04 / 05 / 17

EU-uutiskirje 2/2017

Vuoden toinen EU-uutiskirje on nyt julkaistu. Uutiskirjeessä tiedotetaan muun muassa Eurooppa-päivän tapahtumista, ajankohtaisista hankehauista sekä EU-politiikan tapahtumista.

Uutiskirjeen voi kokonaisuudessaan lukea täältä>>

Antoisia lukuhetkiä!

28 / 04 / 17

Euroopan Unionin tulevaisuutta tehdään nyt

  • 0

Euroopan Unionin monivuotisia rahoituskehyksiä ja ohjelmakohtaista lainsäädäntöä, kuten aluekehityspolitiikkaa, uudistetaan säännöllisin väliajoin. Nykyisellään niitä valmistellaan ja toteutetaan seitsemän vuoden pätkissä. Jokaisen uuden ohjelmakauden valmisteluun liittyy aina aimo annos jännitystä eri politiikka-alojen tulevaisuudesta, yksittäisten ohjelmien jatkosta ja mahdollisista uusista, mullistavista esityksistä, joita komission oletetaan ehdottavan.

Nyt käynnissä olevan koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2014-2020 osalta Suomessa jännitettiin esimerkiksi koheesiobudjetin suuruutta ja harvaanasuttujen alueiden erillistukea. Tuolloin Suomelle optimaalisen neuvottelulopputuloksen aikaansaaminen vaikutti haastavalta kokonaisuudelta, jossa eri politiikanalat kilpailivat rahoituksen osalta myös toisiaan vastaan.

Jos neuvotteluasemat vaikuttivat haastavilta 2014 alkaneeseen kauteen valmistautuessa, voitaneen ilman liioittelua todeta, että Euroopan Unioni valmistautuu vuoden 2020 jälkeiseen aikaan yhdessä historiansa haastavimmista tilanteista yhden jäsenmaan jättäessä eurooppalaisen arvoyhteisön.

Brexit-neuvottelujen ennakoimattomuuden myötä tulevaisuus vaikuttaa kirjoittamattomalta lehdeltä - jopa siinä mittakaavassa, että yksittäisten politiikanalojen tulevaisuus ja niiden tulevaisuudesta keskusteleminen on pitkän aikaa tuntunut jokseenkin toisarvoiselta. Koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan tulevien nyanssien ja mahdollisten yksityiskohtien sijaan Brysselissä keskustellaan koko Unionin tulevaisuudesta.

Kylvöaika on nyt

Vaikka tilanne politiikanalojen osalta tuntuukin jämähtäneen paikoilleen, ison laivan on jatkettava eteenpäin. Navigoiminen vielä kartoittamattomalla alueella on kuitenkin hidasta ja haparoivaa. Myös keskustelua koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käydään nyt osana suurempaa, Unionin rakennetta ja toimintaa pohtivaa tulevaisuuskeskustelua.

Aluekehityspolitiikan yksityiskohtien sijasta halutaan käydä keskustelua siitä, mikä kunkin Euroopan Unionin politiikanalan rooli ja merkitys tulisi olla tulevaisuudessa. Brexit saattaa vaikuttaa täten paitsi EU-budjetin tasapainoon, mutta myös sen politiikkasisältöihin. Todennäköisesti kutistuvan EU-budjetin prioriteeteista tullaan vääntämään peistä.

Maahanmuuton, turvallisuuden ja puolustuksen hallitessa eurooppalaista agendaa on selvää, että ne huomioidaan jatkossa vahvemmin myös EU-budjetin kautta. Nettomaksajamaista muun muassa naapurimme Ruotsi on jo aktiivisesti linjannut pienemmän budjetin ja vahvempien ennakkoehtojen käyttöönotosta yhteisesti sovittujen maahanmuuttovastuiden toteutumisen varmistamiseksi.

Kriiseissä piilee kuitenkin aina uudistuksen siemen. Unionin ollessa uusien haasteiden edessä ei pidä pysähtyä tai jäädä tähyilemään taaksepäin. Nykyinen koheesiopolitiikka on tulosta useiden uudistusten ja ohjelmakausien neuvotteluista – ja sitä voidaan kehittää myös jatkossa. Vastauksia siihen, mikä tulevaisuuden aluekehityspolitiikan rooli pitäisi ja voisi olla - sekä uusiin että vanhoihin haasteisiin vastaamiseksi – haetaan jo nyt.

On tärkeää, että myös läntinen Suomi ja eteläpohjalaiset ovat liikkeellä näkemyksineen ja kokemuksineen. Uudistuksen ja vaikuttamisen kylvöaika on nyt.

 

Emilia Pernaa

EU Policy Adviser

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office)

0 kommenttia
05 / 04 / 17

Kuulumisia EU:sta - myllerrysten ja eksistentiaalisen kriiseilyn vuosi

  • 0

Aloitin vuoden alussa uutena EU-tietokeskuksen koordinaattorina täällä liitossa ja voi pojat, millaisen EU-poliittisen myllerryksen keskelle olen heti päässytkään. Maaliskuun alussa Euroopan komissio julkaisi valkoisen kirjan EU:n tulevaisuudesta, jossa esitettiin viisi erilaista tulevaisuuden skenaariota. Maaliskuun 25. päivä Euroopan johtavat kokoontuivat Roomaan paitsi juhlimaan 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia allekirjoittamaan myös yhteisen julistuksen EU:n tulevaisuudesta. Muutama päivä Rooman juhlien jälkeen palattiin juhlahumusta takaisin maan pinnalle, kun Britannian pääministeri Theresa May välitti virallisen erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Virallinen Brexit-prosessi lähti viimein käyntiin. Tulevaisuudessa EU:ta rakennetaan 27 jäsenvaltion turvin.

Viime kesäkuisesta Brexit-kansanäänestyksestä lähtien EU:n on sanottu potevan niin sanottua eksistentiaalista kriisiä. EU:n on ensinnäkin pitänyt oikeuttaa asemansa merkittävänä toimijana uudestaan. Niin Brysselissä kuin monissa jäsenvaltioissa on herätty siihen, että EU-vastainen populismi on vedonnut ihmisiin huomattavan paljon enemmän kuin EU:n saavutukset rauhanaikoineen ja vapaine liikkuvuuksineen. Tämä kulminoitui Brexit-äänestyksessä, mutta tulee nousemaan keskeiseksi myös tulevissa vaaleissa.

Populismin nousun myötä EU:ssa onkin pitänyt aloittaa laajamittainen työ saavutuksien esille tuomiseksi. Tänä vuonna esille on nostettu muun muassa 30-vuotiaan Erasmus-ohjelman mahdollistamaa kansainvälistä liikkuvuutta ja tietenkin 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia. Rooman juhlissa korostettiin EU:ta etenkin rauhan, vaurauden ja solidaarisuuden mahdollistajana. EU-myönteisyyden varmistamiseksi on pitänyt lähteä perusasioista ja tajuta, että EU:n saavutukset eivät ole kaikille selvää kauraa. EU on edelleen monelle etäinen ja monet sen saavutukset otetaan annettuina. EU on saatava kansalaisiaan lähemmäksi ja sen tarinaa on kerrottava inhimillisemmästä näkökulmasta.

EU:n tulevaisuus?

Brexit on pakottanut EU:n pohtimaan myös tulevaisuuttaan uudestaan. Tulevaisuustyö aloitettiin heti Britannian äänestyksen jälkeen. Syyskuussa Eurooppa-neuvosto antoi Bratislavassa pidetyn epävirallisen huippukokouksen päätteeksi julkilausuman EU27-tulevaisuustyön aloittamiseksi. Julkilausumassa korostettiin muun muassa kansalaisten odotuksiin ja tarpeisiin entistä parempaa vastaamista, jäsenvaltioiden välisen viestinnän ja yhteistyön parantamista sekä 27 jäsenmaan EU:n menestyksekkääksi tekemistä.

Tulevaisuuden pohtiminen on jatkunut kiivaana myös tänä vuonna. Tammikuun lopulla Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk antoi kirjeensä EU:n tulevaisuudesta, jossa hän perään kuulutti etenkin yhteistyötä alueen vahvistajana. Maaliskuun 1. päivänä komissio julkaisi keskustelun herättämiseksi viisi skenaariota EU:n tulevaisuudesta valkoisessa kirjassaan. Näitä ovat:

  1. Jatketaan entiseen tapaan
  2. Sisämarkkinat etusijalle
  3. Halukkaat tekevät yhdessä enemmän
  4. Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin
  5. Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä

