n perusarvoista. Nämä tulevat luultavasti toistumaan ensi kesän Ranskan parlamentin vaaleissa. Eurooppalaisia arvoja tullaan testaamaan varmasti myös Saksan liittopäivän vaaleissa ensi syksynä. 

Elämme EU:ssa todella mullistavia ja mielenkiintoisia aikoja. Tämän vuoden tapahtumat ja ennen kaikkea tänä vuonna käyty keskustelu määrittävät pitkälti EU:n ja koko Euroopan tulevaisuutta. EU:n eksistentiaalista kriisiä helpottaakseni haastan kaikki kiinnostuneet pohtimaan EU:n merkitystä ja tulevaisuutta sekä myös jakamaan omakohtaisia EU-kokemuksia ja -tarinoita kanssani. Nyt jos milloin on aika käydä keskustelua EU:sta!

 

Hanna Meriläinen,

EU-tietokeskus

eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi

 

Ota yhteyttä, kerro mielipiteesi ja jaa tarinasi!

Lue lisää EU:n tulevaisuuskeskustelun etenemisestä täältä >> 

 

 

0 kommenttia
07 / 12 / 16

Avoin innovaatio varmistaa palvelujen yhteiskunnalliset hyödyt

  • 0

Avoin innovaatio tavoittelee tiedon vaihtoa innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi yrityksen sisällä ja laajentaa innovaatioiden markkinoita yrityksen tai organisaation ulkopuolella, määrittelee tutkija Emilija Stojmenova Ljubljanan yliopistosta.

Avoin innovaatio on käsite, jonka professori Henry Chesbrough esitteli jo vuonna 2003.

-Jotta digitaalisista palveluista saataisiin eniten hyötyä alueella, olisi tärkeää, että kaikki olennaiset tahot osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja innovoimiseen, toteaa Stojmenova.

Stojmenovan mukaan julkinen puoli voi lisäksi parantaa läpinäkyvyyttä menetelmän avulla. Avoimen innovaation mallia käytetäänkin yritysmaailman lisäksi entistä enemmän julkisella puolella, Stojmenova sanoo.
 
Lue lisää avoimesta innovaatiosta tuoreesta Seinäjoen yliopistokeskuksen UCS-tiedotuslehdestä. Lehden haastattelussa tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen tarkentaa käsitettä otsikolla Avoimen innovaation mallia kokeillaan digipalveluiden kehittämisessä Etelä-Pohjanmaalla.

 

ERUDITE-digihankkeessa (2016–2020) hyödynnetään avoimen innovoinnin menetelmää. Interreg Europe -ohjelman rahoittamassa hankkeessa ovat alueelta mukana Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK. Myös yllä mainittu Ljubljanan yliopisto on projektin partnerina. Löydät linkeistä projektin omat verkkosivut ja perustietoa suomeksi.

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös