BIOWIND

Keskeisiä tietoja

• Virallinen nimi: Biowind – Increasing social acceptance for wind energy in EU regions through environmental and community based planning.
• Hankkeen verkkosivut (englanniksi)
• Kesto: 1. vaihe 1.3.2023–1.3.2026 ja 2. vaihe 1.3.2026–1.3.2027 
• Pääpartneri: Region of Western Greece, Kreikka
• Partnerit:
  • Zemgale Planning Region (Latvia)
  • Northern and Western Regional Assembly (Irlanti)
  • University of Patras (Kreikka)
  • Province of Flemish Brabant (Belgia)
  • Central Danube Development Agency Nonprofit Ltd. (Unkari)
  • Marshal Office of Świętokrzyskie Region (Puola)
  • Autonomous Community of the Region of Murcia – General Directorate of the Natural Environment (Espanja)
  • Asturias Energy Foundation (Espanja)
  • Etelä-Pohjanmaan liitto (Suomi) 
• Discovery Partneri:
  • Active Alliance for Albania (Albania)
• Rahoitusohjelma: Interreg Europe 2021-2027 
• Kokonaisbudjetti: 1,98 miljoonaa euroa 
• Alueellisen sidosryhmän edustajat:
  • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
  • Into Seinäjoki
  • Isojoen kunta
  • Kauhajoen kaupunki
  • Kuortaneen kunta
  • Leader Kuudestaan
  • Leader Suupohja
  • SeAMK
  • Suomen Tuulivoimayhdistys
  • Thermopolis Oy
  • Vimpelin kunta

Hanke lyhyesti

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on ohjata EU:ta kohti vihreää siirtymää, jotta EU saavuttaisi ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Tuulienergian odotetaan edistävän eniten tämän ohjelman tavoitteita ja auttaa näin kokonaistavoitteen saavuttamisessa. 

Esteeksi on muodostumassa kuitenkin se, että monilla EU:n alueilla tuulivoimaan käyttöönottoprosessi eri vaiheineen kestää pitkään. Usein tuulivoimahankkeiden käyttöönottoon liittyvät päätökset tehdään hajautetusti ja esimerkiksi tuulivoimalaitosten rajaaminen, lupien myöntäminen, konfliktien ratkaisu, ympäristöarviointi ja vaikutusten seuranta vaatii paljon valmistelua. Paikallisviranomaisten vastuulla on myös käsitellä sosiaaliseen hyväksyntään liittyviä kysymyksiä ja sisällyttää alueelliset näkökohdat tuulivoimasuunnitteluun. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että hyvienkin suunnitelmien toteutuminen toimiviksi tuulivoimapuistoiksi asti kestää. 

Hankkeen tavoitteena on mm.:

• Kokemusten vaihdon ja alueiden politiikkavälineisiin tutustumisen avulla luoda yhteinen lähestymistapa tuulivoiman käyttöönoton suunnitteluun, edistää tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä ja tukea sen käyttöönoton laajenemista 
• Lähentää tuulivoima- ja luonnon monimuotoisuuspolitiikkoja, tukea kansalaisyhteisöjen kanssa käytävää keskustelua, esitellä yhteisöllisiä rahoitus- ja tuoton jakamismalleja ja parantaa paikallistason yhteistyötä tuulivoimasektorin kanssa
• Politiikkavälineiden kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen tuulivoimapolitiikan tekemisessä
• Tuulivoiman käyttöönottoon liittyvien tahojen vuorovaikutuksen ja keskinäisen ymmärryksen vahvistaminen

Hanketapaamiset

Hankekuulumisia

• Tutkimus: Tuulivoiman hyväksyttävyyden nykytila ja näkymät Suomessa Itä-Suomen yliopisto, 04/2024. Kirjoittaneet Lasse Peltonen, Jakob Donner-Amnell & Saara Nokelainen.
• Artikkeli: Tuulivoimaloiden kierrättäminen luo mahdollisuuksia – Julkaistu 5.9.2024 Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla.
• Artikkeli: Vuorovaikutusta tuulivoimaprosesseihin – uusi BIOWIND-hanke luomaan toimivaa yhteistyömallia. Julkaistu 14.6.2023 Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla.
• Koko hankkeen 1.uutiskirje & 2.uutiskirje hankkeen kuulumisista sekä tehdyistä ja tulevista toimenpiteistä.

Hankkeen tuotoksia

Tiivistelmät hankkeessa tuotetuista dokumenteista. Koko dokumentin saat luettavaksesi pyytämällä sitä meiltä sähköpostitse.

• A1.1: Yhteinen analyysi tuulivoimahankkeiden vastustuksen taustalla olevista ympäristöllisistä ja sosioekonomisista tekijöistä
  • Alueellisen tiedon kerääminen, vaihtaminen ja analysointi näkökohdista, jotka toimivat tärkeimpinä huolenaiheina ja paikallisena vastarintana tuulivoimarakentamiselle.
  • Hankkeessa toteutettiin kv-kyselyt kansalaisille, sidosryhmille sekä hankepartnereille.
  • Sidosryhmissä suurin vastustus liittyy pelkoon asuntojen arvojen laskusta sekä elämänlaadun heikkenemisestä. Suomessa suurin vastustus tulee paikallisilta asukkailta ja ympäristöjärjestöiltä
  • Eniten merkitystä nähtiin olevan kuulemisella suunnitteluvaiheessa sekä tiedotustilaisuudet ja julkiset foorumit sidosryhmien huolenaiheiden käsittelemiseksi. Muita tapoja olivat myös esim. osuuskuntien perustaminen, maanvuokrausmaksut maanomistajille, alennetut sähkötariffit paikallisille asukkaille, ja tuulipuiston toiminnasta saatavat verotulot
• A1.3: Hyvien käytänteiden vaihto tuulivoiman yhteiskunnallisen hyväksynnän lisäämiseksi 
  • Identifioitu yhteensä 23 hyvää käytännettä partneriaatilta, Suomesta 4 hyvää käytännettä (3 omaa ehdotusta ja yksi pääpartnerin ehdotus).
  • Kaikille maille ehdotettu suosituksia muiden maiden hyvistä käytänteistä, joista voisi olla hyötyä.
  • Suomesta kerätyt hyvät käytänteet:
    • ”Kauhajoen malli” luvitusprosessissa : Participative approach in wind farm permitting process – Suolakangas wind farm, Finland
    • Suomalainen kaavoitusmenettely ja kommentointikierrokset : Public engagement in revising regional land use plans for wind farm construction – Finland
    • Tutkimukset tuulivoiman terveysvaikutuksista : Enhancing community trust and engagement in wind farm projects through evidence-based health impact studies – Finland
    • Lintututka : Bird radar protection system for endangered birds at offshore wind farm – Tahkoluoto, Finland
• A1.4 Organisaation tarpeiden ja valmiuksien tunnistaminen julkishallinnossa tuulivoiman osalta BIOWIND-alueilla.
  • Etelä-Pohjanmaan liiton kokoama analyysi BIOWIND -partnereiden vastauksista liittyen paikallisten toimijoiden tarpeiden ja valmiuksien tunnistamisesta julkishallinnossa tuulivoimaan liittyen.
  • 9 partnerin ja 8 eri maan vastaukset.
  • Organisaation tarpeiden ja valmiuksien luokat, joita analyysissä tarkastellaan ovat:
    • Hallinnollisten menettelyjen monimutkaisuus, avoimuus ja kesto
    • Strateginen suunnittelu, aika ja monimutkaisuus.
    • Täytäntöönpano, seuranta ja arviointi
    • Yleisön ja sidosryhmien osallistuminen
    • Resurssien saatavuus
    • Henkilöstön ja työvoiman taitojen riittävyys.
• A3.1 Irlannin työpajan raportti: Toimenpiteet, joilla edistetään kansalaisten osallistumista ja sitoutumista tuulivoimasuunnitteluun.
  • Hyvät lähestymis- ja toimintatavat sitouttamiseksi voivat tukea yhteisöjä, hankekehittäjiä ja paikallisviranomaisia parantamaan hankesuunnitelmia, mikä johtaa parempiin kokonaispäätöksiin ja -tuloksiin. 
  • Ne tarjoavat myös viranomaisille mahdollisuuden tunnistaa ja kehittää paikallisyhteisöille niiden tarpeisiin räätälöityjä etuja. Avoin ja osallistava yhteisön sitoutuminen voi myös lisätä yleistä tietämystä tuulivoiman valtakunnallisesta merkityksestä ja minimoida tuulivoimahankkeiden rakentamisen häiriöt.
  • Yhteisöjen kannalta sitoutuminen tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää ehdotettua hanketta paremmin, tutkia hankkeen tuomaa lisäarvoa alueelle, selvittää, mitkä vaihtoehdot soveltuisivat parhaiten paikalliseen tilanteeseen, ja auttaa muotoilemaan ratkaisuja, jotka sopivat kaikille osapuolille.
  • Lisäämällä tietoisuutta ja ottamalla paikallisyhteisöt aktiivisesti mukaan tuulivoimahankkeisiin viranomaiset voivat edistää paikallisyhteisöjen sitoutumisen luonteen muuttumista osallistumattomuudesta ennakoivampaan osallisuuteen.
• A3.2 Latvian raportti Jelgavan työpajasta ja opintomatkasta.
  • Tapaamisen tarkoituksena oli muodostaa:
    • Yhteisiä haasteita ja yksilöidä puutteita ympäristöpolitiikassa, jotka mahdollisesti estävät tuulipuistojen käyttöönottoa alueilla
    • sekä laatia yhdessä tehokkaita biologisen monimuotoisuuden hallinta- ja suojelujärjestelmiä tuulipuistoalueille.
  • Biologisen monimuotoisuuden sekä luonnon säilyttämisen korostaminen alueilla, jossa pesii uhanalaisia lajeja.
• A3.3 Belgian työpajan raportti: kestävät lähestymistavat tuulivoimaloiden purkamiseen.
  • Taloudellisesta näkökulmasta kannattavin vaihtoehto on korvata purkukuntoiset tuulivoimalat uusilla turbiineilla, jotka ovat energiatehokkaampia ja iältään pitkäkestoisempia. Myös infrastruktuuri on valmiiksi kunnossa, joka vähentää kuluja.
  • Tuulivoimaloiden purkamista tulee seurata maaston ja maiseman palauttaminen alkuperäiseen tilaansa. Tätä varten maaston entisöimissuunnitelmat tulee tehdä hyvissä ajoin, jopa jo tuulipuiston suunnittelun vaiheessa.
  • Erilaisia tapoja hyödyntää purettu tuulivoimala: Uudelleenmyynti ja -käyttö, innovatiiviset prosessit (osien hyödyntäminen mm. taiteessa), materiaalien erottelu ja kierrätys.