Skenaariot ovat laajoja ja niiden tarkoituksena on ollut etenkin herättää keskustelua EU:n tulevaisuudesta niin jäsenvaltioiden sisällä kansalaisten keskuudessa kuin jäsenvaltioiden välillä. Tulevaisuuden pohdinta kulminoitui toissa viikolla Roomassa ja siellä annetussa julkilausumassa. Euroopan johtajat sitoutuivat julistuksessa tekemään työtä turvallisen ja suojatun, vauraan ja kestävän, sosiaalisen ja globaalisti vahvemman Euroopan puolesta. Skenaarioista julkilausumassa korostettiin toki tiiviimpää yhteistyötä, mutta hyväksyttiin toisaalta myös eritahtinen yhdentyminen. Kovin kunnianhimoiseksi julkilausuma ei siis noussut, mutta uutuutena julistuksessa on korostettu entistä vahvempaa turvallisuusyhteistyötä.

Tulevaisuuspohdinta tulee jatkumaan edelleen ja keskustelua halutaan käytävän laajasti eri tasoilla. Tulevat vaalit Ranskassa ja Saksassa tulevat ohjaamaan myös sitä, millaiseksi keskustelu EU:n tulevaisuudesta muodostuu. Hollannissa EU-mielisyys otti torjuntavoiton populismista. Muutaman viikon päästä käytävissä Ranskan presidentin vaaleissa kamppailua käydään vahvasti myös EU:n perusarvoista. Nämä tulevat luultavasti toistumaan ensi kesän Ranskan parlamentin vaaleissa. Eurooppalaisia arvoja tullaan testaamaan varmasti myös Saksan liittopäivän vaaleissa ensi syksynä. 

Elämme EU:ssa todella mullistavia ja mielenkiintoisia aikoja. Tämän vuoden tapahtumat ja ennen kaikkea tänä vuonna käyty keskustelu määrittävät pitkälti EU:n ja koko Euroopan tulevaisuutta. EU:n eksistentiaalista kriisiä helpottaakseni haastan kaikki kiinnostuneet pohtimaan EU:n merkitystä ja tulevaisuutta sekä myös jakamaan omakohtaisia EU-kokemuksia ja -tarinoita kanssani. Nyt jos milloin on aika käydä keskustelua EU:sta!

 

Hanna Meriläinen,

EU-tietokeskus

eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi

 

Ota yhteyttä, kerro mielipiteesi ja jaa tarinasi!

Lue lisää EU:n tulevaisuuskeskustelun etenemisestä täältä >> 

 

 

0 kommenttia
07 / 12 / 16

Avoin innovaatio varmistaa palvelujen yhteiskunnalliset hyödyt

  • 0

Avoin innovaatio tavoittelee tiedon vaihtoa innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi yrityksen sisällä ja laajentaa innovaatioiden markkinoita yrityksen tai organisaation ulkopuolella, määrittelee tutkija Emilija Stojmenova Ljubljanan yliopistosta.

Avoin innovaatio on käsite, jonka professori Henry Chesbrough esitteli jo vuonna 2003.

-Jotta digitaalisista palveluista saataisiin eniten hyötyä alueella, olisi tärkeää, että kaikki olennaiset tahot osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja innovoimiseen, toteaa Stojmenova.

Stojmenovan mukaan julkinen puoli voi lisäksi parantaa läpinäkyvyyttä menetelmän avulla. Avoimen innovaation mallia käytetäänkin yritysmaailman lisäksi entistä enemmän julkisella puolella, Stojmenova sanoo.
 
Lue lisää avoimesta innovaatiosta tuoreesta Seinäjoen yliopistokeskuksen UCS-tiedotuslehdestä. Lehden haastattelussa tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen tarkentaa käsitettä otsikolla Avoimen innovaation mallia kokeillaan digipalveluiden kehittämisessä Etelä-Pohjanmaalla.

 

ERUDITE-digihankkeessa (2016–2020) hyödynnetään avoimen innovoinnin menetelmää. Interreg Europe -ohjelman rahoittamassa hankkeessa ovat alueelta mukana Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK. Myös yllä mainittu Ljubljanan yliopisto on projektin partnerina. Löydät linkeistä projektin omat verkkosivut ja perustietoa suomeksi.

0 kommenttia
07 / 11 / 16

Kotihoidon digitalisaatio etenee, kun kaikki osapuolet hyötyvät

  • 0

Eurooppalainen projektiryhmä koosti syksyllä 2016 kuusi suositusta terveysteknologian kehittämiseksi. Lista laadittiin projektin ”Connected for Health” tulosten ja tutkimustiedon perusteella.  Vuoden kestäneessä hankkeessa testattiin digitaalisia kotihoidon palveluita avoimessa kuituverkossa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
 
Etelä-Pohjanmaalla pilotointi tehtiin pääasiassa Kuusiokuntien alueella. Suositusraportin Suomea koskevien tulosten taustalla on Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tekemä tutkimus alueen kokeiluista.
 
- Kaikilta kokeiluihin osallistuneilta asiakkailta, potilailta ja ammattilaisilta kysyttiin digitaalisten palveluiden tuottamia kokemuksia, kertoo sosiaalityön yliopettaja Minna Zechner Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta.
 
Yhtenä suosituksena on tukea kuituverkkojen rakentamista ja hyödyntämistä maaseudulla. Koska kuituverkoilla ei ole käytännössä rajoituksia siirtonopeudessa, toimintavarmimpia digitaalisia palveluita on mahdollista tarjota etäisyyksistä riippumatta. Parhaimmillaan voidaan parantaa käyttäjien elämänlaatua ja säästää matkustamiseen kuluvaa aikaa.
 
Avoimet kuituverkot edistävät laadukkaiden palveluiden kehittymistä avoimen markkinamenettelyn kautta.  Taloudellisesti kestävintä on luoda liiketoimintamalleja, joissa kaikki eri osapuolet (yhteyden tarjoaja, sote-palvelun tuottaja ja kunta) voivat saavuttaa taloudellista hyötyä. Päätöksentekijöiden tahto kehittää digipalveluita on keskeistä onnistumisen näkökulmasta.
 
Digitaalisten kotihoidon palveluiden käyttö vaatii usein muutoksia työn organisoimisessa ja palveluiden tarjoamisessa. Connected for Health -hankkeen kokeiluissa ammattilaisilla oli tärkeä rooli digitaalisten palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
 
Koulutuksen ja teknisen tuen merkitys korostui hankkeen aikana. Digitaalisten palveluiden tulisi näkyä asiakkaille luontevana osana kotihoitoa, ja palvelun laadun tulee pysyä vähintään samalla tasolla kuin perinteisesti tuotetuissa palveluissa.
 
- Haastatteluiden, kyselyiden ja keskusteluiden pohjalta saatiin monipuolinen käsitys siitä, miten digitaalisten palveluiden kokeilut vaikuttavat eri ihmisryhmien arkeen, Zechner toteaa.
 
Alavudella kotihoidon ja haavahoidon välistä etäneuvontaa aiotaan laajentaa myös muihin palveluihin. Myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kehitettyä ja testattua uutta diabeteksen hoidossa kokeiltua etähoitomenetelmää aiotaan jatkaa.

 

Connected for Health -hanke

Connected for Health -hanketta koordinoi Etelä-Pohjanmaan liitto, ja kumppaneina maakunnassa olivat kaikista hankkeen piloteista vastannut Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus EPTEK, EPSHP, SeAMK, Alavus, KuusSoTe ja Kuusiolinna. Suositusten raportointia koordinoi ruotsalainen tutkimusinstituutti Acreo Swedish ICT yhdessä tšekkiläisen Palacký-yliopiston kanssa. Kaikkiaan partnereita oli 14. Kokonaisbudjetiltaan 1,7 miljoonan euron hankkeen osarahoitus tulee Euroopan komission lisäbudjetista.
 
Suositukset on suunnattu etenkin alueellisen, kansallisen ja eurooppalaisen tason päättäjille, jotka vastaavat terveyspalveluiden tuottamisesta tai verkkoyhteyksien kehittämisestä. Suositukset tukevat EU:n digitaalistrategiaa, ja raportti voi osaltaan edistää digitaalisten kotihoidon palveluiden ja tuotteiden kasvua haja-asutusalueilla.
 
Koko englanninkielisen suositusraportin voi lukea täältä: http://www.epliitto.fi/connected_for_health

 

Kuvassa sosiaalityön yliopettaja Minna Zechner Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta. Kuva: Saku Tiainen
 

Lisätietoa ja yhteystiedot, Etelä-Pohjanmaan liitto:

Marjatta Eväsoja, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja, +358 40 5296 046
marjatta.evasoja@etela-pohjanmaa.fi

Jaakko Hallila, kansainvälisten asioiden päällikkö, +358 40 3565 630
jaakko.hallila@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös